Apua! Tietääkö kukaan millainen on oppimispäiväkirja?

tekemät tehtävät, pohdintaa miltä tehtävät tuntuivat, mikä oli hankalaa ja mikä helppoa. Mikä oli uutta ja mikä vanhan kertausta.

Tässä yksi ohje: http://www.soc.utu.fi/laitokset/sosiologia/opiskelu/oppimispaivakirja.h…



Tosin paha sanoa, kun en tiedä ootko tekemässä päiväkirjaa yliopistoon vai ammattikorkeakouluun. Itse olen yliopistossa luennoidessa painottanut kuitenkin sitä, että oppimispäiväkirjassa tulee näkyä omat pohdinnat luentojen keskeisistä seikoista, ja hyvä olisi myös yrittää suhteuttaa teorioita käytännön esimerkkeihin.

Mitä ihmettä tarkoitat tällä?

Oppimispäiväkirjan sisältö riippuu ihan kurssista. Joskus se on enemmän luentopäiväkirjamainen ja joskus siinä on mukana luennoilla annetut tehtävät. Sisältövaatimukset on yleensä kerrottu kyllä kurssilla. Ideana oppimispäiväkirjoissa on pohdiskella luennoilla käytyjä tai itsenäisesti luettuja asioita kriittisesti ja kertoa omat mielipiteet asioista. Oppimispäiväkirjoissa voi sanoa "minusta tuntuu", "koin, että" ja "mielestäni". Yleensä päiväkirjaa pidetään koko kurssin ajan, niin kuin päiväkirjaa yleensäkin.



Jokaisella opettajalla on kuitenkin erilaiset ohjeet siitä mitä päiväkirjan tulisi sisältää, joten kannattaa kysyä opettajalta, jos ei itse tiedä.

johon viitataan ja kerrotaan mitä ajatuksia herätti ja oppiko siitä mielestään asiat. lähde voi olla luento,artikkeli,yksi kokonainen kurssi,tehtäviä... Voi kertoa omista kokemuksistakin,jotka aiheeseen liittyy. mun mielestä toi on tosi vapaamuotoinen. Yleensä hyvä oppimispäiväkirja on 1-1,5 sivua. Täytyy osata löytää se olennainen ja se,mitä hyötyä siitä asiasta on juuri sulle ja sun opintoihin. Jos et saa millään yli sivua,jätä lyhemmäksi. Täytesanoilla ja jaarituksilla vaan sotket tekstisi.

Yleensä hyvä oppimispäiväkirja on 1-1,5 sivua.

Yleensä yhdestä luennosta tai oheistehtävästä on vajaa sivu, ja niitä sit on kurssissa 5-10.

Ja luentoja on yhteensä n. 10. Koen vain että luentojen sisältö on pitkälti sellaista faktaa jota on vaikea argumentoida ja siksi tuntuu, että saan paperille vain listaa asioista...



ap

Ja luentoja on yhteensä n. 10. Koen vain että luentojen sisältö on pitkälti sellaista faktaa jota on vaikea argumentoida ja siksi tuntuu, että saan paperille vain listaa asioista...

ap

Eli "tämän luennon asia X selventääkin viime viikolla ihmettelemääni asia Y:tä koska blablabla" tai "Ilmiö Z on mielenkiintosella tavalla vastakkainen verrattuna toissaviikon luennolla/oheislukemistossa/ihan itse löytämässäni artikkelissa sejase käsiteltyyn teoriaan Å"

Ja luentoja on yhteensä n. 10. Koen vain että luentojen sisältö on pitkälti sellaista faktaa jota on vaikea argumentoida ja siksi tuntuu, että saan paperille vain listaa asioista...

ap

No, mulla myös palautettava luentopäiväkirja reilun viikon päästä. Olen huomannut saman kuin ap, jos luennoitsija pitää luennon vaikka melko perusasioista, jotka kiistattomasti ovat vaikkapa jonkun asiakokonaisuuden perusteita tai asioista, joista ei tiedä mitään ennestään, on tosi vaikea esittää pohdintaa. En ainakaan ota paineita asiasta joka luennon kohdalla, jos kertakaikkiaan en voi esittää joka luennosta omaa pohdintaa tai yhdistää sitä aiempaan niin voivoi. Onneksi minulla on myös sellaisia luentoja, joista tuo pohdinnan esittäminen onnistuu. Esimerkiksi luennoitsijan subjektiivisuutta voi arvioida. En odota arvosanaksi vitosta, joten siksi voin ajatella näin.

riippuu paljon luennoidun aiheen vaikeaselkoisuuden asteesta. Jos aiheena on perusasiaa, itselläni on tapana yhdistää oppiminpäiväkirjaan tietämiäni asioita liittyen mutta ylittäen luennolla käsitellyn.



Toinen, millä saa kirjoitukseen tekstimassaa on soveltaa luennoitu teoria johonkin tapahtumaan, mieluiten ajankohtaiseen, ja tarkastella teorian kattavuutta ja sopivuutta ja tehdä ehkä havaintoja täydennystarpeista tai ajanmukaistamisesta.

Jos en keksi mitään suoraan aiheesta, kirjoitan sitten mitä muuta on tullut ajatelleeksi aihepiiriä sivuten. Ei sen oppimispäiväkirjan muutenkaan tule olla mikään referaatti luennoitsijan puheesta.

Toinen, millä saa kirjoitukseen tekstimassaa on soveltaa luennoitu teoria johonkin tapahtumaan, mieluiten ajankohtaiseen, ja tarkastella teorian kattavuutta ja sopivuutta ja tehdä ehkä havaintoja täydennystarpeista tai ajanmukaistamisesta.

on aikalailla samaan teoriaan pohjautuvaa ja luennot on "case studies" eli juuri sitä soveltamista mutta kiitos tästä näkökulmasta sikäli, että voi tietysti arvioida, kuinka hyvin käsitteet tai käsittely sopii teorian kanssa.

10

voi tietysti arvioida, kuinka hyvin käsitteet tai käsittely sopii teorian kanssa.