Omakotitalosta kerrostaloon

Koirien takia en edes miettisi kerrostaloa vaihtoehtona. Rivarissakin melko hankalaa, tuollainen hakkuvainen havahtuu jokaiseen naapurin oven kolahdukseen.

ihmisilläkin on opeteltavaa, mutta ihmiset voivat tiedostaa uudet säännöt ja alkaa käyttäytyä niiden mukaan. Koira ei mitään tiedosta - se kokee vain sen, että reviiri pienenee.

Ei siis havahdu yhtään mihinkään enää - eikä opi kyllä uusille tavoillekaan.



Ja minä olen kotona yleensä aina tai sitten koirat ovat mukanani, joten eivät siis yksinänsä siellä räksyttäisi koskaan.



Toinen koira on vasta pentu, eikä hauku.

Kun aloituksessa kirjoitti, että toinen koira on haukkuvainen. Siis se pentukoira?

siis vanha koira, joka on sokea ja kuuro on haukkuvainen???

mutta osaa silti edelleen haukkua... Ei näe eikä kuule tulijoita, mutta kun haistaa, että joku vieras on tullut, käy siinä eteisessä hoitamassa sen haukkumisrituaalin.



On ihan rotuominaisuus, kun nämä kääpiösnautserit on kehitetty vahtimaan pihalla.



Lopettaa kyllä sitten. Ei siis räksytä kellon ympäri ilman syytä.

Meidän naapuriin kerrostaloon muutti nainen ja kaksi koiraa. Toinen haukkui vuorokauden ympäri vähän väliä. Yhden varoituksen jälkeen eukko tajusi luopua koirasta. Toinen on muuten hiljainen, mutta ulvoo silloin tällöin yksin jäätyään jotain 1.5 tuntia kerrallaan. Kaikki kuuluu meille. Nyt harkitsen, valitanko isännöitsijälle täsät toisestakin. Ulina on ehkä vähän vähentynyt viime päivinä, ehkä se alkaa tottua ykinoloon.

hieman ennen aikojaan piikille. Kiität koiraa, tarjoat parhaan lenkin, annat herkkuja, rapsutat ja viet piikille.