Vähensin sokereita radikaalisti, onko normaalia että nyt oikean ruuan jälkeen jää "nälkä"?

pitävät nälän- ja varsinkin makeannälän pois. Pala ruisleipää tai hapankorppu ruuan yhteydessä auttaa kumasti.

kirjoiittaan tähän hyvien rasvojen tärkeydestä,mutta tuossahan jo tulikin.

Kuitujen puolesta liputan minänkin: kokojyväpastaa, tummaa riisiä, porkkanaa lautaselle, ruisleipä kylkeen ja omena jälkkäriksi.

sokerien lopettaminen on tosi vaikeaa, mutta kaikki noi vieroitusoireet menee ohi muutamassa viikossa jos pysyt tiukkana. Eri asia tietenkin, että miten tuo raskaus sitten vaikuttaa. Yritä keksiä joku sokeriton välipala tilalle.

Enemmän rasvaa itse ateriaan. Syö hitaasti ja pureksi huolella.

Vaikka söisin tuhdin aterian kunnon ruokaa mutta jätän jälkiruoan väliin, jää nälkä tai se tulee puolen tunnin päästä..Jälkiruokamahako se huutaa tyhjyttään :P Muta kai tähän tottuu keho? Olen kyllä raskaana nyt ja muutenkin nälkä koko ajan, mutta raskausdiabeteksen vuoksi jätän herkkuja vähemmäksi, kylläkin toinen päivä vasta menossa...Lisäksi tuntuu että menee verensokeri tosi nopeasti alas, jo pari tuntia syömisestä. Kokemuksia?

Ruokavalion muutos kestää parisen viikkoa, niin elimistö tottuu, jos tekee suuria muutoksia kerralla.

Kuitujen puolesta liputan minänkin: kokojyväpastaa, tummaa riisiä, porkkanaa lautaselle, ruisleipä kylkeen ja omena jälkkäriksi.

Kuituja on ihan kaikissa kasvikunnan tuotteissa, joten viljaa ei sen takia tarvitse syödä.

Kaikki hiilihydraatit muuttuvat elimistössä sokeriksi. Hyvähiilihydraattisen ruokavalion teho painonhallinnassa perustuu siihen, että se vaikuttaa elimistön insuliinintuotantoon. Insuliini on "lihotushormoni", jota ilman ihminen ei liho. Jos ihmisen elimistö erittää liikaa insuliinia (kun sekä maksan että lihasten glykogeenivarastot ovat täynnä, ylimääräiset hiilihydraatit muuttuvat elimistössä ylimääräiseksi rasvaksi), paino nousee. Kun vähennät ruokavaliossa hiilihydraattien määrää, insuliinin eritys alkaa laskea automaattisesti. Insuliinitason laskiessa elimistö tasapainottuu ja alkaa polttaa rasvaa.

Viljat (n. 70% hiilihydraattia), sokeri (100% hiilihydraattia) ja peruna (runsaasti tärkkelystä, joka muuttuu sokeriksi) nostavat verensokerin nopeasti, jolloin haima alkaa tuottaa runsaasti insuliinia. Liiallinen insuliini veressä laskee verensokerin liian alas ja liian nopeasti. Tällöin ihminen on taas nälkäinen ja haluaa syödä. Insuliinin tehtävä on varastoida ylimääräinen veressä oleva sokeri (glukoosi) kudoksiin rasvaksi. Insuliinitason pysyessä vakaana elimistö polttaa rasvaa. Perunan ja viljat voi korvata juureksilla, kasviksilla, vihanneksilla ja marjoilla.

Hyviä rasvoja:



Kala, pähkinät, siemenet, manteli, avokado, kananmuna, kylmäpuristetut öljyt. Kylmäpuristuksen ansiosta öljyn rasvahappokoostumus ja vitamiinit säilyvät luonnollisessa muodossaan. Eläinrasvat (luomu parasta). EI MARGARIINIA





Hyvää rasvaa tulisi saada vähintään gramma per painokilo (normaali paino). Hyviä rasvoja tarvitsemme kasvuun ja kehitykseen sekä yleisterveyden ylläpitämiseen. Tämä rasva on energian, ruoansulatuksen, aivojen, solujen ja aineenvaihdunnan kannalta välttämätöntä. Rasvan tehtävä on toimia solukalvojen rakennusmateriaalina ja solujen viestinviejien lähtöaineena. mm. hormonaalisten viestien toimivuus on kiinni rasvasta.







Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan aikuisten tulisi saada päivittäisestä energiansaannista 25-35 % rasvoista. Lasten rasvantarve on suurempi.



Oman rasvantarpeensa pystyy laskemaan yksinkertaisen kaavan avulla:



Energian tarve päivässä (kcal) x (25-35) / 100 / 9 = rasvan määrä päivässä (g).



Esimerkiksi 2000 kilokaloria päivässä tarvitsevan rasvantarve on 56-79 grammaa.



Tämä rasvan tarve ei mitenkään täyty "kevytmyrkyillä" ja epäterveellisellä margariinilla.











Proteiinit:



Proteiinien päivittäinen tarve 0,8-2 grammaa per painokilo (normaali paino) riippuen aktiivisuudesta. Proteiinit ovat elimistölle välttämättömiä rakennusaineita, joita mm. solut, hormonit, aineenvaihdunta ja lihakset tarvitsevat. Proteiinit koostuvat aminohapoista. Keho ei pysty valmistamaan läheskään kaikkia tarvitsemiaan aminohappoja, vaan ne on saatava ravinnosta. Aminohappojen lähteenä voivat olla joko eläin- tai kasviproteiinit. Eläinproteiinien lähteitä ovat kaikki lihat, kalat, äyriäiset, munat, maito ja niistä valmistetut tuotteet. Kaikki eläinproteiinien lähteet tarjoavat jokaisen tarvittavan välttämättömän aminohapon.





Hyviä kasvikunnan proteiininlähteitä ovat palkokasvit, täysjyvävilja, pähkinät ja siemenet. Kasvisravinnon perusproteiini tulee täysjyväviljasta. Viljasta saadaan hyvälaatuinen proteiiniseos yhdistämällä se joko palkokasveihin (pavut, linssit, herneet) tai perunaan, sieniin, juureksiin tai muihin vihanneksiin. Kasvikunnan tuotteista soijaproteiinin aminohappokoostumus on ihanteellisin. Useissa kasvikunnan tuotteissa jotain aminohappoa on hyvin vähän, mutta yhdistelemällä eri kasviproteiinin lähteitä saadaan lopputulokseksi hyvälaatuinen proteiiniseos.







Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan proteiinia tulisi saada n. 10 – 20 % päivittäisestä energiasta. 2000 kcal ruokavaliossa tämä tarkoittaa 50 – 100 g proteiinia päivässä.







Hyviä hiilihydraatteja:



Syö kasviksia, vihanneksia, juureksia (ei vanhaa ravintoköyhää perunaa), hedelmiä ja marjoja vähintään 500 grammaa päivässä.











Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan hiilihydraattia tulisi saada loput energiasta eli n. 45 % päivittäisestä energiasta. 2000 kcal ruokavaliossa tämä tarkoittaa n. 225 g hiilihydraattia päivässä.











Viljat (n. 70% hiilihydraattia), sokeri (100% hiilihydraattia) ja peruna (runsaasti tärkkelystä, joka muuttuu sokeriksi) nostavat verensokerin nopeasti, jolloin haima alkaa tuottaa runsaasti insuliinia. Liiallinen insuliini veressä laskee verensokerin liian alas ja liian nopeasti. Tällöin ihminen on taas nälkäinen ja haluaa syödä. Insuliinin tehtävä on varastoida ylimääräinen veressä oleva sokeri (glukoosi) kudoksiin rasvaksi. Insuliinitason pysyessä vakaana elimistö polttaa rasvaa. Perunan ja viljat voi korvata juureksilla, kasviksilla, vihanneksilla ja marjoilla.











Kohtuudella täysjyväviljaa jos viljat sopivat?





Ravinnolla on keskeinen merkitys aivojen monimutkaisen verkoston toiminnalle ja aivoterveydelle. Sekä neuronit eli hermosolut että viestiä vievät aivojen välittäjäaineet muodostuvat ravintotekijöistä. Ravinto vaikuttavaa lisäksi immuniteettiin eli vastustuskykyyn, mielialaan (esim.masennus, aggressiivisuus), hormonitoimintaan, lisääntymiskykyyn, syöpien kehittymiseen, perimään, unen laatuun, jaksamiseen jne... Keskeisin tekijä on ravinnon vaikutus suolistoon ja aineenvaihduntaan, jossa muodostuu jopa 80% immuniteetistamme. Immuniteettijärjestelmäsi toimiessa huonosti sairastut.

Suomalaiset viljat voi korvata tattarilla ja hirssillä.



Ovat tosi terveellisiä.