TURUN SANOMAT: Halosen poliittiset virkanimitykset
TURUN SANOMAT: HALOSEN POLIITTISET VIRKANIMITYKSET
Kirjoittajavieras Pentti Mutanen: Poliittisia nimityksiä
Tasavallan presidentti Tarja Halosen perustelut Suomen Pankin pääjohtajan ja Korkeimman oikeuden presidentin virkanimityksille eivät kestä kriittistä tarkastelua.
Suomen Pankin pääjohtajaksi Halonen nimitti sosiaalidemokraatti, valtiotieteen kandidaatti Erkki Liikasen, jolla ei ollut lainkaan aikaisempaa kokemusta EU:n rahapolitiikan hoidosta, mikä on Suomen Pankin tärkein tehtäväalue.
Pääjohtajaehdokkaiden joukossa oli EU:n rahoituskysymysten tuntemukseltaan ja muulta kokemukseltaan ylivoimainen ehdokas, valtiotieteen tohtori Sixten Korkman. Hänellä on takanaan ansiokas, vuosikymmenen pituinen työrupeama keskeisissä eurooppalaisissa finanssialan huippuviroissa. Hänellä oli kuitenkin yksi paha puute: hän ei ollut sosiaalidemokraatti.
Epäilemättä Liikanen tulee yleispoliittisen kokemuksensa ja sanavalmiutensa ansiosta selviytymään päällisin puolin hyvin SP:n pääjohtajan tehtävästään.
Toinen huomiota herättänyt tärkeä nimitys oli äskeinen Korkeimman oikeuden presidentin viran täyttö. Siinä herättävät kritiikkiä sekä nimitysmenettely että nimitysperusteet. KKO:n jäsenten mielestä sopivimman ehdokkaan Pauliine Koskelon nimi tiedotettiin nimittäjälle presidentti Haloselle. Kun esittelijänä toimi sosiaalidemokraattinen ministeri Luhtanen, ja kun vielä tiedetään, että virkaan nimitetty oikeustieteen kandidaatti Koskelo on tunnetun sosiaalidemokraatin Gerhard af Schulténin puoliso, Halosella tuskin oli ongelmia nimityksen suorittamisessa.
Tyypillistä on että kummassakaan tapauksessa virkaan nimitetyllä ei ollut akateemista tohtorin tutkintoa, toisin kuin useimmilla edeltäjillään ja monilla kilpahakijoista.
Hakematta tulee mieleen Kansainvälisen olympiakomitean jäsenten valintaprosessi. Se on kovin huono esikuva Suomen valtion ylimpään tuomioistuimeen sovellettavaksi.
Pentti Mutanen
Ekonomi
(TS) 27.1.2006
Kommentit (5)
NIINISTÖ HYVINVOINTIVALTION VARMISTAJAKSI
Asia: Tiedote 20.01.2006, julkaisuvapaa
Lähettäjä: Professori Arto Lahti
Lisätiedot: www.artolahti.com
1. Julkistalouden järkeistämiseen tarvitaan vahva talousmies eli Sauli Niinistö
Suomi on hoitamattomien ongelmien luvattu maa. Moni polttava ongelma on siirretty tulevaisuuteen häiritsemästä gallupeja tai politiikan retoriikkaa. Nykypäivän nuorisolle on helppo selittää, että Suomeen tarvitaan presidentti, joka osaa globalisaation muutenkin kuin retoriikan tasolla.
Globalisaatio on valitettavan kova ja armoton talousmalli. Siinä ei anneta mitään ilmaiseksi. Suomalaisten yritysten, työntekijöiden, opiskelijoiden, virkamiesten ja koko kansan on voitettava globalisaatiotaistelu joka päivä muita paremmalla suorituskyvyllä. EU ei meitä tässä pelasta eikä mikään mukaan.
EU-maat ovat yhteisönä globaalitalouden monilla kovilla areenoilla jälkijunassa. EU-maat eivät ole kyenneet luomaan todellista vastapainoa mm. Yhdysvaltojen valtavalle kilpailuvoimalle älyllisen pääoman, kuten patentti- tai tekijänoikeuden alueella.
Yhdysvallat houkuttelee entistä laajemmin kyvykkyyksiä yliopistojärjestelmäänsä ja sillä on toimivat mallit innovaatioiden kanavoimiseksi globaaleiksi kasvuyrityksiksi. Väkirikkaat globaalitalouden maat, kuten Kiina, Intia ja Brasilia, voivat periaatteessa tarjota yhteensä noin miljardi koulutettua ihmistä nykyisen lisäksi kilpailuun työpaikoista.
