AMK/yliopisto. Paljonko opintopisteitä pystyy vuodessa suorittaan?
Hei!
Olen jo toistakymmentä vuotta ollut laboratoriohoitajan ammatissani ja käynyt työn ohella suorittamassa yliopisto-opintojakin 100op.
Nyt harkitsen terveydenhoitajan opintoja AMK:ssa junioripuolella joka kestäisi 4 vuotta. Tahti on mielestäni todella rauhallinen, vain 50 op/vuosi. Nytkin olen työni ohessa suorittanut 30 op/vuosi yliopistossa.
Mietin kuinka nopeaan pystyisin terveydenhoitajan opinnot suorittamaan, eli mikä on realistinen opintopistemäärä jonka vuodessa pystyisi saamaan kasaan?
Kommentit (13)
"Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta on palkinnut 20-vuotiaan Aleksis Kosken poikkeuksellisen menestyksekkään ja nopean opintosuorituksen. Syracusen yliopistosta vierailulta vastikään palannut maisteri suoritti kaikki matematiikan ja lähes kaikki muutkin opintonsa arvosanalla 5/5."
Eli hän on siis vuodessa paahtanut itsensä maisteriksi kiitettävin arvosanoin.
Ammattikorkeakoulussa terveysalalla pystyy suorittamaan 60 op melko vaivattomasti per lukuvuosi. Sanoisin, että sietämällä päällekkäisyyksiä ja tehokkailla tenttikäytönnöillä tähän saa tehtyä vielä ainakin 20 op teoriaa päälle.
Käytännön harjoitteluja on vaikeampaa nopeuttaa, kun niitä ei voi tehdä päällekkäin.
"Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta on palkinnut 20-vuotiaan Aleksis Kosken poikkeuksellisen menestyksekkään ja nopean opintosuorituksen. Syracusen yliopistosta vierailulta vastikään palannut maisteri suoritti kaikki matematiikan ja lähes kaikki muutkin opintonsa arvosanalla 5/5."
Eli hän on siis vuodessa paahtanut itsensä maisteriksi kiitettävin arvosanoin.
Ei siksi, että työmäärä olisi mahdoton, mutta USEIMMILLA aloilla on kuitenkin erinäisiä sääntöjä siitä, että joitain kursseja pitää suorittaa ennen seuraavia. Esim kandinseminaari (joka kestää vuoden) pitää suorittaa ennen graduseminaaria (joka kestää toisen vuoden) jolloin alle kahden vuoden ei voi valmistua.
Koskisen tapauksessa tämän selittää se, että hän on suorittanut VAIN maisterinopinnot. Tämä tarkoittaa kandidaatintutkinnon jälkeisiä opintoja , yhteensä 120 opintopistettä. Sitä aikaisemmat opinnot hän on suorittanut edellisessä tutkinnossa joko Hesassa tai jossain muualla (tuolla syracusassa, esim). 120 op ei ole mitään kummallista, edes viitosilla. Siihen kakkonenkin pystyi ja kevyesti - tosin osaamatta odottaa siitä mitään palkintoja.
ala on helppo ja opinnot aika vähän vaativia. Kuuluu yliopiston "kevyeen" sarjaan.
Kyllä 60op pystyy suorittamaan kevyesti, vaativammastakin aineesta.
Itse olen lukenut 130op kasvatustiedettä ja erityispedaa eikä tehnyt edes tiukkaa. Toisaalta 80op matikkaa ja fysiikkaa pystyi, mutta oikeasti työtä oli hurjasti, koska noissa aineissa opintopiste on oikeasti sen 27h työtä toisin kuin vaikka kasvatustieteessä, jossa 1 opintopiste on ehkä 5 tuntia työtä ja aivot voi olla narikassa.
ala on helppo ja opinnot aika vähän vaativia. Kuuluu yliopiston "kevyeen" sarjaan.
Kyllä 60op pystyy suorittamaan kevyesti, vaativammastakin aineesta.
