Onko 4.5v pojallani käytöshäiriö?

aikaa. Elokuviin tai syömään,uimaan tms kahdestaan pojan kanssa.

Poika on pienestä asti ollut todella huomion kipeä eikä viihdy yksin. En vain ymmärrä miksi tämä pahenee pahenemistaan? Toinen mikä ihmetyttää, kun pelatessamme esim muistipeliä ja hän häviää, hän alkaa paiskomaan tavaroita ja saa silmittömän raivokohtauksen. Tällaista " pahaa" ei ole ennen esiintynyt. Siksi alan olla huolissani. ap

Samaa mieltä että huomiota poika tarvitsee ja vanhempien läsnäoloa. Pelkät lelut ym. materia ei korvaa sitä henkistä puolta, minkä lapsi saa kasvamaan vain vanhemman läsnäololla. Itse istun lapseni huoneessa ja touhuan jotain siellä tai sitten leikin hänen kanssaan, vaikka se ei aina innosta, mutta poika nauttii.



Ja teillä on varmaan nyt uhma päällä. Poikaa pitää komentaa ymmärrettävästi, niin että ymmärrät hänen tunteensa. Ei saa suuttua lapselle negatiivisista tunteista. teoista saa kieltää, mutta sitten ottaa syliin ja selittää että olet rakas, ymmärrän suuttumuksesi mutta tekojasi en.



Se tehoaa myös jos lapsi rupeaa riehumaan ja raivoamaan, ottaa pojan syliin ja pitää kiinni kunnes rauhoittuu. Aina pitäisi itse pysyä rauhalisena..Mikä tosin on mahdotonta aina toteuttaa. Itse ajattelen jotenkin näin.

Puhu neuvolassa jos saisitte lähetteen esim perheneuvolaan tai lasten psykiatrin arvion. Paras tarttua asiaan mahdollisimman pienenä.

terv. saman läpikäynyt

Onko poika päiväkodissa? jos on siellä on selvät rajat/rutiinit ja päivärytmit.

Kotona, leluista puolet pois ja kaappiin, tavaroille omat paikat ja laatikot. Uutta leikkiä ei aloiteta, ennekuin edellisen leikin tavarat on korjattu.



Jos poika hyppii silmille: joka kerta poika jäähylle, joko omaan huoneeseen tai johonkin tuoliin, sohvalle, eikä saa poistua, ennenkuin " rangaistus" on kärsitty esim. 10 min.



Syy ja seuraus-->selitä tarkkaan, ole johdonmukainen, älä anna periksi.



t. ad/hd diag.saaneen pojan äiti

siltä että on voimakastahtoinen lapsi ja on huomionkipeä lapikkuvauvan takia. Huomaa varmasti myös sinun väsymyksen. Kyllä te selviätte. En usko että on häiriintynyt jos osaat nyt ohjata lasta oikeaan suuntaan ja käsittelemään tunteensa ja tunnistamaan ne.

Kuri pitää olla mutta täytyy myös miettiä koska tälläinen alkoi ja vähän miettiä myös lapsen näkökulmasta. Jos lapsella on jostain syystä paha olla, ei kurittaminen välttämättä ole ratkaisu ja saa pahan olon vain kasvamaan.

kiittää ja kannustaa ääneen. Älä osta mitään tavaroista korvaukseksi hyvästä käytöksestä, vaan kiitä sanallisesti. Voisit tehdä jonkinlaisen käytöstaulun mihin saa tarroja aina kun käyttäytyy hyvin ja palkkioksi vaikka uimahalli tai retki.



Syliä paljon, kerro että hän on arvokas, rakas ja tärkeä.

meillä 4,5v poika ei osannut leikkiä millään kun oli liikaa leluja.

Meidän poika täytti juuri 5v ja käyttäytymisessä paljon samaa. Ilmaisee hyvin voimakkaasti surut ja ilot, aggressioita löytyy ja on hyvin vilkas. Olen käynyt pariin otteeseen puhelin keskusteluja perheneuvolan kanssa mutta tapaamista ei järjestetty koska siellä oltiin sitä mieltä että meillä on keinoja asian hoitamiseen. Eli , hyvin johdonmukaiset rajat, joista pidetään kiinni, ystävällinen mutta jämäkkä kohtelu. Meillä poika raivostuu jos minä suutun, mutta jos otan syliin ja kysyn miksi on vihainen niin silloin tulee itku ja tilanne rauhoittuu- siis on hyvin herkkä myös. Otin hänet myös pois päiväkodista jolloin tilanne parani koska nyt kokee että saa olla riittävästi äidin kanssa myös kahdestaan. (Meille on tulossa vauva joten sitten saattaa taas tilanne muuttua).



Kaikenkaikkiaan lohduttaisin sinua niin että kuuluu ikään. Mikään ei ole niin macho kuin 4-5 v poika. Kärsivällisyyttä, rakkautta, rajoja ja kehua sekä kannustamista.

Sekin on selvää, että vauva aiheuttaa mustasukkaisuutta.



Aika, huomio ja hellyys (otathan uhmailevasikin syliin) parantaa tämän vaivan. Jos lapsi on aikaisemmin ollut rauhallinen, niin epäilisin uhmaiän ja mustasukkaisuuden sekoitusta syyksi.



Kokeilkaa joskus, että toinen vanhempi puuhaa vauvan kanssa ja toinen uhmiksen kanssa. Keksikää keinoja, jolla isovelikin varmasti tuntee itsensä halutuksi perheeseen, vaikka sinne tupsahtikin vauva, jota hän ei pyytänyt eikä halunnut ja jota kaikki käyvät kilvan ihastelemassa.



Meillä oli juuri samanlaista aikoinaan. Veljesten ikäero on 4v. Nyt pikkuveli 5v. on uhmaiässä ja käyttäytyy juuri kuvailemallasi tavalla. Kuitenkaan hän on tähän saakka ollut hyvin kiltti, rauhallinen ja tottelevainen. Ja tosiaankin neuvolatädin sanoin - yrittäkää muistaa, että uhma on lapsen älykkyyden ilmaisu! Tsemppiä!

Tee hänestä vauvan kannaltakin tarpeellinen. Osaisiko hän esim. auttaa vaipanvaihdossa, leikittämisessä, syöttämisessä jollain omalla pienellä tavallaan? Voisiko hän tulla mukaan tekemään kanssasi pieniä kotitöitä, jolloin saisit tilaisuuden kehua häntä?

Uhmaa sopii odottaa n. 2v., 4v, 6-7v. iässä ainakin. Sitten alkaakin seuraavaksi velloa jo esipuberteetti- ja puberteetti. Sellaista se on siihen saakka, kunnes lapsestasi tulee aikuinen ja sen jälkeenkin tulee erilaisia kriisejä pitkin elämää.

Keinoja olen kokeillut yhtä sun toista. Meillä isä paljon töissä ja poika todella levoton. Isän ollessa paikalla käyttäytyy paremmin. Olen aika väsynyt kun myös vauva on vaativa. Yritän parhaani mutta välillä tosiaan keinot on loppu. ap