Lue keskustelun säännöt.
Pitääkö aivan kaikki kertoa? Ystävä loukkaantui.
16.03.2013 |
Vuosia sitten minä ja ystäväni mies (olivat jo silloin naimisissa) ihastuimme toisiimme. Keskustelimme silloin asiasta miehen kanssa ja totesimme, että mitään ei tehdä ja luotimme ihastuksen menevän ohi. Mitään emme tehneet. Ei suudelmaa, ei seksiä, ei mitään.
Kului aikaa ja ihastus menikin ohitse. Minäkin päädyin naimisiin omalla tahollani ja olen nyt onnellisessa liitossa :) Ystävä miehineen ovat myös edelleen aviossa.
Eilen ystäväni räjähti minulle. Miehensä oli kertonut tästä ihastumisestamme ja emme-tee-mitään -sopimuksestamme.
Ystävä on nyt hyvin loukkaantunut minulle, koska en silloin asiasta hänelle kertonut.
Koitin selittää, etten kokenut sitä velvollisuudekseni. Asiahan hävetti jo muutenkin. Kuka kunnon kaveri muka ihastuisi ystävänsä mieheen?
Pidän kiinni kannastani. Kai minullakin on oikeus yksityisyyteen? Silloinkin, kun se koskee ihastumisiani?
Vai olisiko pitänyt kertoa? Olisitko sinä kertonut?
Kommentit (23)
En olisi kertonut. Eihän tuossa ollut mitään kerrottavaakaan. Aika pölvästi mies, kun meni avautumaan vaimolleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ollut tarpeellista kertoa. Ei silloin, eikä nyt, ettehän tehneet ihastumisen edistämiseksi mitään. Ihme hyypiö tuo kaverisi mies, että miksi ihmeessä piti NYT sitten mennä asiasta avautumaan. Mihinkään ette kumminkaan ole syyllistyneet. Outoa!
No ei ollut syytä kertoa. Mitäänhän ei tapahtunut... Ihmettelen mäkin tuota miestä, mikä ihmeen motiivi on ollut nyt kertoa asiasta, kun kerran on vanha ja "ohitettu" asia.
Ehkä se mies ajatteli, että se on niin vanha juttu ettei sillä ole enää mitään väliä. Ymmärrän kyllä toisaalta naisen loukkaantumisen kun kuulee yhtäkkiä tuollaista, naisellehan se ei ole "vanha juttu" koska sen vasta kuuli. Veikkaan, että se mies oli niin sujut asian kanssa ettei tajunnut miltä se tieto naisesta tuntuu.
Ei tuo mikään itsestäänselvä tilanne ole ja ymmärrän myös tätä loukkaantunutta naista ja sitä, että hänestä ehkä tuntuu että hänelle läheiset ihmiset ovat pettäneet hänet kun ovat pimittäneet tällaisen asian häneltä. Ymmärrän kuitenkin hyvin myös sen, että asiasta ei kerrottu, koska ne olivat kuitenkin vain ihastuksentunteita, joiden ei suoraselkäisesti annettu vaikuttaa käytäntöön mitenkään. On kai kaikilla kuitenkin oikeus tunteisiinsa, eikä niistä olla tilivelvollisia kenellekään.
Ainoa mitä ihmettelen tässä jutussa on se, miksi puhuitte ihastumisestanne keskenänne. Se oli itse asiassa vähän sopimatonta. Jos ihastuisin ystäväni mieheen, pitäisin tunteeni salassa myös mieheltä, ainakin verbaalisella tasolla, katseisiin ei aina voi vaikuttaa, mutta siihen,e ttä alkaa puhua siitä toiselle, voi. Olisitte pitäneet tunteenne omana tietonanne molemmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä tosiaan mies vain ajatteli kertoa jutun hauskana "sattuipa kerran" -tyyppisenä tapauksena.
Pidän hyvänä asiana sitä, että puhuimme asiasta keskenämme. Luulen, että se oli yksi vaikuttava syy sille, miksi mitään EI tapahtunut. Jännitys karisi tavallaan, kun asian nosti pöydälle ja puhui halki.
