Miksi alle 3v hoidossa jos äiti kotona pienemmän kanssa?

Hoitajat tiesivät tilanteen ja olivat ymmärtäväisiä, mutta muut äidit kyllä tuijottelivat hieman sitten aikanaan, kun menin ekoja kertoja vaunun kanssa hakemaan 2-vuotiasta hoidosta.

vanhemmalla lapsella voi olla jokin kehitykseen liittyvä syy, jolloin päiväkoti on yksi kuntoutusmuoto. Esim kielen kehityksen viive.

vanhemmalla lapsella voi olla jokin kehitykseen liittyvä syy, jolloin päiväkoti on yksi kuntoutusmuoto. Esim kielen kehityksen viive.

että varmasti aika helposti ihmiset tuomitsee, vaikkeivät tilannetta tietäisi millään muotoa. Onneksi hoitajat on olleet ymmärtäväisiä.

Toiselle vastaajalle: juuri tuon takia kysyinkin terveistä lapsista, koska sairaiden tai tukitoimia tarvitsevien tilanteet on aina asia erikseen.

ap

Emme kohdanneet arvostelua miltään taholta

näihin vastaillut mitään, eikä vastaus nyt harmikseni oikein sovi tähän, mutta vastaan silti. Oikeastaan kysymyksellä.



Eli ihmettelen miten vauvan kanssa kotona olevat raaskivat viedä isomman hoitoon, kun sitten se vauva sairastaa paljon useammin kuin jos isompikin olisi kotona? Minulla parilla kaverilla ja yhdellä sukulaisella näin, ja sitten äidit voivottelevat kun vauvakin sairastaa jatkuvasti. En tiedä yhdistävätkö sitten ollenkaan tuohon päiväkodissa olemiseen.



Minä en siis raaskisi sairastuttaa vauvaa, enkä kyllä sitä isompaakaan pk-hoidolla. Ja entäs jos kotona on tosiaan keskosvauva, eikö silloin sairastuminen ole vielä varmempaa, jos isompi tuo hoidosta pöpöjä?



Ja ihan siis kiihkottomasti vastaan! Minua on vain aina tämä puoli kiinnostanut näissä, mutta en ole viitsinyt aiemmin missään kysyä..

itse olin kotona päivät työttömänä.

itse olin kotona päivät työttömänä.

Entä 6: Onko sinulla tietoa minkä takia noiden tuttujesi lapset on hoidossa?

ap

Minä en siis raaskisi sairastuttaa vauvaa, enkä kyllä sitä isompaakaan pk-hoidolla. Ja entäs jos kotona on tosiaan keskosvauva, eikö silloin sairastuminen ole vielä varmempaa, jos isompi tuo hoidosta pöpöjä?

Ja ihan siis kiihkottomasti vastaan! Minua on vain aina tämä puoli kiinnostanut näissä, mutta en ole viitsinyt aiemmin missään kysyä..

kuin mitä muuten olisi tullut. Mutta en todella ehtinyt hoitaa vanhempaa lasta siinä keskosen hoidon ohessa, kun vauvalla oli nenämahaletku, syke- ja hengitysmonitorit ja kaikki ja maidon pumppaamiseen, lääkkeiden sekoitteluun ja letkuttamiseen meni ihan kaikki aika. Jos olisi ollut jotain isovanhempia avuksi, olisin ehkä pärjännyt niin, mutta meillä ei ole ketään avuksi eikä rahaa palkattuun hoitajaan. Siksi päiväkoti.

2

on sanonut usein, että arki oli vaan niin raskasta kun oli kaksivuotias ja vauva. Ettei saanut levätä kun vauva nukkui. Piti mennä vauvan aikataulujen mukaan, ja isompi sitten vähän kärsi siitä, esim. joutui lähtemään sisälle vaikkei olisi vielä halunnut, kun vauva heräsi ja piti imettää (syksy/talvi). Että oli vaikea laittaa esikoiselle ajallaan lounasta, jos vauva oli "hankalalla tuulella". Sellaisia normaaleja pikkujuttuja, siis minusta pikkujuttuja. Näiden kahden kaverin kanssa en ole asiasta sen kummemmin keskustellut. En tiedä, että heidän elämässään olisi mitään erityistä syytä isomman hoitoiluun. Voi sellainen silti olla, en sitä sano.

ja sitä kautta koko perheen hyvinvointi.



Nuorempi oli vasta 1,5-vuotias, kun meni hoitoon. Heräsi tuolloin 8-10 kertaa yössä ja oli siis heräillyt koko elämänsä ajan.



Oli 3 x vko 5 h aivan ihanassa yhden ryhmän lähipäiväkodissa. Ajattelin, että kokeilen tätä mahdollisuutta. Jos lapsi olisi oireillut, olisin tietenkin ottanut hänet pois. Poika oli hyvin ulospäinsuuntautunut, puhui ja oli liikunnallisesti ikäisiänsä edessä.



Ovat toistensa parhaat kaverit nyt, mitään mustasukkaisuutta ei missään vaiheessa ollut.



