Lue keskustelun säännöt.
12 kk vauva joka vain huutaa
06.02.2013 |
Onko muilla tällaisia vauvoja? Meidän vauva on koko elämänsä vain huutanut suuren osan hereilläoloaikaansa. On tyytyväinen silloin kun nukkuu (heräilee kuitenkin usein) tai kun on sylissä. Sylissäkään ei aina pärjää. Pakko kuitenkin myös laittaa ruokaa, pestä pyykkiä jne ja kaiken tuon ajan vauva vain karjuu täyttä kurkkua. Tosi raskasta. Olisko vinkkejä tai jotain tukea?
Ja vaikka kuinka sanotaan ettei turhaan huuda niin mun mielestä huutaa. Vauva on monta tuntia päivässä sylissäni (saa huomiota), luetaan, leikitään, köllötellään, ulkoillaan, syödään. Ihan normaaleja juttuja meillä siis tehdään mutta ikävä kyllä huudon säestämänä.
Kommentit (10)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna tiskata ja tehdä ruokaa ja hämmentää kattilaa. Kuka nyt haluaisi vain köllötellä koko päivän.
Ala olemaan jo taapero, ei vauva?
Meillä tyttö halusi mennä itsenäisesti jo 8kk ikäisenä kun osasi liikkua. Pidätkö liikaa sylissä?
mahd allergiat ja korvat. Ei nyt 12kk enää yleensä itke koko ajan.
"vauva-aika" alkaa olla ohi ja alat olla taaperon äiti ja tuntuu kyllä aika oudolta, että lapsi huutaa suurimman osan päivästä vaikka tekisitte mitä! Puhuuko jo sanoja ja osaako kävellä?
Monta tuntia päivässä sylissä on kyllä tässä iässä aika erikoista koska 1v. jo touhuaa itse kaikenlaista ja käyvät sylissä kääntymässä ja parit halit mamille ja menoksi.
Itse kyllä vaatisin tarkemmat tutkimukset koska ei tuo nyt ihan tavalliselta/normaalilta kuullosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"vauva-aika" alkaa olla ohi ja alat olla taaperon äiti ja tuntuu kyllä aika oudolta, että lapsi huutaa suurimman osan päivästä vaikka tekisitte mitä! Puhuuko jo sanoja ja osaako kävellä?
Monta tuntia päivässä sylissä on kyllä tässä iässä aika erikoista koska 1v. jo touhuaa itse kaikenlaista ja käyvät sylissä kääntymässä ja parit halit mamille ja menoksi.
Itse kyllä vaatisin tarkemmat tutkimukset koska ei tuo nyt ihan tavalliselta/normaalilta kuullosta.
Vauva on ollut tällainen aina. Ja hän edelleen on kuin sylivauva, ei kävele, ei puuhaa omiaan. Tai toki sellaisiakin hetkiä on päivässä joitain jolloin tutkii joitain tavaroita muutamia minuutteja mutta pääpäino silti on edelleen äidin sylissä.
Joku sanoi että pidän liikaa sylissä. Ihan totta, ja samaa mieltä olen itsekin. Mutta heti kun laskeen sylistä pois alkaa huuto ja karjunta ja kiipee jalkaa vasten. Eikä siis auta vaikka kuinka houkuttelisi tavaroilla jne että tutkisi niitä. Eli tuo sylissäpito tuntuu olevan ainoa keino siihen että vauva ei huuda.
Ei myöskään puhu mutta jokeltelee paljon.
Neuvolassa vaan sanovat että on varmaan vaan sen luonteinen että ujostuttaa, vierastuttaa, haluaa olla äidin kanssa. Eli sieltä en ole mitään apuja asiaan saanut (tosin en kyllä juuri mihinkään muuhunkaan asiaan).
Yksi oma selitys asialle on että vauva on jotenkin tosi kipuherkkä ja hakee äidistä turvaa(?) Hampaita siis 9 ja tulee kokoajan lisää. Muutenkin siis on tosi varovainen, haluaa nähdä äidin kokoajan. Vieraiden kutsuminen "mukavaa" kun vauva huutaa kuin palosireeni. Pelkää siis muita ihmisiä. Samoin neuvolassa vain huusi ja katsoi kauhuissaan hoitajaa ja halusi vaan äidin syliin.
