Mitä voin tehdä, apua tarvitaan.
Minulla on 6 vkon ikäinen vauva. Kaikki on mennyt hyvin hänen kanssaan, ja olen itsekin jaksanut mainiosti. Nyt minua kuitenkin ahdistaa. En pysty nauttimaan tästä vauvasta. Minulla on jatkuvasti olo, että vauva on jo niin iso, ja mikään ei ole enää niin ihanaa kuin silloin alussa oli. Katselen kuvia, missä vauva on ihan pieni ja kauhistelen kuinka iso se jo on. Uudet taidotkaan eivät ilahduta minua, suren vain tätä ajan kulumista. Pelkään, että olen tulossa hulluksi. Mitä nyt pitää tehdä jotta saisin sen huuman takaisin joka minulla hetki sitten vielä oli?
Kommentit (12)
.. samankaltaisia tuntemuksia. Suretti kun lapsi kasvoi ja kehittyi niin vauhdilla. Nyt kadun, etten vain nauttinut siitä hetkestä, kun hän oli pikkuvauva.
Nyt esikoiseni on 9kk. Nautin täysin rinnoin hänen kehityksestään. Ihanaa seurata kuinka hän oppii joka päivä uutta. Toki välillä haikeudella muistelen sitä pientä ja avutonta kääröä.
Kyllä kaikki vielä iloksi muuttuu! Tunteesi ovat normaaleja.
se realiteetti tässä, että meillä on isompiakin lapsia. Ja mielestäni hekin ovat aina vain pieniä, siis silä tavoin kuin äidin mielestä omat lapset ovat. Ehkä tämä näkemys pitää jalkani maassa. Siis kun välillä pelkään menettäväbni järkeni jo. ap
tuo mielestäni on. Puhu asiasta jollekin.
jotain vauva huurua, ajan myötä tasoittuu.
Kaipaat nyt kovasti sitä vauva-aikaista huumaa ja pidät nykyistä normaalia olotilaasi jotenkin ei-toivottuna.
Huomaatko sinä itse siinä mitään kummallista?
Synnytykseen liittyvät hormonivaihtelut vievät tunnelmasta toiseen hyvin vahvasti, ja sinun kokemasi "huuma" liittynee siihen. Nyt hormonihuurut alkavat tasoittua ja sinäkin palailla normaaliin oloon.
se olla tottakin. Huuma on huumaa. Mutta vauva-aikaa tässä on vielä ainakin vuosi jäljellä. Se ei katoa mihinkään. Ja ehkä sitä huumaa löytyy vielä myös. ap
olla vaan ja katselet kun ne vaihtuu muiksi. Kyllähän sitä kaikenlaisia oloja siinä voi tulla kun lapsi kasvaa nopeasti, mullakin oli samantapaisia jossain vaiheessa. Mutta siinähän ne meni ohi ne tunteet kun vaan rauhassa antoi niiden tulla ja mennä. Ei tuollainen mitään hulluksi tulemista ole.
Ja ei, et sinä välttämättä saa takaisin sitä huumaa, joka sinulla alussa oli. Tunnesiden lapseen muuttuu koko ajan, ja varmasti saat takaisin syvän rakkauden lapseen ja tulet kokemaan ajoittain huumaaviakin rakkaudentunteen hetkiä, mutta ei kukaan voi jatkuvassa huumassa kuukausi- ja vuositolkulla elää. EIkä tarvitsekaan.
on. Harmittaa, kun ei vain voi olla ja nauttia tästä kaikesta. koska kuitenkin tiedän, että vauva on vielä ihan pieni, ja tätä vaihetta paljon jäljellä. Nyt pilaan tätä mukavaa aikaa huonolla ololla. ap
Synnytyksen jälkeen on usein sellanen euforia ensimmäiset päivät ja viikot. Se ei latku, mutta tavallista iloa saat varmasti vieläpaljon vauvastasi.
mutta puhu niistä neuvolassa ja ystävillesi, miehellesi. :) Se helpottaa.
pieni vauvasi on. Nauti vain hänestä, ja lopeta tuo ongelmien keksiminen. Siinä kaikki mitä sinun pitää tehdä nyt.