Millä keinoilla Suomi Pohjolan perukoilla voi tähän kilpailuun vastata, kun EU-laajeneminen tuo lisää työvoimakilpailua myös Eurooppaan? Jos nykyinen politiikka julkisten menojen kasvattamisessa vain jatkuu, Suomi on potentiaalinen kriisitalous ja kriisi voi laueta monesta syystä ja yllättäen. Suomi tarvitsee todellisen kasvustrategian, mikä Itämeren talousalueen kehittäminen mahdollistaisi, kuten Sauli Niinistö on korostanut, mutta silloinkin julkisia menoja on pakko karsia, kuten valtionsihteeri Raimo Sailas korostaa.
Suomessa julkiset menot syövät 3/4 verotettavissa olevista tuloista, kun EU:n keskimäärin on tasolla 2/4. Suomen on pakko järkeistää julkista menotaloutta, koska muutoin suuret yritykset, kuten Nokia, muuttavat pääkonttorinsa muualle ja sitten on vastassa syvä kriisi.
Julkisen menotalouden hallintaan ei riitä juustohöyläys, koska mitään höylättävää ei enää ole. Valtion ei-poliittiset virastot ja laitokset ovat tehokkaita. Tehottomuus johtuu siitä, että kuntatalouden ja väliasteen hallinnon rakennemuutos on jäänyt tekemättä.
2. Holhouksesta ja syrjäytyneisyydestä työhön kiinni ¿ siksi yksilöä puolustava Sauli Niinistö
Suomessa on loistava nuoriso ja erinomaiset yrittäjät ja yritysjohtajat. Suomen kansa on moraaliltaan verratonta. Mutta meillä on liian suuret hallinnolliset kustannukset. Mikäli alentaisimme julkiset hallintomenot suhteellisesti EU-keskimäärän tasolle, yksityiseen talouteen tulisi uutta ostovoimaa 15-20 mrd. euroa ja meillä olisi kohta valtava pula yrittäjistä ja työvoimasta. Samalla voitaisiin poistaa köyhyysongelma johon yksinkertainen keino olisi alle 1 000 euron tulojen verottomuus. Mitä tällä saataisiin aikaan? Jos opiskelijat, syrjäytyneet, eläkeläiset tai vammaiset voisivat tehdä verottomasti työtä 1 000 euron rajaan saakka, meillä olisi palvelualojen matalapalkka-aloille kotimaassa kilpailukykyistä työvoimaa. Samalla poistuisi tarve nöyryyttäviin tulonsiirtoihin.
Köyhyysrajan alapuolella olevan saisivat pelkän veronalennuksen kautta 200-300 euroa lisää ostovoimaa. Samalla kotimarkkinoiden ostovoima kasvaisi ratkaisevasti, koska köyhyysrajan alapuolella elävät käyttävät lisätulot kulutukseen.
Emme voi jatkaa kansalaisten passivointia ja holhousta. Se ei vain toimi, koska kaikki eivät voi olla kunnan tai valtion palveluksessa. Sellaista mallia kokeiltiin jo Neuvostoliitossa ja sen seurauksena lähes tuhottiin luonnonvaroiltaan maailman rikkain maa. Nyt on kannustettava kansalaisia työhön ja yrittämiseen.
Sauli Niinistö on työn ja yrittäjyyden presidentti, koska hän uskaltaa puhua uudesta kumppanuudesta. Suomalaisen työntekijän tai yrittäjän ongelmat ovat kotitekoisia. Ne johtuvat siitä, että on pitkälti poliittisin perustein haluttu pitää yllä samanaikaista työvoimapulaa ja suurta työstä syrjäytyneiden joukkoa.
Jos annetaan kansalaisille mahdollisuus auttaa itseään tekemällä työtä ilman etuuksien menetystä 1 000 euroon saakka, Suomesta poistuu pääosa köyhyysongelmasta. Kuten monet tunnetut talousmiehet ovat osoittaneet, korkean verotuksen maassa maltilliset veronalennukset tulevat valtiolle ja kunnille takaisin veropohjan kasvun kautta. Jos veroja alennetaan alemmissa tuloluokissa, joissa lisätulot poistavat kulutusvajetta, tämä lisää erityisen selvästi talouskasvua. Tämän Sauli Niinistö toteutti aikanaan valtionvarainministerinä ja tähän hän voi johtaa maa myös presidenttinä.
siirtää rajan Uraalille. lauletaan kaikki yhdessä Kuullos pyhä vala kallis Suomenmaa.
Onneksi äänestin Niinistöä, kun olin kahden vaiheilla.
monestakin asiasta, kuten mm salaamispäätöksistä ja laman uhreista (Koiviston konklaavin salaaminen) mutta keskustelua sensuroitiin eikä annettu puheenvuoroa. Lukekaa Arto Lahden omilta nettisivuilta