Lue keskustelun säännöt.
Miksi koet tarvetta pilata toisen ilon?
17.10.2012 |
Tuli vain mieleeni tuosta tekemästäni avauksesta, jossa kerron yhteisestä ajasta miehen kanssa ilman lapsia.
Minulla on rautainen itsetunto ja todellakin kestän pottuilun, mutta jäi mietityttämään tuo pottuilu ilmiönä: miksi jotkut kokevat tarvetta pilata toisten ilo, oli se ilo sitten mistä vain? Onko toisen onnellisuus sinulta pois?
Kukaan ei taatusti OIKEASTI ole sitä mieltä, että kolme yötä mummolassa vuodessa on 6v ja 9v lapsille liikaa, koska isä ja äiti eivät koskaan saa olla kahdestaan tai he ovat toivottoman pahoja ihmisiä.
Kommentit (27)
En viitsi vetää kateuskorttia esiin, mutta en oikein tiedä, mitä muuta se voi olla. Ehkä nämä kommentoijat ei edes haluaisi oman puolison kanssa lemmenlomaa? Silloin ehkä ärsyttää, kun joku haluaa viettää rakkaansa kanssa aikaa kahdestaan ja se toisen ilo pitää jostain syystä yrittää torpata.
Mutta tällä palstalla on ihan omat idiootit. Mulle on tuttua sellainen käytös, että mun aloittamat ketjut pyritään "tappamaan" sillä, että joku alkaa esiintyä ap:na, joka ilmoittaa sitten, että tää olikin provo. Ei saa siis keskustelua aikaan, kun joku sen lopettaa mun puolesta. Miksi?
Mikä ihme näitä naisia (ja ehkä miehiäkin) vaivaa, kun ei anneta keskustella asiallisesti, olla iloisia ja vastata siihen, mitä kysytään?
Ja tosiaan, jos joku on sitä mieltä että 6v. ja 9v. ei pärjää tai halua olla mummolassa kolmea yötä, niin HALOO?! Meillä just 9v. oli 3 yötä mummolassa ja 6v. oli siitä kovin katkera, piti keksiä hänelle sitten kotona kaikkea extrakivaa sillä aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä ainakin pienenä nautin ajasta isovanhempien kanssa :) Kierreltiin Suomea ympäri parikin viikkoa. Ei mun mielestä tuossa ole mitään outoa, että haluaa miehensä kanssa kahdenkeskistä aikaa.
vaikka nimenomaan isän ja äidin kanssa olisi kiva olla edes joskus.
Ei ne kolme yötä mummolassa vaan se asenne, että ilman lapsia minulla ja miehellä on kaikki hyvin. Se kun näkyy niiden lasten jokaisena päivänä: te olette liikaa! Ei siitä hyvää lapsuutta synny.
vaikka nimenomaan isän ja äidin kanssa olisi kiva olla edes joskus.
Ei ne kolme yötä mummolassa vaan se asenne, että ilman lapsia minulla ja miehellä on kaikki hyvin. Se kun näkyy niiden lasten jokaisena päivänä: te olette liikaa! Ei siitä hyvää lapsuutta synny.
vaikka nimenomaan isän ja äidin kanssa olisi kiva olla edes joskus.
Ei ne kolme yötä mummolassa vaan se asenne, että ilman lapsia minulla ja miehellä on kaikki hyvin. Se kun näkyy niiden lasten jokaisena päivänä: te olette liikaa! Ei siitä hyvää lapsuutta synny.
Ap kertoi siinä ketjussa, että viettivät kesäloman perheenä, joululoma tulossa ja talviloma jne. Jos on VUODESSA 3 YÖTÄ MUMMOLASSA, niin ei siinä ole tai mene perheaikaa kuin kärpäsen paskan verran.
Ja miksi ei saa nauttia yhteisestä OMASTA ajasta puolison kanssa? Onhan se nyt ihan erilaista, tarpeellista ja ihanaa.
ILONPILAAJA, KATKERA AV-MAMMA OLET!
t. ei ap vaan samaa ihmettelevä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaikka nimenomaan isän ja äidin kanssa olisi kiva olla edes joskus. Ei ne kolme yötä mummolassa vaan se asenne, että ilman lapsia minulla ja miehellä on kaikki hyvin. Se kun näkyy niiden lasten jokaisena päivänä: te olette liikaa! Ei siitä hyvää lapsuutta synny.
