Sakramentti ja ilmestyskirjan suuri portto!

 Portto taitaa kyllä edustaa kaikkea väärää uskontoa!  Portto harjoittaa hengellistä haureutta maan kuninkaitten ja kauppamaailman kanssa. Portto istuu paljojen vetten päällä eli kansakuntien ja näin sillä on paljon valtaa, jota se käyttää mm politiikkaan sekaantumalla.

Portto eli väärä uskonto on myös syypää kaikkeen verevuodatukseen maan päällä. Ei varsinaisesti niin, että itse olisi suoranaisesti tappanut mutta on siunannut sodat ja ollut syypää moniin sotiin esim. uskonsodat kautta historian.

Ilmestyskirja luvut 16-20 selviää aika hyvin tämä asia myös porton tuho!

Taas kerran jäljet sylttytehtaalle käy Rooman kirkon kautta. Kuinkas muuten?

Paavi on eksyttäjä!

Ilm 17:
4 Ja nainen oli puettu purppuraan ja helakanpunaan ja koristettu kullalla ja jalokivillä ja helmillä ja piti kädessään kultaista maljaa, joka oli täynnä kauhistuksia ja hänen haureutensa riettauksia.
5 Ja hänen otsaansa oli kirjoitettu nimi, salaisuus: "Suuri Babylon, maan porttojen ja kauhistuksien äiti".
6 Ja minä näin sen naisen olevan juovuksissa pyhien verestä ja Jeesuksen todistajain verestä; ja nähdessäni hänet minä suuresti ihmettelin.

Aivan samaa mielta kuin numero 5. Ihmettelen suuresti.

Portto sullon housuissas.

Kristinusko ja sakramentti eivät tietenkään liity Raamatussa toisiinsa mitenkään. Näin jo siitä yksinkertaisesta syystä, että Raamatussa ei ole koko sakramenttikäsitettä. Se, että UT:ssa (joitakin kertoja myös VT:n kreikannoksessa, Septuagin­tassa) esiintyy kreikan mysterion = salaisuus, esim. “Kristuksen salaisuus”, ei tietenkään merkitse mitään yhteyttä “Sak­ramenttiin”, joka selvästi saa kaiken merkityksensä pakanallisista mysteereistä ja magiasta.

Hetkinen, hetkinen... Stop stop.

Olin siinä uskossa että Turku on babylon. 

Sakramentin mysteeri on sidottu kirkkoon. Tässä on tehty kehällinen oppirakennelma, jossa Jumalan Sanan väitetään asettaneen sakramentit, sakramentit luovat kirkon ja sakramentteja käyttää kirkko. Raamatun sanaan ja uskoon tämä liitetään kirkon opeissa lisäksi siten, että Jumalan sanotaan asettaneen sakramentin, ja kirkollisen papinviran hoitamaan sakramenttia. Myöskin luterilainenuskonvanhurskausoppi, jota kirkko markkinoi “yksin uskosta, yksin armosta”- tunnuslauseella, on tosiasiassa aivan puhtaaksiviljeltyä katolista sakramentalismia ja ma­giaa, uskonnollista okkultismia, joka on täydellisesti puhdistettu Jumalan Sanasta ja raamatullisesta uskosta. Uskosta, jo­ka itsessään vanhurskauttaa (so. julistaa syyttömäksi), Rm 10:10.

Joskus voi jattaa saivartelun pois ja vain vaieta mysteerin edessa, jollainen sakramentti on.

Esimerkkejä tuosta väittämästäsi kymppi.

[quote author="Vierailija" time="28.03.2013 klo 17:04"]

Hetkinen, hetkinen... Stop stop.

Olin siinä uskossa että Turku on babylon. 

[/quote]

Uskosi on oikea. Tulta Turulle. 

Jee.

http://www.kotipetripaavola.com/sakramentti.html

Tos pakanallinen homma koko kiekon sakramenttioppi. Hui kauheeta ku ihmisiä vedetään nenästä. 

Lut. kirkko syrjäyttää Raamatun opettaman pelastustien ja siirtää sen lapsikasteen sakramenttiin. Tällaista oppia ei opeta Raamattu ja tällainen oppi on toista evankeliumia. Lut. kirkon oppi tuo pelastuksen välittäjäksi lapsikasteen sakramentin, jonka suorittamisen jälkeen vasta Golgatan ristinkuolema on voimassa. Kirkko uskoo sakramenttiin ja sakramentti on kirkon pelastuksen välittäjänä.

