Minkä verran lapsia pitää ohjata ja tukea liikkumaan?

Kysyn, koska miehellä ja minulla on tästä erilainen näkemys. Mieheni ei pidä liikunnasta eikä harrasta sitä, enkä oikeastaan minäkään. Olen kuitenkin sitä mieltä, että lapsiin ei pitäisi tartuttaa negatiivista asennetta liikkumista kohtaan vaan päinvastoin, lapsia pitäisi pienenä totuttaa liikkumaan, ulkoilemaan ja nauttimaan liikunnasta. Mies on sitä mieltä, että kiinnostus liikuntaan tulee kyllä luonnostaan eikä sitä tarvitse erikseen tukea, ei ole meidän velvollisuutemme, ei jaksa eikä varsinkaan talvella viitsi.



Meillä on kolme lasta ja yksi vielä aika pieni, 4 v, eli luisteleminen, hiihto, uiminen tai vaikka pyöräily ei suju vielä hyvin ilman apua. Haluaisin siksi, että kävisimme lasten kanssa harrastamassa tällaisia porukalla, että mies olisi myös mukana. Nyt tuntuu, että mies on sellainen riippakivi, että melkein on kuitenkin helpompi mennä ilman miestä. Ärsyttää.



Miten muut näette - kuinka paljon vanhempien pitäisi ohjata lapsia liikkumaan ja tukea liikunnallisen elämäntavan oppimista? Mihin ikään saakka olette panostaneet lasten kanssa tähän, mistä saakka lapset ovat liikkuneet omin voimin?