Autoton sinkku. Mille tuntuu käydä automarketissa?

Rahaakin jää reippaasti lähes mihin vaan.

Minä kuulun niihin jotka pakkaa ostokset kärrystä maasturiin, mutta en todellakaan ymmärrä tämän viestin pointtia? Itse olisin todella iloinen jos pärjäisin pelkillä reppuun menevilää pikkuostoksilla ja voisin käydä kaupassa vaikkapa polkupyörällä.

No enää en ole sinkku, enkä autotonkaan, mutta silloin kun olin, niin eipä se millekään tuntunut. Korkeintaan oli mukavaa, kun käytävät leveitä eikä tarvitse siis törmäillä lastenvaunuihin yms. Tykkään, kun on paljon valinnanvaraa, siksi kävin ilman autoakin noissa isoissa marketeissa joskus vaikka ei ihan naapurissa ollutkaan. Ja käyn edelleenkin, vaikka auto ei aina olisikaan käytössä.

mutta sellaisessa jonne pääsee junalla. Omistan auton mutta en kulje sillä päivittäisiä työmatkoja. Lisäksi olen ukkomies, lapsia tosin vain yksi. Kun käyn joka päivä ostoksilla niin se kassi ei paina niin paljoa.



Julkisilla on sen puolen kivempi matkustaa kuin autolla koska niissä on paljon kauniita sinkkunaisia.

Nykyisin mulla on kyllä auto mutta oli aika jolloin ei ollut ja kyllä stiä paljon tuli esim. Prismoissa käytyä. Ei tullut koskaan mieleenkään että sen pitäisi joltain erikoiselta tuntua että siellä käy ilman autoa. Ihan kaupunkialueella oleva Prisma kun kuitenkin oli joten varmasti siellä kävi tosi moni ilman autoa esim. läheisistä kerrostaloista.

Mikään ei ole niin ärsyttävää kuin eksyä isoon markettiin tiedän perheellisten sekaan. Siellä sitten väistellä teidän jättikokoisia ostoskärryjä ja ympäriinsä juoksevia kiljuvia lapsia. Ja kassalla saa varmasti jonottaa ikuisuuden, kun tyhjennätte täpötäysiä ostoskärryjänne liukuhihnalle.



Tosin hyvä mieli tulee siinä vaiheessa kun huomaa teidän maksavan satasien ruokalaskun ja itse selviää vain parilla kympillä.



Yleensä kuitenkin välttelen automarketteja viimeiseen asti ja teen ostokseni vähän pienemmissä ruokakaupoissa.

kun maitohyllylle saa kävellä kilometrin! Mieluummin asioin lähikaupoissa.

Ketterältä. Asun lähellä keskustaa, pääsen bussilla ja fillarilla minne haluan ja minulle jää paljon omaa rahaa. Tarvittaessa huristelen vanhempieni autolla.



Minulla on 5 minuutin työmatka ja asumme kaupungissa, joten en keksi mihin tarvitsen autoa.

katson lehdestä tarjoukset ja menen sinne noin kerran viikossa polkupyörällä. Saan liikuntaa, josta nautin.



Aluksi minua harmitti pakkausten iso koko, mutta nykysin olen oppinut hyödyntämään pakastinta. Tärkeämpää kuin pakkauksen koko on tuotteen päiväys. Esim ruisleipää voin pakastaa ja ottaa tarpeen mukaan sulamaan ja maistuu aivan yhtä hyvälle, kunhan se on ollut tuoretta pakastamisen hetkellä. Jauhelihaa voin ostaa hyvällä päiväyksellä ja valmistaa siitä isot satsit ruokaa pakastimeen. Kun pakastimessa on 3-4 eri ruokaa niin tulee vaihtelua. Hätävaraksi myös hyvällä päiväyksellä olevaa jauhelihaa sellaisenaan pakastimeen ja kokonaisesta lohesta teen medaljongeja ym pakkaseen myös.

niin alkaisin asioida siinä.



Minä (siis isä) olen aina hoitanut perheeni ruokaostokset yksin ja silloin kun lapsemme oli pieni en ottanut häntä ollenkaan mukaan. Aikaa ei tärveltynyt kun tiesi mitä oli ostamassa. Sitten kun lapsi oli n 4 v ikäine niin otin hänet mukaan seuraksi, mutta kerroin hänelle miten kaupassa pitää käyttäytyä, ja hän totteli. Muuten olisin sanonut että hän ei kanssani kauppaan pääse. Ja hyvin on mennyt.



Toivoisin että muutkin vanhemmat tajuaisivat että kauppaan ei ole pakko mennä aina koko perheen voimin, varsinkaan jos lapset ovat sellaisia että eivät osaa olla häiritsemättä muita asiakkaita juoksemisellaan ja kiljumisellaan.

Kyllä ihan perhetilanteesta riippumatta ottaa päähän kun maitohyllylle saa kävellä kilometrin! Mieluummin asioin lähikaupoissa.

mut silloin kun ei ollut niin eipä se miltään erityisesti tuntunut. :D Nyt kun mietin niin oli helppoa ja miellyttävää nykyiseen kaupassa käymiseen verrattuna. Mulla oli automarketti työmatkan varrella ja kävin usein, koska siellä oli parempi valikoima kuin pienessä lähikaupassa. Sen tunteen mä muistan, kun piti vaihtaa kori kärryyn ja sen, kun ostoskasseja alkoi olla enemmän ja enemmän. Eikä se ollut mikään hieno tunne vaan mua vähän ahdisti, tuli sellainen olo, että "tässäkö tää sit oli". ;)

Hoidan yleensä meidän talouden ruokaostokset. Kyllä se välillä ärsyttää, kun kaikki pitää kantaa omilla käsillään kassissa kotiin, etenkin jos ostaa maitoja tai muita juomia, mutta ei se ole mikään maatakaatava ongelma. Yleensä kaupassa käyminen on tosi hauskaa.

Pääsee pyörällä suoraan oven viereen, saa hengittää matkalla hapekasta ilmaa samalla kun miehekkäät reidet työntävät verenkierron liikkeelle koko kropassa.

miksi sinkusta tuntuisi erilaiselta käydä automarketissa kuin muista autottomista?

siis pitäiskö mun tuntea jotain erityistä ylpeyttä siitä, että vaellan siellä isossa automarketissa työntäen ruokaa täynnä olevia autokärryjä hikisenä ja useimmiten jotenkin epämääräisellä tavalla ärtyneenä? Varsinkin, kun iso osa siitä tavarasta on sellaista jota ei välttämättä tarvita (kivennäisvedet, monet juustot, yksittäispakatut jugurtit jne) ja joita ei koskaan ostettu silloin kun ei ollut autoa (neljä vuotta ja kymmenen kiloa sitten) koska niitä oli niin tympeä kantaa käsipelillä kotiin.



Minä haen kaiken aina, jos vaan mahdollista, lähikaupasta, koska en kaupassa käyminen ei ole mulle mikään lemppariharrastus.

Tuntuu aika epämiellyttävältä, eikä niistä oikein osaa mitään ostaa, kun vieraan kaupan järjestystä ei tunne.



Mieluiten teen ruokaostoksia kauppahallissa. Reppu on käytössä vain retkeillessä.

siistiä, menen heti huomenna ja olen siellä koko päivän!