Alkaa vaan olla omat voimat lopussa kun jo vuoden tässä toivonut että helpottaisi mutta ei. Ja kamalaa elää aamusta iltaa tässä huudossa ja takiainen jalassa...
ap
Jos neuvola ei osaa auttaa, niin varaa aika yksityiseltä lääkäriltä, joka tarkistaa lapsen päästä varpaisiin. Kysy suosituksia paikkakunnaltasi, kuka olisi osaava lastenlääkäri, jolla on aikaa kuunnella koko tarina.
Itselleni tulee mieleen, että lapsi on oikeasti jostain kipeä, allergioita, refluksia tms. Tai vaikka ne hampaat - olethan antanut särkylääkettä silloin, kun lapsi selvästi aristaa suutaan?
Hanki kantoreppu (manduca, ergo), jossa lasta voi kantaa myös lonkalla tai selässä. Tai taaperolle sopiva kantoliina. Näin sinulla jää kädet vapaaksi vaikka sille kokkailulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsellä yksi samanmoinen, nyt 2,5v tyttö ja ääntä on lähtenyt koko ikänsä ajan ja lähtee edelleen.
Välillä tuntuu, että huutaa koko päivän.
Hermostuu joka asiasta ja nyt on vielä se vaihe kun kaikki pitää tehdä itse ja pinnaa ei ole yhtään, mutta se vaan yrittää ja yrittää ja raivoo ja raivoo.
Tää myös vierastaa ihan kaikkia ja kun on vieraita menee jonnekkin pöydän alle istumaan ja karjuu vaan äitiä.
Reagoi myös voimakkaasti väsymykseen, mutta saattaa väsyneenä mennä ihan ylikierroksille ja silloin rauhoittaminen on todella vaikeaa, saattaa huutaa kaksi tuntia nukutettaessa.
Sylissä ois vieläkin koko ajan.
Toisaalta sitten kyllä osaa olla hyvinkin huumorintajuinen, hauska ja nauraa räkättää, mutta ne tunteet heittelee niin laidasta laitaan ettei meinaa perässä pysyä.
Jos neuvola ei osaa auttaa, niin varaa aika yksityiseltä lääkäriltä, joka tarkistaa lapsen päästä varpaisiin. Kysy suosituksia paikkakunnaltasi, kuka olisi osaava lastenlääkäri, jolla on aikaa kuunnella koko tarina.
Itselleni tulee mieleen, että lapsi on oikeasti jostain kipeä, allergioita, refluksia tms. Tai vaikka ne hampaat - olethan antanut särkylääkettä silloin, kun lapsi selvästi aristaa suutaan?
Hanki kantoreppu (manduca, ergo), jossa lasta voi kantaa myös lonkalla tai selässä. Tai taaperolle sopiva kantoliina. Näin sinulla jää kädet vapaaksi vaikka sille kokkailulle.
Me ei myöskään koskaan saatu neuvolasta tukea. Vastaus oli aina, että jotkut vaan ovat arempia, huonoja nukkumaan, enemmän sylissä, suuritarpeisempia... mitä vaan ja kaikki oli aina ihan normaalia jne.
Ei kun yksityiselle lastenlääkärille vain. Kerrot tarinan alusta tähän päivään. Itsekin tein näin ja itkeä tirautinkin, kun olin niin poikki.
Lapsella oli siis fyysinen ongelma ja kyllähän se persoonaan vaikuttaa, jos koko ajan koskee johonkin. Meillä lääkityksen myötä lapsi muuttui ihan eri ihmiseksi.
Suosittelen ihmeessä selvittämään syitä. Ongelmiin voi vaikka olla tosi yksinkerterainen syy ja mahdollisuus esim. lääkitykseen.
Jos on korvissa jotain häikkää tai joku muu kipeänä