Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko normaalia, et lapsi itkee lähes joka kerta pukemista?
16.12.2012 |
Yksivuotiaani huutaa katkeamatta koko pukemisen ajan. On tehnyt sitä aina, mut luulin, et pikkuhiljaa tottuisi siihen. Eipä siltä näytä. Monta kertaa päivässä sama "tappelu" eli huutaa, vääntää ja itkee. Pelkään, että sen vuoksi joskus sattuu jotain. Kerran lyönyt jo päänsä lattiaan, kun on vetäny kunnolla kaarelle. Ja saattaa jäädä itku päälle pitkäksikin aikaa. Miten teette pukeutumishetkistä mukavampia? Ja huom. ihan hellästi on puettu, että siitä ei johdu, et traumoja olisi. Harmittaa!!!!
Kommentit (8)
Meidän tyttö on kanssa ollut pienestä asti "omituisesti reagoiva", helposti ärtyvä ja muutenkin haastava eri tilanteissa ja 3-vuotiaana alkoi tulla selväksi että kysymys aistiyliherkkyydestä. Sehän on siis synnynnäinen keskushermostoperäinen ominaisuus. Meidän tytöllä on tuntoaistin yliherkkyyden lisäksi yliherkkyyttä myös kaikissa muissakin aisteissa, eriasteisesti. Kuulo ja tunto ne herkimmät. Voihan olla jotain muutakin, mutta tämä voi olla yksi syy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aina kun puettiin.
Aikuisena hänelle puhkesi skitsofrenia.
Mä sanoisin tuon olevan melko tavallista, mukava leikki keskeytyy. Laulaminen rauhoittaa molempia. Käytä sitä.
kokevat joskus kaikenlaiset siirtymävaiheet hankaliksi, ja pukeminen on yksi tällainen tilanne. Meillä yksivuotias huusi myös aina, ei vaan sietänyt pukemista. Sinnikkäästi jatkoin hupsuttelua ja laulamista ja ajan mittaan helpottui. Enemmän tuo laulaminen ja muu hassuttelu taisi toimia itselleni hermojen hillitsijänä (usein meinasi loppua kärsivällisyys kesken) joten en tiedä oliko sillä juurikaan merkitystä lapsen suhtautumisessa pukemiseen, vai tekikö vain tässäkin aika tehtävänsä.
siis joku piirretty pyörimään kun puet ja ongelma ratkaistu. kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja ylipäänsä lähtemiset aina olleet hankalia. Muistan että jo vuoden ikäisenä pisti usein kovastikin hanttiin, sai itkukohtauksia. Nyt 2,5v ihan mahdoton välillä. Juoksee karkuun, menee piiloon, heittäytyy letkuksi jne jne... Melkein aina väkisin puettava jos kiire, tai ei huvita suostutella lasta tuntia pukeutumaan. Eikä auta vaikka miten ajoissa ja miten monta kertaa varoittelis etukäteen että pian ollaan lähdössä..
En olekaan tota aistiyliherkkyyttä miettinyt. On kyllä herkkä ihme asioissa, inhoaa esim yli kaiken jos sormet menee ruokaan syödessä tai vaatteet kastuu vähänkin. Apua, jos näin on!
kun itki ja potki koko ajan.
Lopulta tein niin, että puin mahdollisimman vähän sisällä. Lapaset, pipot puin vasta ulkona, kun lapsi koki kylmän ensin.
Lapsesta kasvanut opettajan mielestä erittäin lahjakas (opppi 3-vuotiaana lukemaan itse), tekee matikasta kahta vuosiluokkaa ylempää oppikirjaa itsenäisesti, saa kehuja ja mainintoja niin harrastuksista kuin kavereidensa vanhemmilta.
Älä hätäile! Pue mahdollisimman kevyesti ja laita rattaisiin niin monta peittoa, ettei av-mammat nää, kuin vähän lapsellasi on päällä!
Alue: Aihe vapaa
Tuossa iässä meillä oli vielä suht siedettävät pukeutumiset. Nyt kun neiti on 2, hän vetäytyy löysäksi, karkailee, kirkuu, itkee, yrittää lyödä, vetäytyy kankeaksi ja mitähän vielä. SItten kun ne vaatteet on vihdoin päällä, niin ei ole mitään ongelmaa...
Ja tämä siis joka ikisen vaatekappaleen kanssa. Ei auta, vaikka antaisi itse pukea ja opettaa vierestä.
Tosi väsyttävää edes ruveta iltapäivällä ajattelemaan taas pihalle pukemista, kun sen episodin on jo kerran saanut suoritettua aamupäivällä.
En ole keksinyt vielä mitään hyvää keinoa. Maanittelu ja rauhallisena pysyminen toimii joskus, mutta aina ei viitsi pukea sitä 20 minuuttia, kun pitäisi ehtiä jotain siellä ulkonakin tekemään.