Abortti vai ei abortti???????
Jos raskaana vahingossa, eikä (ainakaan vielä) seurustelusuhdetta.
Ei tarvitse perustella, riittää kyllä tai ei. saa toki myös perustella.
Kommentit (19)
Riippuu miten pitkällä raskaus on.
Jos on vielä alkiotasolla (max rv 10), niin saattaisin tehdä abortin, jos raskaus olisi aivan katastrofi. Jos on jo sikiö, eli oikeasti jo todella ihmismäinen olento, niin en ikinä voisi aborttia tehdä. Antaisin sitten vaikka adoptioon vauvan.
huviksenne tohon "Voihan, olen raskaana....- ketjuun".
jos tuntuu että ei ole itselle, eikä lapselle hyväksi nykyinen elämäntilanne. Ei ole kenenkään ulkopuolisen asia kommentoida mitenkään, täysin yksityisasia mitä oman kehonsa sisällä kasvattaa ja mitä ei, ja varsinkin haluaako kontolleen lapsen lopuksi ikää. Tällä maapallolla on ihmisiä niin paljon liikaa, että ei niitä väenväkisin tarvita enää lisää. Kaikilla lapsilla pitäisi olla oikeus olla toivottu, eikä vahinko joka on pidetty ympäristön paineen takia.
Jos et halua, teet abortin. Ei siinä ole pointtina seurustelusuhde tai sen olemattomuus. Jos kokee haluavansa pitää lapsen ja voivansa elättää hänet, en näe mitään ongelmaa.
Minä tulin raskaaksi avoliitossa, lapsi oli toivottu. Silti mietin joitakin viikkoja, pidänkö hänet vai en. Onneksi pidin.
Verratkaapa
huviksenne tohon "Voihan, olen raskaana....- ketjuun".
Vastaan, että ei aborttia.
Ymmärrän, että jotkut tekevät, yksi ystävänikin on tehnyt. Itse en olisi voinut - ja tuossa tuo "yllätysvauva" istuu lattialla ja touhuaa. :)
Mulla vasta rv 6 menossa. Paha olo ja raskaus siksi kovin konkreettinen asia. Mä olen jo kovin kiintynyt tähän pikkualkuun. Mietin kokoajan, millanen sieltä tulee. En varmastikaan mene aborttiin. Mieheltä en ole kyllä vielä saanut mielipidettä asiaan. Toivoisin hänen ajattelevan samoin ja haluavan perustaa perheen.
noin alussa on jo kiintynyt, hyvä kun kuukautiset myöhässä...
Olen kerran tehnyt 23-vuotiaana ja katunut sitä siitä asti syvästi. Koen teettäneeni murhan. t. todennäköisesti lopullisesti lapseton 38-vuotias jolla voisi nyt olla 15-vuotias lapsi jos en olisi sitä tapattanut
Olen tehnyt abortin kerran ja sen jälkeen saanut lapsen. Siinä sitä toivottua lasta odotellessa sitten tavallaan valkeni sekin mitä tulikaan abortoitua. En tekisi toista aborttia, ellei kyseessä olisi jotenkin elinkelvoton sikiö. Niin kauan sitä voi kuvitella että kyseessä on vain solumöykky, kunnes huomaakin miten nopeasti ja vaikeasti määriteltävällä hetkellä solumöykky muuttuu pieneksi ihmiseksi.
Ei. Lapsi on viaton ja hänellä on oikeus elää. Kyllä sinusta varmasti tulee hyvä äiti ja ihastut vielä lapseesi.
Kysymys ei ole aivan yksinkertainen. Vastauksessa pitää ottaa huomioon elämäntilanne muutenkin. vastaan kuitenkin ei aborttia.
tekeminen on tietenkin eräs vaihtoehto. toivottavasti harkitsijan mieleen tulee myös vaihroehto, synnyttää lapsi ja antaa se adoptoitavaksi hyvään kotiin. On monia pareja, jotka yrittävät turhaan lasta, ja se olisi suurempi kuin lottovoitta saada lapsi adoptoitua. Uskon ja tiedän että adoptoitu lapsi saa sitä rakkautta ja huolenpitoa, vaikka ei olisikaan keinoemon synnyttämä
Jos joku julkisesti arvostelee/kyseenalaistaa "turhia" abortteja, nousee hirveä myrsky. Mutta kuitenkin ihmiset ovat niitä kovin vastaan. Jotenkin jännä ilmiö.
Mutta samassa elämäntilanteessa olleena sanoisin ei aborttia. En voisi kuvitella sitä tunnetta, että tietäisin, että vauvan kuuluisi nukkua tuolla sängyssään eikä se olisi siellä. Onneksi on.
Jos joku julkisesti arvostelee/kyseenalaistaa "turhia" abortteja, nousee hirveä myrsky. Mutta kuitenkin ihmiset ovat niitä kovin vastaan. Jotenkin jännä ilmiö.
Mutta samassa elämäntilanteessa olleena sanoisin ei aborttia. En voisi kuvitella sitä tunnetta, että tietäisin, että vauvan kuuluisi nukkua tuolla sängyssään eikä se olisi siellä. Onneksi on.
Vaikka periaatteessa vastustan abortteja, mielestäni niihin pitää kuitenkin lähtökohtaisesti olla oikeus. Aborttien kieltäminen johtaa vain laittomiin abortteihin, huumevauvoihin, teiniraskauksiin ja kaikenlaisiin onnettomiin tilanteisiin.
Aina abortti jos ei ole valmis lapsen saamiseen.
Tein abortin 19-vuotiaana seurustellessani. Kristallin kirkas päätös jonka tiesin samantien enkä ole katunut hetkeäkään.
Jos ei tunnu hyvältä ajatukselta niin ehdottomasti abortti. Kyllä lapsia ehtii hankkia sitten kun niille on aika.
Jos joku julkisesti arvostelee/kyseenalaistaa "turhia" abortteja, nousee hirveä myrsky. Mutta kuitenkin ihmiset ovat niitä kovin vastaan. Jotenkin jännä ilmiö.
Mutta samassa elämäntilanteessa olleena sanoisin ei aborttia. En voisi kuvitella sitä tunnetta, että tietäisin, että vauvan kuuluisi nukkua tuolla sängyssään eikä se olisi siellä. Onneksi on.
Vaikka periaatteessa vastustan abortteja, mielestäni niihin pitää kuitenkin lähtökohtaisesti olla oikeus. Aborttien kieltäminen johtaa vain laittomiin abortteihin, huumevauvoihin, teiniraskauksiin ja kaikenlaisiin onnettomiin tilanteisiin.
Ja maissa missä on vapaimmat aborttilait tehdään vähiten keskeytyksiä. Tä ei nyt ap:n asiaa olekaan niin on se jotenkin kyseenalaista, että terve vauva saa Suomessa ns. ihmisoikeudet viikolla 12, mutta jos epäillään downia tms keskeytys voidaan tehdä tosi myöhäänkin.
Se edellinen kirjoittaja
ei.