Terve ihminen on paras lastenhoitaja

Luin kirjan jonka oli kirjoittanut Penelope Leach ja se on hyvin paksu kirja jonka nimi on "Lapsi, hoito ja kehitys" ja siinä kerrotaan alle kouluikäisistä lapsista. Siinä sanottii vastasyntyneestä, että vastasyntynyt ei kykene erottamaan vielä itseään äidistään ja uskoo olevansa osa äitiään eikä käsitä, että hän itse ja häntä hoitava henkilö ovat kaksi eri ihmistä. Tämä onkin tärkeää tietää jatkossa ja huomioida, että lapsi on vastasyntyneenä äärimmäisen pieni, äärimmäisen avuton ja äärimmäisen heiveröinen. Itse olen pitänyt sylissä vastasyntynyttä, mutta olin ihan vaistomaisesti rauhallinen kun pitelin ja tajusin ilman että kukaan neuvoo, että rauhallinen on oltava ja on toimittava siten, että lapsella on turvallinen olo. Pieni lapsi pelästyy kaikkea uutta ja outoa mitä ei ole aiemmin kohdannut. Esim Downin syndroomaa sairastava voi hoitaessa olla kömpelö ja hänellä voi olla käsissä hypotoniaa, eli käsivoimat voi olla heikot.







Asperger-henkilö voi olla liian kovaotteinen siten että vauvaan sattuu kun sitä hoidetaan tai liiankin helläkätinen ja arka, varovainen jne siten että vauva aistii hoitajansa pelon ja epävarmuuden ja on tyytymätön ja itkuinen hoidokki. Sen kirjan kun luin niin se avasi minulle uutta näkökulmaa siihen, minkä ikäistä ja minkä kokoista itse voin hoitaa. Tulin siihen tulokseen, että on sen puolivuotias jo oltava. Puolivuotias sen takia, koska puolivuotias osaa erottaa itsensä ja hoitavan henkilön toisistaan. Minulla kun on itsenikin kanssa toisinaan "pallo hukassa" monessakin asiassa niin minua hirvittäisi jos sellainen ihminen joka ei vielä ymmärrä, että onko hän sama kuin minä vai minusta erillinen olento, kokee olevansa yhtä minun kanssa ja joutuu siten tahtomattaan osalliseksi tästä kurjuudesta jossa minä vaivainen elän. En halua tärvellä vasta alkanutta elämää viemällä sitä kurjuudesta osalliseksi. Sellaiselta kurjuudelta haluan kaikkein pienimmät suojella. Voi Down-henkilökin kurjuudessa elää yhtä lailla kuin minäkin, mutta se höppänä vaan ei tajua eikä tiedä että vauva ei osaa erottaa häntä itsestään. Jos joku haluaa antaa minun kokeilla 3kk ikäisen hoitotoimia, niin saa edellen antaa kokeilla, mutta en halua jäädä yksin vauvan kanssa vaan vaadin toisen henkilön siihen lähelle katsomaan. Se jos vuonna 2010 halusin hoitaa entisen psykiatrini vauvaa, niin ei siihen olisi mitään lähestymiskieltoja tarvittu, kun se ei ollut pahuutta, vaan tietämättömyyttä ja olin ihan ällikällä lyöty kun oli semmoinenkin mulle lykätty. En tiennyt vauvoista silloin niin paljon enkä siitäkään tiennyt ettei niitä kuka vain saa hoitaa mutta nyt olen oppinut tietämään kun olen lukenut kirjoja ja sitä kautta oppinut. Minulla on ehdottomasti tukihenkilö ja muita tukitoimia oltava kun minulla ei järjen käyttö ole kovin vahvaa ja vaikka jostakin asiasta tiedänkin paljon niin joku tavallinen, yksinkertainenkin asia jonka tietää jo lapsikin, voi olla minun tietoni ja ymmärrykseni ulkopuolella täysin.









Ainakin kehitysvammadiagnoosi minun on itselleni hankittava ja siitä pidän huolen että sen saan. Teen sen hankkiessani yhteiskunnalle palveluksen kun pääsen tarvittaessa erityishuollon asiakkaaksi ettei omillani minun tartte porskutella. omillaan porskuttelu vajaajärkisenä mutta ilman tukitoimia on todellinen vaara niin itselleni kuin muillekin. Puolivuotias ja siitä isompi on ihan hyvä ja mukava hoidettava minulle jos haluan hoitaa vauvoja. mutta hyvä oli kun sain kirjaa lukemalla selville syyn siihen miksi en voi hoitaa vastasyntynyttä jos vastasyntynyt ei ole minun oma.

lastani hoitoon down syndroomaa sairastavalle. En edes alle 18-vuotiaalle.