Soittoharrastus jos vanhemmat eivät osaa soittaa?
Esikoisemme soittaa soitinta jota minäkin osaan soittaa. Poika tarvitsi varsinkin alussa paljon apuani soittoläksyissä. Hänellä ei välttämättä ollut hajuakaan miten läksy soitetaan. En ymmärrä miten hän olisi voinut selviytyä soittoläksyistä ilman apuani. Etenemisvauhti oli hurja. Mitään perusasioita ei todellakaan tankattu.
Nyt toinen lapsemme on miettimässä haluaisiko alkaa soittaa soitinta jota kumpikaan meistä vanhemmista ei osaa soittaa ollenkaan. Miten soittaminen onnistuisi? Edetäänkö sitten paljon hitaampaa vauhtia ja neuvotaan enemmän?
Eli onko kauhean vaikeaa soittaa soitinta josta vanhemmilla ei ole hajuakaan?
Kommentit (25)
niin sitten soitonope käskee jankkaamaan sitä uudestaan siihen asti, kunnes se menee.
Minä soitin lapsena pianoa, ja vanhemmat ei kumpikaan osanneet soittaa sitä. En minä mitään apua soittoläksyissä tarvinnut. Tein ne parhaan kykyni mukaan ja sitten jos oli mennyt väärin, kyllä se soitonopettaja sitten korjasi taas seuraavalla tunnilla.
Mä en itse asiassa varmaan olisi voinut edes sietää sitä jos vanhemmat olisi puuttuneet harjoitteluuni. Minä halusin itse kokeilla, tehdä virheeni ja oppia.
niin sitten soitonope käskee jankkaamaan sitä uudestaan siihen asti, kunnes se menee.
Kyllähän soittoläksyjä aina jankataan kauan, mutta jos lapsella (6v) ei ole minkäänlaista käsitystä millä kädellä pitäisi tehdä ja mitä niin siinä jää viikon harjoittelut harjoittelematta. Kyllähän se harmittaa lastankin jos ei osaa nuottiakaan soittaa.
Meillä tuo soittoharrastus on lähentänyt esikoista ja minua entisestään. Nautimme molemmat kun soitamme yhdessä. Lapsi kehittyi nopeasti minua paremmaksi ja nyt on todella ihanaa jammailla kaksistaan.
ap
Myöskin, yhden instrumentin hallinta ja musiikkiteorian kevyt tuntemus edesauttavat pirusti toisen instrumentin soitonopettelussa. Olisi jännä tietää mitkä instrumentit ovat kyseessä. Musiikkiteorian (nuotinlukutaidon) osaaminen on iso etu. Jäljelle jää vain soittotekniikan opettelu ja hiominen. Fiksua, kärsivällistä ja intohimoista soittajaa eivät pitele mitkään tekniset esteet. Opeta toiselle muksulle nuotinlukutaitoa vaikka sillä sinun omalla hallitsemallasi instrumentilla. Hän voi oppia soittamaan sitä hänen haluamaa instrumenttia sen sinun instrumentin kautta. Pääasia että tietää miten mitkäkin sävelet tuotetaan.
terv. kitaristi ja ex-junioripianisti, jonka kumpikaan vanhempi ei osaa soittaa mitään soitinta
en osaa soittaa mutta lapseni osaa.
Eivät tarvitse apuani.
niin sitten soitonope käskee jankkaamaan sitä uudestaan siihen asti, kunnes se menee.
Kyllähän soittoläksyjä aina jankataan kauan, mutta jos lapsella (6v) ei ole minkäänlaista käsitystä millä kädellä pitäisi tehdä ja mitä niin siinä jää viikon harjoittelut harjoittelematta. Kyllähän se harmittaa lastankin jos ei osaa nuottiakaan soittaa.
Varmaan jossain vaiheessa noin voi käydäkin että ei tajua jotain olennaista ja jää viikon soittoläksyt tekemättä. Joskus ne vuosien soitto"uralla" lähes vääjäämättä jää myös vaikka koska ei huvita tai jaksa. Ei se maailmaa kaada. Kyllä se soittamaan oppiminen on pitkäjänteinen prosessi, johon mahtuu myös jaksoja jolloin ei kauheasti edisty tai jaksa. Mulla ainakin kehitys tapahtui aina portaittain: välillä tuli töksähdys että tuntui mahdottomalta oppia jotain ja edetä, sitten taas yhtäkkiä sai juonesta kiinni ja oppi nopeasti.
meille tulee paljon oppilaita joiden vanhemmat ei soita. alku on ehka hieman hankalampi, mutta kun lapsi paasee alkuun ei vanhempien 'taidot' vaikuta. eli esim yksi poika aloitti noin 3 1/2 vuotta sitten. on kaynyt tunneilla kerran viikossa 30 minuuttia. juuri lapaisi grede 1 testin. han oli ehka vahan laiska harjoittelemaan kotona eli oisi voinut tehda grede 1 vuosi sitten. kotona pitaa olla piano. riippuu lapsen iasta myos. jos aloittaa noin 9v+ edistyy nopeammin.
niin sitten soitonope käskee jankkaamaan sitä uudestaan siihen asti, kunnes se menee.
