Minkälainen käytös aitoutta, olematta moukkamaista?

ettei koko ajan mieti sitä että mitähän muut minusta ajattelee ja säädä käytöstään sen mukaan että antaisi toisille itsestään mahdollisimman hyvän ja miellyttävän kuvan. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä että voi vaikka lyödä jos ärsyttää tai päästää missä vaan tilanteessa härskejä sanoja, mutta sitä kyllä ettei yritä vaikuttaa vaikka älykkäältä, hienostuneelta, hillityltä tms vaan on millainen luonnostaan on ilmaisultaan ja olemukseltaan.

Ihan vain yksinkertaisesti noin? Ja jättää ne kiroilut ja muut pois. Simple.



En ymmärrä milloin aitoudesta on tullut puolustus huonolle käytökselle.

Itse pidän itseäni ns. aitona ihmisenä, mutta minulle se aitous merkitsee sitä ettei vedä missään porukassa mitään roolia, vaan on sama ihminen niin töissä, kotona kuin kavereidenkin kanssa. Inhoan teeskentelijöitä ja nuoleskelijoita. Rehellinen saa ja pitää olla, mutta en ikipäivänä alkaisi laukomaan typeryyksiä, esim. kutsuisi ylipainoista läskiksi, täällä kun muutamat ihmiset tuntuvat olevan sitä mieltä että se on ok koska "tottahan se on". Toisten ihmisten loukkaaminen on AINA ala-arvoista ja typerää.

Aitous on minulle myös sitä että osataan näyttää tunteet, eikä hävetä niitä negatiivisiakaan tunteita.