Auttakaa! Inhoan ulkonäköäni niin paljon, että se alkaa vaikuttaa elämääni...
Siis oikeastaan päivässä ei ole montaakaan hetkeä kun en murehtisi ulkonäköäni. Se ei ole mitään pientä harmittelua, vaan lähes paniikinomaista epätoivoa. Alan olla siinä pisteessä, että ihmisten ilmoille lähteminen on vaikeaa ja tuntuu, että kaikki ovat minua kauniimpia, viehättävämpiä ja kaikin puolin parempia. Seksi on alkanut tuntua vaikealta, vaikka mieheni haluaa ja rakastaa minua.
TIEDÄN, olen PINNALLINEN ja TYPERÄ! Kenelläkään en viitsi komplekseistani puhua, koska hekin alkaisivat pitää minua sellaisena. Terapiaanko?
Kommentit (4)
Oletko sinä kotiäiti? Jotenkin tuntuu, että tämä kotiäitiys tekee siinä mielessä huonoa itsetunnolleni, että on jatkuvasti kotona omien ajatustensa parissa ja ehtii vatvoa näinkin turhaa asiaa...
ap
Yksi lapsi on. Itselläni on vaikeinta kun ei vain voi lähteä lapsen kanssa ulos tai mihinkään kun menee tunti että saa itsensä sellaisen näköiseksi että kehtaa astua ovesta ulos. Siis todella turhauttavaa. Ja tämä talvi on pahinta kun iho reagoi lämpötilamuutoksiin.
Ei minulla mitään kauheaa aknea ole mutta epäpuhtauksia ja punaisia arpia tai läiskiä jotka on pakko yrittää peittää. Tuntuu että mistään ei saa tarpeeksi peittävää meikkivoidetta vaikka niitä on kaupat pullollaan. Oisko kellään suositella?
Kyllähän sitä tuntee itsensä turhamaiseksi, mutta minkäs teet...
Olen 23 vuotias mies ja minulla on sama ongelma.
Koko aamu menee pilalle kun pitää seistä peilin edessä ja laittaa pakkelia... Mulla siis huono iho.. muuten voisin ollakin ilman meikkiä jos olis hyvä iho, mut kun ei...Seksiin ei kyl vaikuta mut elämää vaikeuttaa pirusti..