Miksi pientä lasta on niin vaikeaa jättää hoitoon?
Minulla ei ole omia lapsia, hoidan usein muiden vauvoja ja pieniä lapsia. Ymmärrän toki, että varsinkin vauvaa on varmasti vaikeaa jättää ensimmäisiä kertoja yöksi tai moneksi tunniksi hoitoon, mutta mietin mikäse päällimmäisin tunne on? Siis että ajatteleeko äiti, että on huono tai että lapsi kärsii vai että hoitaja ei osaa hoitaa jotain äkillistä tilannetta vai mikä siinä huolettaa eniten?
Kommentit (3)
En ole yökylään vielä lasta jättänyt, kun hän juuri täytti 1 vuotta, eikä tätä ennen siis olisi edes "saanut" jättää.
Minulla on ehkä isovanhemmille muutamaksi tunniksi hoitoon jättäessä päällimmäisenä ollut huoli siitä, että miten isovanhemmat jaksavat. En siis haluaisi ikinä liikoja tuottaa muille vaivaa. :) Sen sijaan uskon, että lapselle he ovat olleet hyviä hoitajia, enkä ole hänestä ollut huolissani.
yhtä aikaa jo valmiiksi sitä vauvaa on niin ikävä, että sattuu, toisaalta ajattelee, kokeeko se tulevansa hylätyksi, kun ei kuitenkaan ymmärrä, että äiti tulee takaisin. Todella pitkin hampain jätän viisikuiseni hoitoon. Esim. tänään olin matkoineen 9h työkeikalla, ja ikävöin lasta miltei joka hetki. Tuntui myös, että hän olisi ollut jotenkin loukkaantunut minulle, kun tulin takaisin (katsoi vain poispäin, ei hymyillyt jne..).
Kamalaa :/
hoitajansa armoilla. Ei osaa sanoa, miltä tuntuu. Ei voi tietää, miten joku ulkopuolinen suhtautuu omaan lapseen, onko empaattinen vai kylmä. Eikä mikään hoitaja voi rakastaa lasta niin kuin vanhempi.
En ole siis jättänyt vauvaani hoitoon muuta kuin hetkellisesti sairaalan osastolla. Toisaalta olen itse tehnyt nuorempana keikkaa päiväkodeissa.