Jos viettää HYVÄÄ aikaa lasten kanssa aina (minä viihdyn lasteni kanssa) niin huoletta voin olla myös erossa heistä. Minulle ainakin on viihtyvyyden kannalta aivan sama, ovatko lapset paikalla vai eivät.
aloituksia, joissa on joku pienissä ympyröissä (ehkä vain oman navan kanssa seurusteleva)elävä heti mollannut,vittuillut ollut tahallaan hyvin kärkkäästi ilkeä. Puhtaasta ilkeydestä ja negatiivisuudesta.
Jotkut tuntevat niin suurta ylemmyyttä päästessään oikomaan kirotusvirheitä, päästessään kehumaan rahalla,puolisolla, koulutuksella,liikuntasuorituksillaan tai laihuudellaan,imetyksillään(ja tietysti sillä että vaikka ovat imettäneet niin rinnat ovat edelleen terhakkaat) ja oikeassa olollaan.Niin ja tietysti kasvatuksellaan ja suhtautumisellaan puolison exiin. Mikään muuhan ei voi olla oikein kuin mitä heidän ajatusmaailmaansa mahtuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaikka nimenomaan isän ja äidin kanssa olisi kiva olla edes joskus. Ei ne kolme yötä mummolassa vaan se asenne, että ilman lapsia minulla ja miehellä on kaikki hyvin. Se kun näkyy niiden lasten jokaisena päivänä: te olette liikaa! Ei siitä hyvää lapsuutta synny.
Ap kertoi siinä ketjussa, että viettivät kesäloman perheenä, joululoma tulossa ja talviloma jne. Jos on VUODESSA 3 YÖTÄ MUMMOLASSA, niin ei siinä ole tai mene perheaikaa kuin kärpäsen paskan verran. Ja miksi ei saa nauttia yhteisestä OMASTA ajasta puolison kanssa? Onhan se nyt ihan erilaista, tarpeellista ja ihanaa. ILONPILAAJA, KATKERA AV-MAMMA OLET! t. ei ap vaan samaa ihmettelevä
Perustelepa, missä on todistettu, että lapselle on parempi olla kaukana vanhemmistaan kuin lähellä heitä. Ai niin, sijoitetut lapsethan voivat paremmin kuin ne, jotka asuvat vanhempiensa kanssa.
ja joskus varmaan monia syitä päällekkäin?
Mutta tämähän on tyypillistä suomalaisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyse voi olla ihan silkasta veemäisyydestä, erityisen huonosta päivästä tai mielenterveyden ongelmista.
Perustelepa, missä on todistettu, että lapselle on parempi olla kaukana vanhemmistaan kuin lähellä heitä. Ai niin, sijoitetut lapsethan voivat paremmin kuin ne, jotka asuvat vanhempiensa kanssa.
että läheiset suhteen sukulaisiin ovat lapsen kehitykselle hyväksi. Lapsen lähipiirissä on hyvä olla muitakin turvallisia aikuisia kuin pelkät vanhemmat. En nyt vertaisi sijoitusta isovanhempien luona olemiseen. Aika lapsellinen vertaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joskus vaan pitkästyneisyyttäni. Joskus puran paskaa fiilistäni jakamalla sitä ripauksen tännekin. Joskus mua vaan ärsyttää ylenpalttinen ja suorastaan lapsellinen hehkutus ja on kiva vähän palauttaa maan pinnalle.
Kaikkee tämmöstä.
joskus vaan pitkästyneisyyttäni. Joskus puran paskaa fiilistäni jakamalla sitä ripauksen tännekin. Joskus mua vaan ärsyttää ylenpalttinen ja suorastaan lapsellinen hehkutus ja on kiva vähän palauttaa maan pinnalle.
Kaikkee tämmöstä.
Käy puhumassa ammatti-ihmiselle ongelmistasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
helvetin helvetti!!Tottakai PITÄÄ välillä pari kertaa vuodessa tehdä irtiotto lapsista ja pitää "parisuhdeviikonloppu".Mieluimmin useammin.