Toivon ystäväni rauhoittuvan ajan mittaan. Onhan asia tosiaan hänelle ihan tuore :/
ap
Ei miehet puhele noita asioita "sattuipa kerran" tai noin vaan. Sillä oli tarkoitus tuhota teidän ystävyys tai kostaa vaimolle jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sillä sun kaverillas on ollu jotain suhinoita jonkun kanssa ja se mies kertoi sitte kostona sen jutun.
Minä kyllä kysyisin ystävältä, miksi luulet ettei miehesi kertonut aiemmin tai miksi se nyt sen otti esille? Onko heillä nyt tapahtunut jotain?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.03.2013 klo 15:59"]
Pidän hyvänä asiana sitä, että puhuimme asiasta keskenämme. Luulen, että se oli yksi vaikuttava syy sille, miksi mitään EI tapahtunut. Jännitys karisi tavallaan, kun asian nosti pöydälle ja puhui halki.
[/quote]
Jälkiviisaana voit sanoa noin. Mutta siinä ihastumisen tilassa et vielä tiennyt, että niin tulee käymään. Petit ystäväsi menemällä kertomaan tämän miehelle tunteistasi, ja samalla laitoit ystävyyden vaaraan, koska lähtiessäsi tälle tielle, et tiennyt minne se vie. Se, että kävi hyvin, ei riitä puolustukseksi, koska tilanne olisi herkästi voinut kääntyä täysin päinvastaiseen tunteen paloonkin.
Syystäkin ystäväsi loukkaantui. Aviomies ja läheinen ystävä eivät tunnustele ihastumisen tunteitaan toisiaan kohtaan.
[quote author="Vierailija" time="16.03.2013 klo 16:09"]
Minä kyllä kysyisin ystävältä, miksi luulet ettei miehesi kertonut aiemmin tai miksi se nyt sen otti esille? Onko heillä nyt tapahtunut jotain?
[/quote]
Juuri tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että minulla ei ole mitään saumoja esittää mitään kysymyksiä :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.03.2013 klo 16:26"]
[quote author="Vierailija" time="16.03.2013 klo 15:59"]
Pidän hyvänä asiana sitä, että puhuimme asiasta keskenämme. Luulen, että se oli yksi vaikuttava syy sille, miksi mitään EI tapahtunut. Jännitys karisi tavallaan, kun asian nosti pöydälle ja puhui halki.
[/quote]
Jälkiviisaana voit sanoa noin. Mutta siinä ihastumisen tilassa et vielä tiennyt, että niin tulee käymään. Petit ystäväsi menemällä kertomaan tämän miehelle tunteistasi, ja samalla laitoit ystävyyden vaaraan, koska lähtiessäsi tälle tielle, et tiennyt minne se vie. Se, että kävi hyvin, ei riitä puolustukseksi, koska tilanne olisi herkästi voinut kääntyä täysin päinvastaiseen tunteen paloonkin.
Syystäkin ystäväsi loukkaantui. Aviomies ja läheinen ystävä eivät tunnustele ihastumisen tunteitaan toisiaan kohtaan.
[/quote]
No tehty mikä tehty. Silloin se vaikutti hyvältä ajatukselta. Ihastumisen tunteita puolin ja toisin ei silloin tarvinnut erityisesti tunnustaa. Olimme huomanneet asian jo puolin ja toisin. Flirtti kun oli paikoin mennyt jo sellaiseksi, jota ei voi pistää esim. huumorin piikkiin.
Keskustelulla halusimme molemmat tavallaan vahvistaa silloin sitä ajatusta, että tätä ei saa edistää mihinkään. Ja että suorastaan pitäisi ottaa vähän etäisyyttä. Käytännössä se tarkoitti sitä, että pyrin tapaamaan ystävääni vain silloin kuin mies ei ollut paikalla jne.
[quote author="Vierailija" time="16.03.2013 klo 16:31"]
Flirtti kun oli paikoin mennyt jo sellaiseksi, jota ei voi pistää esim. huumorin piikkiin.
