Miltäköhän tuntuu lastentarhanopettajista, joilla oma pieni lapsi,

omaan päiväkotiryhmään, mutta se ainoa tuntemani lto sanoi ettei siihen ole todellakaan mitään kiusausta, koska se olisi sekä työnteon että äitiyden kannalta haitallinen yhtälö.

Meidän päiväkodin lto:t suhtautuivat asiaan ihan hyvin. Tietty aina joskus tuli ongelmia kun "nyt ei voi sulkea kun pitää hakee lapsi tarhasta" tai "ei mul voi olla aamuvuoro kun pitää viedä lapsi tarhaan eikä ne aukee niin aikaisin" yms, mutta muuten ei mitään.



Itse on "vain" lastenhoitaja, enkä pystynyt menemään päiväkotiin töihin hoitamaan muiden lapsia päivisin, kun en saanut oman kanssa olla.

Mies työtön, joten lapsi saa sentään olla kotona, eikä tarvinnut hoitoon viedä...

Mutta itse vaihdoin alaa, olen kehitysvammaisten hoitokodissa nyt töissä, koskoa en kestänyt sitä ajatusta että pitää hoitaa muiden lapsia enemmän kuin omaa.

Ei sille mitään voi. Mutta asuntolainat on maksettava. Kyllä sitä välillä miettii, että miten tää maailma voi olla tämmöinen ja mitä ihmeen järkeä tässä on, että hoidan päivät toisten lapsia ja minun lapsiani hoitavat muut.



Ei auta kuin yrittää ottaa takaisin illalla. Onneksi omat on kivassa päikkärissä ja aivan ihanat hoitajat heillä, se lohduttaa edes vähän.

Toinen huono puoli ammatissa on se, että on "kiljuvia kakaroita töissä ja kotona" kuten eräs tuttavani asian ilmaisi.

koskaan ajatellut, että siinä olisi jotain ihmettä....työ kuin työ ja on siinä muutakin kuin lasten kanssa olemista - ainakin minun työnkuvani sisältää. En ole myöskään ajatellut että esim. lastenlääkäreistä tuntuu pahalta kun oma lapsi hoidossa ja hoitaa muiden lapsia ym. ym. Toiset taas viettää tietokoneen kanssa päivät pitkät ja omat lapset hoidossa. No, tämä nyt vain mun mielipide.