Tapailen miestä, joka haluaisi maksaa kaiken, en osaa ottaa vastaan mitään.
Mies on hyvässä asemassa ja varakas, itse teen tavallista työtä, elän ihan mukavasti omilla rahoillani. Mies haluaisi ostaa mulle tavaroita, viedä matkoille ja maksaa aina kaiken, siis jos olemme syömässä ulkona esimerkiksi.
En osaa ottaa vastaan miehen tarjoamia asioita, ravintolassa saa maksaa tietenkin, se on kohteliasta, mutta vien itse miehelle esimerkiksi viiniä, kun käyn hänen luonaan.
Onko jollakin kokemusta tällaisesta? Tuleeko tästä talouden epätasapainosta ongelma suhteessa? Kun mies kysyy haluanko ostaa jonkun vaatteen, sanon aina ettei hänen tarvitse ostaa mulle mitään. Pidän miehestä todella. Ymmärrän myös sen, että hänelle joku sadan euron vaate on sama kuin se, että vien hänelle kymmenen euron pullon viiniä.
Kommentit (22)
Jos mies sanoo esimerkiksi, että haluatko lähteä matkalle tai haluatko tuon paida, sanonko siihen että joo, haluan kiitos.
Ihan omituinen olo, toisaalta huomaan, että hän loukkaantuu, kun kieltäydyn kaikesta. Mutta en halua, että hänelle tulee tunne, että hyödynnän hänen rahojaan. Voin itsekin ostaa mitä tarvitsen ja toisaalta tulen myös toimeen ilman asioita, jouta hän minulle haluaa antaa.
T. ap
Ota kiitokseksi poskeen niin olette sujut.
t. Mies
Noh, minusta voit välillä ottaa vastaan jos haluat. Ehkä hän haluaa hemmotella sinua?
Ehkä joku matka olisi kiva? Ehkä hän ajattelee että mielellään maksaisi reissun ...
Jos olette lähinnä pelkässä seksisuhteessa, tilanne ei ole hyvä. Mies saattaa ajatella maksavansa sinulle epäsuorasti seksistä, jolloin hänen ei ikäänkuin tarvitse ottaa huomioon tunteitasi ja tarpeitasi. Tasaveroisen ihmissuhteen ei pitäisi olla sellaista vaihtokauppaa.
Mutta jos mies antaa lahjoja odottamatta vastapalveluksia, kyse voi olla oikeasta rakkaudestakin. :)
Tuntuu todella oudolta sanoa jollekin, joka kysyy että haluatko että ostan sinulle matkan, että joo haluan. Suomalaisen naisen itsenäisyyskasvatus on kyllä todella mennyt perille mun kohdalla.
Kaikenlaisia ongelmia voi ihmisellä olla. Mutta on kiusaannuttavaa kun tajuaa, että miehen taloudellinen tilanne on paljon parempi kuin mun, enkä pysty ikinä elää omilla rahoillani sellaista elämää kuin hän elää. Enkä todellakaan halua, että mies pitää mua onnenonkijana tai kiinnostuneena rahoistaan, sillä olen ihastunut häneen ihan muista syistä. Ja ärsyttää kuitenkin olla ihmeellinen askeetti, joka ei halua mitään keneltäkään.
t. ap
Ei ole seksisuhteesta kysymys vaan vakavasta seurustelusta. Mies suunnittelee yhteistä tulevaisuutta meille ja toivoo lapsia, vaikka on mua jo vanhempi.
Mies haluaa maksaa. Se tekee hänet onnelliseksi. Meillä on sama tilanne, ja olemme etäsuhteessa. Minua ei haittaa yhtään. Olen niin köyhä ja elätän lasta, joten kotiinpäin joka penni.
No voithan sä ottaa vastaan asioita.
Kyllä se on sallittua.
Voin olla vähän naiivi, mutta musta tuntuu, että mies nyt vaan haluaa ilahduttaa. Jos sulla ei ole varaa ostaa samanlaista matkaa kuin miehellä, niin jos mies sun kanssa haluaa reissuun lähteä, ostettavahan se matka on molemmille.
Ehkä mies on odottanutkin, että tulee joku ihana nainen, jonka kanssa voi nauttia varallisuudestaan. Ei se luksusloma tai gourmet-pihvi maistu yksinään ollenkaan niin hyvältä.
[quote author="Vierailija" time="14.03.2013 klo 12:49"]
Ei ole seksisuhteesta kysymys vaan vakavasta seurustelusta. Mies suunnittelee yhteistä tulevaisuutta meille ja toivoo lapsia, vaikka on mua jo vanhempi.