Kyllähän soittoläksyjä aina jankataan kauan, mutta jos lapsella (6v) ei ole minkäänlaista käsitystä millä kädellä pitäisi tehdä ja mitä niin siinä jää viikon harjoittelut harjoittelematta. Kyllähän se harmittaa lastankin jos ei osaa nuottiakaan soittaa.Varmaan jossain vaiheessa noin voi käydäkin että ei tajua jotain olennaista ja jää viikon soittoläksyt tekemättä.
Juu. Se on tosi kivaa soittoharrastusta aloittavalle lapselle kun kotona kaivetaan nuotit ja soitin esiin ja aletaan miettiä että mitenköhän tästä tuubasta saisi tuon ekan mustan pallukan aikaiseksi. Saattaa into loppua aika nopeasti.
huolehtivat kuskaamisen ja soittoläksyistä muistuttamisen. Eteneminen tapahtuu lapsen ehdoilla. Jos lapsi ei osaa harjoitella läksyä jostain syystä, sitten opettaja näkee seuraavalla kerralla, ettei oppilas ollutkaan ymmärtänyt asiaa ja kertaa sen.
ellei yhtään muista tunnilla opetettuja asioita kotona.
niin sitten soitonope käskee jankkaamaan sitä uudestaan siihen asti, kunnes se menee.
Kyllähän soittoläksyjä aina jankataan kauan, mutta jos lapsella (6v) ei ole minkäänlaista käsitystä millä kädellä pitäisi tehdä ja mitä niin siinä jää viikon harjoittelut harjoittelematta. Kyllähän se harmittaa lastankin jos ei osaa nuottiakaan soittaa.Varmaan jossain vaiheessa noin voi käydäkin että ei tajua jotain olennaista ja jää viikon soittoläksyt tekemättä.
Juu. Se on tosi kivaa soittoharrastusta aloittavalle lapselle kun kotona kaivetaan nuotit ja soitin esiin ja aletaan miettiä että mitenköhän tästä tuubasta saisi tuon ekan mustan pallukan aikaiseksi. Saattaa into loppua aika nopeasti.
Ihmettelin kun tyttärellämme oli tosi vaikeita soittoläksyjä heti alusta lähtien. Muistelin että itse olisin opetellut soittamaan paljon hitaammin.
Kevään konsertissa kävi ilmi, että moni samaan aikaan soittoharrastuksen aloittanut oli ihan eri vaiheessa. Meidän likka siis harjoitteli nähtävästi paljon nopeammin kuin sellaiset, joiden vanhemmat eivät voineet avustaa kotona.
Eli eri tahdissa edetään riippuen mm. siitä osataanko kotona neuvoa.
Olen itse ammattimuusikko. Lapseni soittaa viulua, jota en itse osaa soittaa. Alkuvuosina kuljin soittotunnilla mukana, ja opettelin itsekin soittamaan lapsen soittoläksyt. Jos vanhempi hallitsee jonkin muun soittimen, niin on helppoa oppia soittamaan uutta soitinta. Nyt en enää pysty soittamaan lapseni kappaleita, mutta voin edelleen neuvoa esim. rytmeissä, puhtaudessa, soittaa mukana omalla soittimellani jne.
Vanhemman kannattaa mennä mukaan soittotunnille, vaikka ei itse osaisi soittaa yhtään mitään. Alussa soittotunnilla tulee paljon asiaa esim. soittoasennoista, johon vanhempi voi sitten kotona kiinnittää huomiota.
Ja jotta kukaan ei nyt kauhistuisi, niin toki lapsi voi oppia soittamaan, vaikka vanhempi ei osaisi soittaa mitään tai pystyisi osallistumaan soittotunnille. Tulihan minustakin ammattilainen, vaikka vanhempani eivät tunne nuotteja eivätkä osaa soittaa mitään soitinta.
soita yhtään mitään, mutta niin vain silti opin hyväksi pianistiksi. Minua olisi ärsyttänyt suunnattomasti jos vanhemmat olisivat tulleet viereen soittoläksyjä neuvomaan, itse kokeilemalla oppii parhaiten. Jos lapsi ei ole ymmärtänyt kuinka läksyissä pääsee alkuun niin seuraavalla kerralla hän kuuntelee tarkemmin, jotta oppisi. Yritys ja erehdys ei ole ollenkaan huono tapa oppia. Lapsi etenee omaa tahtiaan.