Itse olen lukenut 130op kasvatustiedettä ja erityispedaa eikä tehnyt edes tiukkaa. Toisaalta 80op matikkaa ja fysiikkaa pystyi, mutta oikeasti työtä oli hurjasti, koska noissa aineissa opintopiste on oikeasti sen 27h työtä toisin kuin vaikka kasvatustieteessä, jossa 1 opintopiste on ehkä 5 tuntia työtä ja aivot voi olla narikassa.
kakkonen suorittaa tällä nimenomaisella hetkellä yhtä kasvatustieteen kokonaisuutta ja mä taas koen tämän "aivot narikassa" -tyyppisen opiskelun hirveän raskaana. Siis juuri siksi, että se 5 tuntia on pakko olla läsnä, mutta asiaa ei olisi kuin ehkä viideksi minuutiksi. En jaksa, en pysty oleen aivoitta niin pitkää aikaa. Varsinkin kun ajalle olisi oikeasti käyttöäkin muualla. Turhauttaa niin järjettömästi, että taidan jättää homman kesken. Jouluun asti pitäisi jaksaa, mutta en kykene.
Teen mieluummin vaikeita hommia, joiden kanssa joutuu tekemään töitä, ja mulle se on vähemmän raskasta kuin tämä diipadaabailu. Pystyn tekemään oikeita hommia enemmän kuin tätä.
Aika paljon oli pakollisia läsnäoloja, suurimmasta osasta kursseja harjoitustyö JA tentti. Käytännössä sain puolen vuoden aikana 76 opintopinnaa ja loput 14 pinnaa tein työn ohessa maalis-huhtikuun aikana.
Kyllä etenemään pystyy, jos on motivoitunut ja käyttää avuksi esimerkiksi avoimen yliopiston tarjontaa.
80 op fsiikkaa ja matematiikkaa (aine- ja syventävät opinnot) ja puolikkaan gradun vuodessa. Tosin lataamoon melkein jouduin ja vieläkin olen aika aallonpohjassa ja melkein pelkään valmistua, koska se tarkoittaisi työelämään menoa ja taas kauheesta stressiä.
Koskisen tapauksessa tämän selittää se, että hän on suorittanut VAIN maisterinopinnot. Tämä tarkoittaa kandidaatintutkinnon jälkeisiä opintoja , yhteensä 120 opintopistettä. Sitä aikaisemmat opinnot hän on suorittanut edellisessä tutkinnossa joko Hesassa tai jossain muualla (tuolla syracusassa, esim). 120 op ei ole mitään kummallista, edes viitosilla. Siihen kakkonenkin pystyi ja kevyesti - tosin osaamatta odottaa siitä mitään palkintoja.
Eihän tuossa niin sanottu! Miten kuvittelet 19-vuotiaan edes olevan kandi?! Hän on kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 2010 ja valmistunut maisteriksi vuonna 2011. Hän ei ole opiskellut Syracusessa vaan oli siellä _vierailulla_. Nyt hän kirjoittaa väitöskirjaa.
Matematiikassa on myös esitietovaatimuksia edellyttäviä kursseja, eli tietyt kurssit täytyy käydä tietyssä järjestyksessä.
koska opiskelu on koulumuotoista, jossa on paljon läsnäolopakollisia kursseja ja harjoittelua. Jos saa sovittua teoriakursseja itsenäisiksi, tekee perusopintoja verkkokursseilla ja kirjatenteillä sekä lisäksi sietää ammatillisten kurssien päällekkäisyyksiä, niin luulisin että kolmeen vuoteen saisi käytyä.
Minä tein viestinnän alalla amk:ssa noin 80 op vuodessa.
kovin koulumaisessa opetuksessa tahtia ei itse pysty juurikaan tiivistämään eikä venyttämään. Esim lääkärikoulutus on aika lailla tällaista. Itse olen opiskellut sekä koulumaista alaa (hallintotiedettä ja johtamista, jossa opintopisteitä tuli 40 vuodessa - se oli tosin tarkoitettu työn ohessa tehtäväksi, eli määritelmällisesti vähän osapäiväistä), että vapaata humanistialaa, jossa yhtenä vuonna, työn ohessa silloinkin, suoritin 125 opintopistettä eikä edes tuntunut kiireiseltä.
Noin laskennallisestihan yhden opintopisteen suorittamiseen menee noin 26,7 tuntia. Jos oletetaan, että vuodessa on noin 240 työpäivää, joissa jokaisessa olisi 8 tuntia, tulisi tästä vuoden työpäivien opintopistesaldoksi vähän vajaa 72 pistettä. Oppilaitosten vuosissa ei toki oikeasti oli noin paljon päiviä, mutta muistelen, että monin paikoin kesällä voi tenttiä tai kirjotiella esseitä ja jostkut taas puristavat talvella enemmän voidaksen kesällä lekotella.