[/quote]
No hyvä. Jos seurustelette rauhassa ilman seksiä, niin tilanne on selkeämpi. Tutustutte toisiinne persoonina ja katsotte, sovitteko yhteen. Silti on hyvä pohtia sitäkin, miten mies pärjäisi läheisessä ihmissuhteessa ikäisensä ja samassa taloudellisessa asemassa olevan naisen kanssa. Yrittääkö mies ehkä kätkeä jotain anteliaisuutensa ja varakkuutensa taakse? Tai onko nuori nainen hänelle statuksen tai itsetunnon kohotusta? 6.
en ole mikään nuori tyttönen itsekään enää, lähellä 40-v. mies on mua yli kymmenen vuotta vanhempi.
tajuan juuri tuon, että mies haluaa nauttia varallisuudestaan ja on iloinen, kun saa siihen seuraa ja mä olen itseäni syyllistävä ankea nainen, joka ei osaa olla luontevasti hemmoteltavana.
Viiskymppinen ei mulle kelpaisi, koska se on jo toinen jalka haudassa. Itse olen 40. Ehkä mies maksaa siitä, että saa nuoremman naisen. Parinkymmenen vuoden kuluttua se on kroonikko-osastolla vaipoissa pahimmassa tapauksessa.
Opettele seuraava: kun saat jotain lahjaksi, hymyile ja kiitä kauniisti sekä osoita että arvostat lahjaa. Näin lahjan antajalle jää hyvä mieli ja hän saa antamisen iloa voidessaan ilahaduttaa sinua :-)
Jos kyseessä on yhteinen lomamatka, voita tarjoutua maksamaan osasi. Jos toinen aidosti vaikuttaa siltä, ettei sitä toivo, anna hänen maksaa ja arvosta taas lahjaa.
Voi olla vaikea joillekin uskoa, mutta on olemassa miehiä, jotka haluavat käyttää rahojaan yhteiseen hyvää ja hauskanpitoon ja ilahduttaa muita. Varsinkin jos hän vaikuttaa harmistuneelta, kun et anna hänen maksaa, muuttaisin käytöstä jos olisin sinä. Vaatii ehkä totuttelua joo, mutta ei sadan euron lahja silloin tällöin voi keneltäkään viedä itsenäisyyttä tai itsekunnioitusta.
Kiva mies, mukava yhteinen tulevaisuus, nauti!
No kannattaa pohtia, miten haluat asioiden olevan tulevaisuudessa, jos suhde etenee... Minä olin suhteen alussa sitä mieltä, että maksan oman osuuteni, vaikka mies halusi tarjota.. myöhemmin se on tullut kalliiksi, kun makumme/varallisuutemme poikkeavat toisistaan ja olen opiskelijana maksanut puolet matkoista, puolet asunnosta jne..
Onko mahdollista, että mies on impotentti?
Tästä tulee mieleen se yks ketju "Tapaan miehen hienossa ravintolassa" (jotenkin noin otsikko meni, terveisiä sen aloittajalle :)). Sekin nainen, fiksun oloinen, koko ajan tuntui keskittyvän siihen, että mies on rikkaampi ja kuinka hankalaa on sen takia, vaikka muuten synkkaisi.
Ap, voisitko miettiä, miten toimisit jos tilanne olisi päinvastainen? Oletko itse sellainen ihminen, joka ei haluaisi ilahduttaa toista matkalla tai lahjalla silloin tällöin? Jos et ole, niin miksi ajattelet toisesta "pahaa" eli että miesystäväsi ei toimi pyyteettömästi.
Jos minulla olisi rahaa jaeltavaksi, niin sen tekisin, enkä vaatisi mitään vastapalveluksia. Ehkä sitten olen outo... :P
Jos voit jo sanoa teidän seurustelevan vakavasti, niin kerro tästä huolestasi miehelle. Sano, että sinulle tuottaa vähän vaikeuksia antautua tällä lailla hemmoteltavaksi ja ottaa kalliita lahjoja vastaan tuosta vaan, mutta arvostat kovasti että hän haluaa sinua huomioida. Hänet on ehkä ikänsä vuoksi vielä kasvatettu huolehtimaan naisesta taloudellisesti. Kun olet sanonut asian ääneen ja toivottavasti saanut ymmärrystä, voit ehkä rentoutua vähän enemmän asian suhteen.
MIkään ei ole sen nautinnollisempaa miehelle kuin ostaa tavaroita naiselle jota rakastaa.
Ja vielä kivempaa on jos nainen osaa kiittää kauniisti saamistaan lahjoista ja ilmaisee sen naisellisesti.
Eikä sen tarvitse olla seksiä. Se voi olla kiehnäämistä tai halaamista, kunhan on aitoa.
[quote author="Vierailija" time="14.03.2013 klo 13:36"]
Tästä tulee mieleen se yks ketju "Tapaan miehen hienossa ravintolassa" (jotenkin noin otsikko meni, terveisiä sen aloittajalle :)). Sekin nainen, fiksun oloinen, koko ajan tuntui keskittyvän siihen, että mies on rikkaampi ja kuinka hankalaa on sen takia, vaikka muuten synkkaisi.
[/quote]
jos ne on edenny seurusteluasteelle!
Mutta sitten tulee seuraavaksi "aviomieheni on rikkaampi, mitä teen?" "miten lasten kulut jaetaan, kun mies rikkaampi?"
Tulet tottumaan siihen, alussa tietysti hankalaa:)