En myöskään ole hoivatyyppiä. Rakastan lapsia, mutta alle 2-vuotiaita on aika ärsyttäviä ja rasittavia.



Lisäksi lapsemme menivät nukkumaan vasta 23.00, joten ehdin kyllä olla isommankin kanssa vielä 8 tuntia pk:n jälkeen.



Kohtasin todella vähän suoraa arvostelua, jotkut varmaan jotain ajattelivat. Syyllisyys oli enemmänkin omassa päässä. Av:lta satoi satavarmasti paskaa niskaan roppakaupalla. Mutta näistä ei nyt niin kannata välittää. Sen sijaan livenä sain kyllä runsaasti tukea ja hyväksyntää.

Minä en siis raaskisi sairastuttaa vauvaa, enkä kyllä sitä isompaakaan pk-hoidolla. Ja entäs jos kotona on tosiaan keskosvauva, eikö silloin sairastuminen ole vielä varmempaa, jos isompi tuo hoidosta pöpöjä?

Ja ihan siis kiihkottomasti vastaan! Minua on vain aina tämä puoli kiinnostanut näissä, mutta en ole viitsinyt aiemmin missään kysyä..

kuin mitä muuten olisi tullut. Mutta en todella ehtinyt hoitaa vanhempaa lasta siinä keskosen hoidon ohessa, kun vauvalla oli nenämahaletku, syke- ja hengitysmonitorit ja kaikki ja maidon pumppaamiseen, lääkkeiden sekoitteluun ja letkuttamiseen meni ihan kaikki aika. Jos olisi ollut jotain isovanhempia avuksi, olisin ehkä pärjännyt niin, mutta meillä ei ole ketään avuksi eikä rahaa palkattuun hoitajaan. Siksi päiväkoti.

2

se sairastaminen on tietysi sellainen välttämätön paha, varsinkin jos ei ole tukiverkkoja. Lähinnä ajattelenkin näitä, jotka ilman mitään erityistä syytä vievät isomman hoitoon/jatkavat hoitoa. Itse pitäisin helpompana hoitaa kahta yleensä tervettä lasta, kuin kahta usein sairastavaa joista toinen on pieni vauva. Vaikka se isompi olisikin muutaman tunnin pois kotoa.

lapsella oli ihan vauvana nuhaa, mutta luultavasti sen olisimme saaneet muualtakin, missä liikkuisimme isomman kanssa esim. serkuilta.

Tähän mennessä olleet syyt (henk koht kokemukset) on olleet ihan järkevän kuuloisia. Vieläkö joku, jonka mielestä hoitoon laittaminen vaan oli kivempaa tai helpompaa, uskaltaisi tulla kertomaan omista kokemuksistaan? Vai onko ne perheet ihan vaan urbaanilegendaa?

kaksosten (2 v 7 kk) päivähoitopaikka säilyi tutussa, erittäin hyvässä ja halutussa päiväkodissa (sinne haetaan pidemmältäkin) ja päiväkodin johto itse suositteli, että pitäisin kaksoset siellä osapäivähoidossa ihan kasvatuksellisistakin syistä. Lisäksi johtaja sanoi, että vauva pääsee sitten sisarusten kanssa samaan päiväkotiin, sisarukset menee ns. jonon ohi...

Itse lepäilen kotona päivät vauvan kanssa siihen asti kunnes haen tuplat kotiin, sitten alkaakin show pyöriä.

Olin masentunut esikoisen vauva-aikana, ja kun tulin (suunnittelematta, huolimattomuutta) uudelleen raskaaksi hänen olleessaan vuoden vanha, harkitsin vakavasti, että olisin laittanut hänet hoitoon pikkusisaruksen vauva-ajaksi. Pelkäsin uutta synnytyksen jälkeistä masennusta ja sitä, ettei pinnani kestäisi lasten kanssa, jollen saisi nukkua vauvan mukana. Esikoisen vauva-aikana olin lopulta niin kilipää, että esimerkiksi en mennyt kotoani minnekään, minne meno olisi vaatinut sillan ylittämisen, koska pelkäsin aivan hulluna siltoja. Aluksi vain vesisiltoja, mutta lopuksi jumiuduin maasiltojenkin sisälle. Toista lasta odottaessa pelkäsin tosissani että esikoisen vauva-ajan ongelmat uusiutuisivat enkä kykenisi kohtuudella huolehtimaan lapsista.



En laittanut esikoista hoitoon ja toinen lapsi olikin todella helppo (nukkui ja söi hyvin, eikä oikeastaan lainkaan vatsavaivoja), itse en masentunut, tällä kertaa isovanhemmat auttoivat ja kaikki meni hyvin. Mutta jos esikoisen vauva-aika olisi toistunut, olisin laittanut esikoisen päiviksi täysjärkisen ihmisen hoitoon ja nukkunut vauvan kanssa. Jos oma jaksaminen todella epäilyttää, esim edellisen vauva-ajan masennuksen vuoksi, niin ymmärrän hyvin hoitoon laittamisen perheen hyvinvoinnin turvaamisena.