Eteneminen tapahtuu lapsen ehdoilla. Jos lapsi ei osaa harjoitella läksyä jostain syystä, sitten opettaja näkee seuraavalla kerralla, ettei oppilas ollutkaan ymmärtänyt asiaa ja kertaa sen.
Tunnen kaksi lasta jotka aloittivat pianonsoiton samanaikaisesti. Toisen kotona harjoitellaan paljon yhdessä vanhempien kanssa, toisen kanssa ei.
Soittoläksyt ovat aivan eri tasoa. Esim. toisella lapsella oli heti ensimmäinen soittoläksy soitettava molemmilla käsillä ja parin kuukauden päästä oli jo 5 sointua hallinnassa ja korotukset ja alennukset käytössä. Teoriaa luonnollisesti käytiin myös vauhdilla läpi. Toinen lapsi taas syyslukukauden aikana juuri ja juuri käytti molempia käsiä ja tunnisti joitakin nuotteja.
Tuolla ekalla lapsella oli huomattavasti suurempi motivaatio soitella kun sai läksyksi "oikeita" kappaleita eikä pelkkiä sormiharjoituksia. Eli nopea eteneminen oli kivempaa kuin helppojen laulujen tahkoaminen.
miten nopeasti asioita vaikeutetaan ja millaisia nuottikirjoja ylipäätään on käytössä.
Eteneminen tapahtuu lapsen ehdoilla. Jos lapsi ei osaa harjoitella läksyä jostain syystä, sitten opettaja näkee seuraavalla kerralla, ettei oppilas ollutkaan ymmärtänyt asiaa ja kertaa sen.
Tunnen kaksi lasta jotka aloittivat pianonsoiton samanaikaisesti. Toisen kotona harjoitellaan paljon yhdessä vanhempien kanssa, toisen kanssa ei.Soittoläksyt ovat aivan eri tasoa. Esim. toisella lapsella oli heti ensimmäinen soittoläksy soitettava molemmilla käsillä ja parin kuukauden päästä oli jo 5 sointua hallinnassa ja korotukset ja alennukset käytössä. Teoriaa luonnollisesti käytiin myös vauhdilla läpi. Toinen lapsi taas syyslukukauden aikana juuri ja juuri käytti molempia käsiä ja tunnisti joitakin nuotteja.
Tuolla ekalla lapsella oli huomattavasti suurempi motivaatio soitella kun sai läksyksi "oikeita" kappaleita eikä pelkkiä sormiharjoituksia. Eli nopea eteneminen oli kivempaa kuin helppojen laulujen tahkoaminen.
soitonopettaja sitä halua. Mulla kolme lasta, jotka kaikki soittavat yhtä tai kahta instrumenttia. Ainoastaan yksi opeista on antanut säännöllisesti tulla mukaan tunnille.
Itse aloitin aikanaan 5- vuotiaana venäläissyntyisen open johdolla viulunsoitona. Tuo opettaja edellytti, että vanhempi mukana tunneilla ja valvoo harjoittelua. Tiedä sitten, miksi nämä meidän lasten opettajat eivät sitä halua. Sekin, että vanhemman on vaikea sitä harjoittelua kotona valvoa, ellei soitonopettaja siihen "valtuuta", eikä päästä vanhempaa sinne tunnille kuuntelemaan ja seuraamaan. Voisihan sitä tehdä niinkin, että osan tunnista lapsi siellä yksinään ja viimeiset 10 minuuttia käytetetään sen viikon kotiharjoittelun tsekkaamiseen yhdessä lapsen ja vanhemman kanssa.
Nihkeästi menee vaan läpi. Eteneminen olisi todellakin paljon nopeampaa, jos vanhempi voisi sitä kotiharjoittelua valvoa.
siitä että mitä pitäisi tehdä. Joko tunnilla on opetettu huonosti tai sitten lasta ei kiinnosta yhtään.
Itse kävin tunneilla 10 vuotta ja vanhempani eivät osanneet soittaa kumpikaan. Ei tuottanut mitään ongelmaa.
Meillä mies tahtoisi että tyttö rupeaisi soittamaan instrumenttia jota hän itse osaa soittaa. Veikkaan että tämä harrastus kaatuu siihen, että mies päsmäröi lapsen innon kuoliaaksi. On aika päällekäyvää tyyppiä ja innostus ei siinä kasva kun se höseltää vieressä ja jankkaa että kato näin, kato näin:(
niin silloin on opettajassa vikaa.
Siksihän niillä soittotunneilla käydään, että opettaja opettaisi soittamaan instrumenttia.
Oliko sama opettaja?
Ja lapset ovat samalla luokalla.
Samaa mieltä. Vanhemman kannattaa mennä tunneille mukaan. Ei pieni lapsi (usein soittoharrastus aloitetaan alle kouluikäisenä) osaa kertoa mitä hänen edes pitäisi opetella.