Ei voi olla totta että joku oikeasti väittää muuta?! Sehän on ihan selvä että vanhempien pitää osata nauttia myös toisistaan miehenä ja naisena eikä VAIN vanhempina. Ja sitä aikaa pitää osata ja älytä ottaa että jaksaa reilut 18 vuotta.Kyllä kuulkaa siinä ajassa ehtii niitä lapsiviikonloppujakin viettää aika monta.
Lapset on tärkeitä ja ne hoidetaan kun ne on tehty, mutta ei unohdeta myös itseämme ja puolisoamme. Piste.
toisten ilo ja onni on uhka. Tuntuu pahalta, jos toisilla menee hyvin. Niin minullakin noin ulkopuolisen silmin, on työ, kiva mies, terveet lapset, omakotitalo maalla, kaupunkiasunto...silti elämä on joskus hyvin tyhjää.
En ymmärrä, mistä se johtuu. Kuitenkin saan jotain tyydytystä toisen onnettomuudesta. En tunnista sitä kuitenkaan kateudeksi. Osaan olla todella empaattinen ja itken toisen onnettomuudelle. Kuitenkin jäädessäni yksin en tunne niin. Enkä pidä itsestäni silloin.
Olen takuulla mieleltäni sairas. Lapsuuteni oli pelkoa täynnä, kenties tuolla on tekemistä asian kanssa.
Tällainen käytös kielee mielenterveyden ongelmista. Käy puhumassa ammatti-ihmiselle ongelmistasi.
Mielenterveydessäni ei ole mitään vikaa, kiitos kuitenkin varmasti vilpittömästä huolestuneisuudestani. Kunhan vastasin asiallisesti kysymykseen. En kuitenkaan nimittele toisia tai muuta, harrastan hyvin hienovaraista vittuilua.
Tuskin olen ainoa kuka täällä päästää vähän höyryjä, eikä minusta sitä IRL todellakaan uskoisi.
Älä sinä ressukka ota asioita niin tosissasi, pus!
Pentuna RAKASTIN kesiä mummolassa. Maalla, naapurissa hevosia, vieressä uimaranta, kavereita sai tuoda mukaan. Bussilla lähetettiin, kun koulu loppu ja faija nappas kyytiin joskus kuukauden tai kahden kuluttua. Ihana lapsuus oli!!
Toisessa mummolassa oltiin "kaupungissa" mutta he jaksoivat leikkiä ja olla ja tehdä ja touhuta.
Vanhemmat sai rauhassa tehdä aikuisten juttuja, enkä minä niitä osannut kaivata millään muotoa. Välillä kävivät viikonloppusin hekin mummolassa ja oli kiva nähdä, mutta kivempaa oli kun lähtivät :D
Omat vanhemmat on loistavia ja tiedän, että omat muksut pääsevät samalla tavalla mummolan mökille kesähoitoon, enkä todellakaan aio potea siitä huonoa omaatuntoa.
toisten ilo ja onni on uhka. Tuntuu pahalta, jos toisilla menee hyvin. Niin minullakin noin ulkopuolisen silmin, on työ, kiva mies, terveet lapset, omakotitalo maalla, kaupunkiasunto...silti elämä on joskus hyvin tyhjää.
En ymmärrä, mistä se johtuu. Kuitenkin saan jotain tyydytystä toisen onnettomuudesta. En tunnista sitä kuitenkaan kateudeksi. Osaan olla todella empaattinen ja itken toisen onnettomuudelle. Kuitenkin jäädessäni yksin en tunne niin. Enkä pidä itsestäni silloin.
Olen takuulla mieleltäni sairas. Lapsuuteni oli pelkoa täynnä, kenties tuolla on tekemistä asian kanssa.
Olet kyllä TODELLA omituinen ihminen! Miten et ole hakeutunut terapiaan? Olisi kyllä vaikea elää tuollaisella mielellä.
että kyseessä on paljolti typerä, ajattelematon provoilu sekä silkka kateus. En ole lukenut tuota ketjua, mutta kyllä mä ainakin luulen, että lapset nauttii "viikonloppulomasta" siinä missä vanhemmatkin!