[/quote]
Olit edennyt tässä flirttailussa ystäväsi miehen kanssa, antanut tilanteen mennä tähän pisteeseen, että jo jäähyä ja etäisyyttä kaivattiin. Tämän ystäväsi mies varmaankin kertoi ystävällesi, koko tilanteen. Ei ihme että ystäväsi on loukkaantunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harmi, ettei silloin ollut kaiken tietävää AV:ta, jolta kysyä toimintaohjeita.
Toimimme parhaaksi katsomallamme tavalla. Se toimi, kunnes mies meni avaamaan nyt suunsa. Ja nyt minusta rakennetaan syyllistä?
Tämä on AV. Aloittajasta rakennetaan AINA syyllinen. Tavalla taikka toisella.
Minäkään en oikein ymmärrä, miksi miehen kanssa piti puida sitä ihastumista aikoinaan. Minusta sinä petit ystäväsi luottamuksen jo sillä, että toimit hänen selkänsä takana. Ymmärrän hyvin ystäväsi loukkaantumisen.
Tällä hetkellä luulisin, että mies kertoi vaimolleen asiasta, koska halusi kehuskella, että hänellä on ainakin joskus ollut vientiä. Toisekseen hän selvästi riskeerasi sinun ja kaverisi ystävyyden, koska tyhmäkin tietää, että tuo ei voi olla vaikuttamatta väleihinne. Ehkä hän jopa haluaa saada vaimonsa jättämään hänet, voidakseen olla jätetty rassukka ja alkaa lämmittelemään sinun kanssasi vanhoja tunteita, koska tietää vanhastaan sinun olevan helppo?
No ei syyllistä yksin, mutta oletko ihan tosissasi sitä mieltä, että olet jutun puhdas pulmunen, vaikka se flirttikin meni jo sen verran pitkälle, että jäähylle kaipasitte?
Nimittäin minusta koko vyyhdin selvittämisen kannalta on aika tärkeää, ettet nosta itseäsi jalustalle jalona ja syyttömänä, vaan ettei ihan fiksua ollut sinunkaan käytöksesi vaikka se varsinainen teko puuttuikin. Arveluttavalle tielle kuitenkin olit lähtenyt ja jos joku muu olisi flirttinne nähnyt, niin oletko varma, että kaikki olisi pitänyt käytöstänne ihan ok:na? Olemalla rehellinen myös itsellesi ja myöntämällä, ettei oma toimintasi ollut ihan päivänvaloa sietävää ja ystävääsi kohtaan lojaalia, opit tästä jos et tätä, niin ehkä monta muuta tapausta varten tässä elämänkoulussa, jossa me kaikki oppilaina olemme. Joskus joudumme tarkistamaan omaa käytöstämme, emmekä vain hakemaan oikeutusta sille.
Mahtaako miehen tunteet olla heränneet syystä tai toisesta uudestaan tai sitten eivät ole edes sammuneet? Miks muuten olis koko asiaa miettinyt ja siitä puhunut?
En tietenkään pidä itseäni viattomana pulmusena. Minähän olin se, joka ihastuin. Minä tein vielä aloitteen siihen keskusteluunkin aikanaan. En siis ole mikään sivullinen uhri, vaan toimija. Ja toimin silloin parhaaksi katsomallani tavalla. Uskoin vilpittömästi siihen, että keskustelemalla asiasta saadaan flirttiin ja muuhun jotakin tolkkua. Ja se toimi! Miksi se olisi ollut väärin? Siksikö, että se olisi ehkä voinut olla toimimatta? Yhtä hyvinhän keskustelemattomuus olisi voinut johtaa huonolle tielle. En tiedä. Minulla ei ole jossittelukristallipalloa.
Tarkoitan vain sitä, että tuntuu siltä, että minusta yksin tehdään jutun pahis.
En tiedä ovatko miehen tunteet minua kohtaan heränneet. En ole huomannut flirtin poikastakaan. Ja minusta heillä on mennyt ihan hyvin. Varmaksi en toki voi tietää, mutta olen (tai olin) läheinen ystävä kuitenkin.
En olisi. Teitte oikein ja vieläpä todella fiksusti. Mikä mahtoi olla miehen motiivi avautua asiasta nyt? Se oli paitsi turhaa myös typerää, samoin se, että ystäväsi suuttuu sinulle.