Lue keskustelun säännöt.
Mitä teette 9-12-vuotiaiden poikienne kanssa?
03.10.2012 |
Meillä on melkoinen ongelma, kun lapset eivät millään suostuisi tekemään mitään muuta kuin pelaamaan peli- tai tietokoneella. Peliaika on rajoitettu, ja kun ei voi pelata, valitetaan KOKO AJAN kun ei ole MITÄÄN tekemistä, ja mikään ehdotettu ei kelpaa. Ulos ei voi mennä, eikä sisällä huvita tehdä mitään. Pojilla ei ole kavereita lähistöllä, ja kavereita nähdäänkin vain viikonloppuisin.
Mitä teidän hyvinkasvatetut ja tervehenkiset lapsenne tekevät silloin kun eivät ole harrastuksissa tai koulussa?
Kommentit (5)
pelataan golfia, käydään leffassa/uimassa tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jotka heittää ne ulos leikkimään, leikkipuistoon, rannalle, kauppaan asioille tai pihalle pyörimään.
Meillä myös pyöräillään, lenkkeillään ja uidaan perheen kanssa välillä. Usein myös ovat kavereilla ja ulkoiluttavat kavereiden koiria.
Saavat myös satunnaisesti pelata tai tuijottaa telkkaria, mutta harvemmin.
Eivät he ehdi muuta tehdä kuin käydä treeneissään, joten pelit ja tietokone ei ole ongelma. Viikonloppuisin saattavat pelata enemmän, mutta yleensä ovat ulkona pelaamassa futista kavereiden kanssa, parkouraamassa tai uimassa. Enpä muista, milloin olisivat valittaneet, että ei ole mitään tekemistä!
sisällä:
pelataan lautapelejä, jutellaan, tehdään ruokaa jne. Lisäksi poika touhuaa yksinään: lukee, piirtää, rakentelee legoilla,
ulkona:
käydään kävelyllä, metsäretkellä (eväät), pyöräilemässä,
muuten:
käydään kaupassa, kaupungilla, museoissa
Jos teillä on tilanne tuossa pisteessä niin lapset täytyy vain opettaa touhuamaan muuta: ei niin, että aikuinen keksii tekemistä vaan lasten valitellessa tekemisen puutetta aikuinen vain toteaa "voi, sitten sinun täytyy olla tekemättä mitään" - sekään kun ei ole katasrofi. Pelien ongelma on juuri se, että kaikki tulee kuavruudella valmiina ja oman mielikuvituksen käyttö vähenee kun pitäisikin keksiä miten kuluttaa aikaa. Anna lapselle vinkkejä, mutta älä tarjoile mitään valmiina, anna lapselle mahdollisuus itse keksiä ja oivaltaa.
Se, ettei tee mitään ei pitemmän päälle ole lapsesta hauskaa ja hän alkaa automaattisesti keksiä jotain tekemistä. Anna valittaa, kyllä se pikkuhiljaa alkaa toimimaan.
t. yh
leivotaan ja askarrellaan. Ja poika nurisee, kun pakotan kotitöihin (aika harvoin kyllä pakotan niitä tekemään.)