Raamatun ilmoittamassa Jumalan järjestyksessä ei ole mitään sakramentteja, jotka välittäisivät Jumalan armoa ja anteek­siantamusta. Ei ole myöskään mitään papinvirkaa (ylipäätään) eikä myöskään virkaa, joka olisi asetettu hoitamaan jotakin sakramentteja. Jumalalla on Uudessa Liitossa vain “pyhä papisto”, uudestisyntyneiden ihmisten muodostama “Jumalan kansa”, joka on kutsuttu tästä maailmasta ulos, julistamaan Hänen evankeliumiaan, joka on pimeydestä kutsunut meidät ihmeelliseen valkeuteensa, lPiet. 1:1-3,22,23; 2:9,10. Tällä papistolla on kyllä eri palvelustehtäviä, mutta ei lihan mukais­ta virka-asemaa, eikä “sakramentteja” hoidettavanaan.

Kirkkohistoriassa ensimmäinen merkittävä sakramenttikäsitteen ja -oppienluoja oli kirkkoisä Tertullianus (160-225 jKr). Hänen jälkeensä merkittävin opin kehittelijä oli kirkkoisä Augustinus (354-43OjKr).

UT:ssa siis mysterion - sana ei esiinny koskaan niiden asiain (sikäli, kun niitä yl. esiintyy!) yhteydessä, joita kirk­kolaitos nimittää “sakramenteiksi” (katolisessa jaortodoksisessa k:ssa koste, konfirmaatio, ehtoollinen, rippi, viimeinen voitelu, papiksivihkiminen ja avioliitto; luterilaisessa k:ssa kaste ja ehtoollinen). - Sakramentti on siis kokonaan Babylo­nialais-Roomalaisen pakanuuden keksintö!

Kirkkojen “uskonvanhurskausopit” on sakramenteilla vanhurskauttamista: sakramentit vaikuttavat sen, mitä ne ku­vaavat; niissä pyydetään uskomaan sakramentin vanhurskauttavaan voimaan. Uskon kohde on siis sakramentti ja sen vanhurskauttava voima. -Ja se on pakanuutta, uskonnollista okkultismia ja valkoista magiaa, joka on sellaisenaan tuontitavaraa Baabelin uskonnosta. Puhutaan tosin myös “uskosta Jeesukseen”, mutta se on ehdottomasti aina “alistettu sakramentille”. -Ei Jumala kahdella tavalla vanhurskauta - eikä varsinkaan Raamatulle tuntemattomilla tavoilla ! ! !

Kirkkolaitos-instituutio on Pyhien Kirjoitusten ja muun historiatiedon valossa kiistattomasti pakanuuden tuottama valheellinen väärennös Raamatun tarkoittamasta Jumalan seurakunnasta. Se on luonut itse itsensä ja korvannut Jumalan Sanan järjestyksen itse sepittämillään opeilla. Sen keskeiset perustukset ovat pakanallisissa Sakramentti-riiteissä ja se myös kut­suu itseään johdonmukaisesti pakanallisella nimellä.

Sakramentti käsite ei nousekaan Raamatusta, vaan pakanallisista mysteeriuskonnoista. Katolinen kirkko, joka syntyi pakanallisen Rooman valtakunnan sisälle, oli jo omaksunut sakramenttiuskonnon harjoittamisen. Katolinen kirkko siirsi pakanallisen sakramentti- käsitteen kirkkonsa jumalanpalvelus menoihin, jättäen sakramentit olemaan, kuitenkin sillä tavalla, että se vaihtoi pakanallisille sakramentti käsitteille ns. kristilliset nimet, esim. äiti- lapsi käsite vaihtui Maria- Jeesuslapsi käsitteeksi. Opetus pakanalliseen sakramenttiin osallistumisesta, joka pelasti ihmisen pimeydestä valoon, vaihdettiin lapsikasteen ja ehtoolliseen sakramenttiin, jotka antavat pelastuksen jokaiselle, joka osallistuu näihin sakramentteihin. Näin pakanallinen epäjumalanpalvelus istutettiin katoliseen kirkkoon. Katolinen kirkko ei ole Raamatun opettama Jumalan seurakunta, koska Jumalan seurakuntaan ei tulla sisälle pakanallisten eikä ns. kristillisten sakramenttien kautta. Jumalan seurakuntaan tullaan sisälle sen jälkeen, kun on kuultu pelastuksen evankeliumi ja tehty parannus ja sydämen ja suun tunnustuksella julkisesti uskotaan Jeesuksen Kristuksen ja Jumalan sanaan. Nämä pakanalliset sakramentti-riitit, joita katolinen kirkko harjoittaa siirtyivät perintönä myös ortodoksiseen ja luterilaiseen kirkkoon.