G: millä alalla olet ja millä alalla on miehesi? Luuletteko, että työpaikkanne säilyvät
tulevassa jättimäisessä talouskriisissä?
Minä olen hoitoalalla ja työpaikka säilyy takuuvarmasti, jonkun pitää sairaat hoitaa. Mies on tuotantotalouden inssi joka on jo kerran joutunut lähtemään irtisanottuna yhdestä paikasta ja aika suhdanneherkkä tuntuu tämä nykyinenkin paikka olevan.
Talolainaa meillä ei enää ole, joten siinä mielessä kriisi ei pelota.
Kommentit (34)
Mua ei haittaa vaikkei säilyiskään, sen verran vituttaa duunit tällä hetkellä.
Olen sh, mies on it-alalla yrittäjä. Miehelläni ei ole koulutusta.
Lainaa on vielä 80 000. Minä omistan maata paljon.
Elämässämme on ollut niin isoja vastoinkäymisiä, että joku eurokriisi ei hetkauta yhtään. Jos joku kriisi realisoituu isossa mittakaavassa muutamme maalle ja viljelemme ruokamme.
on kuoleva ala, kun printtilehdet kuolevat kuitenkin muutaman vuoden sisällä. Jos tulee 1990-luvun alun tyyppinen lama, lehtien ennestäänkin kehnot levikit kääntyvät syöksykierteeseen, josta ei todennäköisesti ole paluuta ja siinä menee varmaan minunkin työpaikkani.
Mies on hyväpalkkaisessa valtion virassa, jota voi kyllä luonnehtia pysyväksi, joten ainakin toinen meistä saisi pitää työpaikkansa.
Meilläkään ei ole enää asuntolainaa, mikä on tietysti hyvä juttu talouskriisissä.
joten ei pelkoa että työt loppuisivat. Mies johtaja eräässä firmassa.
Itse olen isännöitsijätoimistossa. Tietysti, jos talot lähtevät muualle eikä uusia tule, toimisto menee nurin, mutta siihen ei taida talouskriisi vaikuttaa?
Mieheni on yliopistolla ja häneltä lähtee työpaikka vain siinä tapauksessa, että lääkärikoulutus Suomessa lakkautetaan.
Minä olen lähihoitaja ja mies autonasentaja. Kummallakin vakituiset työpaikat.
Jos nykyiset työnantajat menisivät nurin tai vähentäisivät väkeä, saisimme helposti uudet työpaikat.
Teemme paskaduuneja, joita ei kukaan kadehdi.
Eikä ole enää asuntolainaa meillä.
Mua ei haittaa vaikkei säilyiskään, sen verran vituttaa duunit tällä hetkellä.
Sama työpaikka, mut molemmilla luottamushomma.
Ei pelota, sitä varten on lainaturvat =)
Mies on aliupseeri merivoimissa, aika varma paikka koska on luottamusmies. Toisaalta se menee niin että työ on varmaa, mutta huomenna voi tulla siirto toiselle puolelle Suomea...
Vienti vetää hyvin, eikä ole sitä työntekijäjoukkoa jotka potkitaan pellolle. Työpaikat ovat varmat, omaisuutta piisaa eikä lama hetkauta mitenkään.
Ja vielä samassa firmassa ja tiimissä. Uskon työpaikkojemme säilyvän vaikka pidän todennäköisenä että koko konsernissa tulee irtisanomisia ainakin ulkomaisissa yksiköissä.
Kiitos huumorista :)
Vienti vetää hyvin, eikä ole sitä työntekijäjoukkoa jotka potkitaan pellolle. Työpaikat ovat varmat, omaisuutta piisaa eikä lama hetkauta mitenkään.
molemmilla varmat työpaikat sikäli, että vaikka nykyinen työnantaja irtisanoisi, niin helposti löytyisi uusi työ.
molemmat rakennusalalla. No, ainakin on niin ettei tänne rakennettavien talojen tekemistä voi siirtää Kiinaan...
Ei mitenkään ahdista, tää ala nyt vaan on sellaista, että välillä on töitä ja välillä ei.
tulevassa jättimäisessä talouskriisissä?
Minä olen hoitoalalla ja työpaikka säilyy takuuvarmasti, jonkun pitää sairaat hoitaa.
Jonkun pitää, ei kaikkien. Kun päättäjät viimein hoksaavat, että tässä on vuosikausia eletty kuin pellossa ja julkisen puolen palkat ovat nousseet samaa tahtia kuin valtio velkaantuu niin sille tulee loppu. Sairaita pitää hoitaa mutta hoitajia on vähemmän ja palkkaa voi olla jopa 20% vähemmän.
Kiitos huumorista :)
Vienti vetää hyvin, eikä ole sitä työntekijäjoukkoa jotka potkitaan pellolle. Työpaikat ovat varmat, omaisuutta piisaa eikä lama hetkauta mitenkään.
Olemme molemmat suppean alan asiantuntijoita ja kysyttyjä työntekijöitä. Alojamme tarvitaan ja todellakin mm. tuulivoimaan liittyvä vienti vetää erinomaisesti. Kysyntää joka puolella maapalloa. Metallipuolella sama juttu. Tuote jota firma tekee, on sellainen jota tarvitaan ihan aina ja joka menee kaupaksi aina. Joo, niitä tehdään Kiinassakin, mutta kinuskit ovatkin tämän firman alihankkijoita.
Minä olen terapeutti ja mies on toimittaja.
Olen töissä päiväkodissa ja takuulla pysyy työt vaikka lama tulisi. Ei nykyvanhemmat hevin ota Pirkkoaan ja Petteriään hoidosta pois vaikka loisivat kotona.
Miehen tilanne on sitten toinen, jos rakennusala menee täysin maihin ei miehellä ole töitä. Työttömyyskorvauksellaan elettäisiin ihan mukavasti, bruttopalkkanasa on nyt n. 5500e kuukaudessa.
uskoisin että vuosiksi on vielä varmat työpaikat. "eläkeviroista" ei voi enää olla ihan varma.
mutta en jaksa välittää. Olen niin burnoutin partaalla että melkein ilahtuisin jos joutuisin työttömäksi. Olisi helpompi hellittää, jos ei olisi ikään kuin oma vika ettei enää jatketa samaa menoa.