Hihii! Syötin viiherpiiperominiälle

huomioon mummon jauhalihapiirakka -aloitus.

Olisko yhtä ihana tällanen anoppi kuin se piirakkamummo?

Aina ihmetyttää nämä "jee pääsen olemaan paskiainen lähimmäistäni kohtaan!" -ihmiset. Miksei voi kunnioittaa toisen vakaumuksia?



Kaverini on kasvissyöjä ja sai kerran miehensä syömään soijamakaronilaatikkoa, mies siis luuli syövänsä "normiruokaa". En tajua mitä kaverini tuossakin voitti kun pääsi polkemaan toisen arvoja. Mies oli todennut että nainen saa olla niin kasvissyöjä kuin haluaa, mutta hänen ei sitä tarvitse olla.

Olisko yhtä ihana tällanen anoppi kuin se piirakkamummo?

piirakkamummo on jo tiedossa. Ilman piirakkamummoa olisi ollut aidommanoloinen.

Kaverini on kasvissyöjä ja sai kerran miehensä syömään soijamakaronilaatikkoa, mies siis luuli syövänsä "normiruokaa". En tajua mitä kaverini tuossakin voitti kun pääsi polkemaan toisen arvoja. Mies oli todennut että nainen saa olla niin kasvissyöjä kuin haluaa, mutta hänen ei sitä tarvitse olla.

Tai harvassa ainakin on ne ihmiset, joiden vakaumuksena on syödä vain lihapitoisia ruokia. Useammin on kyse ennakkoluuloista: ei uskota, että se kasvisruokakin voi maistua hyvältä. Näin pienellä huijauksella nainen osoitti miehelle, ettei hän edes erota liha- ja kasvisruokaa toisistaan.

Vai voitko käsi sydämellä sanoa, että miehellä oli VAKAUMUS syödä lihaa?

Ja mun anoppi tekisi noin ( olen kasvissyöjä), niin voisi sen jälkeen olla anopin ja lastenlasten tapaamiset aika harvassa.

Vai voitko käsi sydämellä sanoa, että miehellä oli VAKAUMUS syödä lihaa?

Koska kyseinen tapaus ei ole sattunut mulle vaan olen kuullut tämän kaveriltani, en tietenkään voi olla täysin varma, totta. MUTTA voisin kuvitella, että jos mies on sanonut ettei häntä kiinnosta leikkiä kasvissyöjää vaan syö liharuokaa, niin oletan hänen olevan tässä asiassa siinä määrin vakaumukselinen ettei tosiaan halua syödä kasvisruokaa.

Miksi jonkun halu syödä (vain) liharuokaa olisi jotenkin vähemmän huomioimisen arvoista kuin toisen halu olla kasvissyöjä? Kyseessä kuitenkin kaksi aikuista ihmistä, joista toinen on tuonut kantansa selkeästi esille.

että kasvissyöjät eivät kunnoita sekasyöjien ruokavaliota ollenkaan. Jos joku on selkeästi ilmaissut, että kasvissyönti ei kiinnosta, niin normaali ihminen osaa kunnioittaa tällaista toivetta. Jos ei edes tuollaisessa pikku asiassa kuten ruoka kykene kunnioittamaan toisen tahtoa, niin en näe suhteelle kovinkaan ruusuista tulevaisuutta. Kasvissyöjä voi ihan suoraan sanoa, että kyseessä on soijamakaronilaatikko, eikä valehdella, että kyseessä on lihamakaronilaatikko.

Vai voitko käsi sydämellä sanoa, että miehellä oli VAKAUMUS syödä lihaa?

Koska kyseinen tapaus ei ole sattunut mulle vaan olen kuullut tämän kaveriltani, en tietenkään voi olla täysin varma, totta. MUTTA voisin kuvitella, että jos mies on sanonut ettei häntä kiinnosta leikkiä kasvissyöjää vaan syö liharuokaa, niin oletan hänen olevan tässä asiassa siinä määrin vakaumukselinen ettei tosiaan halua syödä kasvisruokaa.

Miksi jonkun halu syödä (vain) liharuokaa olisi jotenkin vähemmän huomioimisen arvoista kuin toisen halu olla kasvissyöjä? Kyseessä kuitenkin kaksi aikuista ihmistä, joista toinen on tuonut kantansa selkeästi esille.

On vain, kuten sanoin, erittäin harvinaista että halu syödä pelkästään liharuokia perustuisi arvoille. Yleensä se todellakin perustuu ennakkoluuloille siitä, miltä ruoka maistuu.

Minusta ennakkoluuloja saa rikkoa vaikka pienellä huijauksella.

Minusta ennakkoluuloja saa rikkoa vaikka pienellä huijauksella.

Olen kuullut monen kasvissyöjän sanovan, että he nimenomaan eivät pidä lihasta. Jos teen herkullisen liha-aterian ja väitän sen olevan soijaa, niin asia lienee sitten kasvissyöjänkin mielestä hyväksyttyvissä. Jos kerran se, että ei halua jotain, on vain ennakkoluulo.

Itse olen tapakasvissyöjä, eli esim. anoppilassa voin kyllä syödä kalaa, kanaa ja lihapullia ym. Anoppi ei edes tiedä tätä, en näe mitään syytä vaatia itselleni siellä erityisruokia. Ihana anoppini varmasti ymmärtäisi, mutta mielestäni on väärin että yhden ihmisen takia hänen pitäisi hössöttää ja tehdä kokonainen uusi ruokalaji (ja suurella todennäköisyydellä paljon ruokaa menisi hukkaan koska syöjiä olisi vain yksi.) Asia olisi tietty eri, jos olisin keliaakikko tai kala-allerginen, sitten totta kai kertoisin asiasta ja olettaisin hänen ottavan "ruokavammani" huomioon.



Asiaan. Miksi kukaan aikuinen ihminen haluaa "näpäyttää" toista ruoka-asioissa? Minä tiedän ettei avomies söisi sitä soijamakaronilaatikkoa, niin miksi tarjoaisin sitä hänelle ja vielä väittäisin sen olevan "aitoa"? Samoin en näe mitään syytä, että joku tarjoaisi minulle liharuokaa kasvisruokana. Todella pikkusieluista.



Mielestäni ei pitäisi etsiä mitään syytä ja hakea oikeutusta toisen sumutukseen sillä "ettei sulla oo nyt kyse arvoista vaan ennakkoluuloista" - mitä väliä niillä perimmäisillä syillä on? Jollei joku juo maitoa, niin sitten ei juo, ei sillä ole väliä onko laktoosi-intoleranssia vai ei vain pidä maidon mausta jne.