Miten parisuhteelle käy kun toinen on onneton?

Onko saman kokeneita? 

Eli mieheni on onneton, ollut jo todella kauan. Tämä ei johdu parisuhteesta. On ollut pahempaa ja 'kevyempää' masennusta sekä jonkun aikaa paniikkihäiriöitä, terapioita, mielialalääkkeitä ja erillaisia itsehoitoja on tullut käytyä läpi lukuisia. Mikään ei tunnu oikeasti auttavan. Elämä on ollut vaikeaa ja ehkä on tullut tehneeksi vääriä valintoja, tällä hetkellä kokee olevansa aika selkä seinää vasten, kaikkeen mihin tarttuu aluksi innostuneena kariutuu (todella usein ihan hänestä riippumattomista syistä). Yrittää kuitenkin kovin.

Tuen ja tuen ja toivon parempaa, mutta omat voimavarat alkavat olla myös aika lopussa. On todella raastavaa jakaa elämäänsä negatiivisen ja onnettoman ihmisen kanssa. Pahinta vaihetta on nyt kestänyt melkein 7 vuotta, välissä onneksi muutamia ehkä kuukauden parin hyviä ajanjaksoja. Niinkuin masentuneilla usein on, pyörii miehelläni kaikki hänen (ongelmiensa) ympäri, minun pitää ihan vaatimalla vaatia huomiota itselleni eikä minun suruilleni ole oikein koskaan tilaa -toisaalta haluaisinkin, että nimenomaan iloisuudelle olisi hänenkin läsnäollessa mahdollisuus.

Olen kertonut hänelle, että rakastan häntä kovin ja haluan hänelle pelkkää hyvää, mutta en tiedä kuinka kauan enää jaksan. Meillä on myös kolme lasta (tehty ennen tätä pahinta vaihetta, kaikki yli 9 vuotiaita), joiden hyvinvointia joudun paljon miettimään tällaisessa ilmapiirissä. Onneksi mies on paljon poissa kotoa opiskelemassa ja töissä, mutta sekin ahdistaa kun tuntuu, ettei hän osaa nauttia meidän perheestäkään. Olenkin sanonut, ettei hänen tarvitse asua meidän kanssa, että en halua että hän kokee perheemme ikään kuin lisätaakkana, mutta ainakin toistaiseksi hän kokee perheen pitävän hänet edes jotenkin kasassa.

Viime vuosina mies on myös paremmin alkanut tiedostamaan kuinka hänen negatiivinen mielentilansa vaikuttaa myös meihin. Tämä on siinä mielessä positiivista, että siitä on nyt helpompi puhua, mutta toisaalta syyllisyyden tunne jumittaa hänet lähes puhumattomaksi toisinaan.

Onko joku muu käynyt läpi vastaavaa? Miten parisuhteenne kesti? Miten pääsitte pois? Kaikki vertaistuki olisi nyt tervetullutta.