PHKS synnytys

on saanut sektion pelon takia.

mulla siis 4 lasta,jotka 3 on ollut sektioita. ja vaikka olin jo kerran leikattu jorvissa sain totisesti vängätä että sain seuraavan sektiolla 4 kanssa ei onneksi enää tarvinnut tapella.

Mulle jäi ekan kohdalla trauma nimenomaan osastosta ja nyt toisen kohdalla huonot kokemukset jatkuvat.Molemmissa tapauksissa synnytykset ovat sujuneet hyvin ja synnytysosastolla on ollut asiansa osaava henkilökunta.Osastolla meininki on ollut toisenlainen ja kotiinpääsyä saa oikein anella.Mielivaltaisia päätöksiä tehdään ja hoitajat sanovat eri asioita.Lääkäriä ja lopputarkastusta joutuu odottamaan tuhottoman pitkään ja älä missään nimessä pyydä lisämaitoa,koska silloin imetysnatsit villiintyy.Onneksi imetykset kirjataan ylös minuutin tarkkuudella..Suosittelen mieluummin kotisynnytystä kuin Phks:aa synnytyspaikkana.

Uusia kokemuksia? 

Nettisivut ei ainakaan olleet kovin lämpimät :/ Ja mietityttää että pitääkö tosiaan kävellä Akuutissa kaikkien edestä synnytystuskissaan? Ei mitään yksityisyyttä? Minua synnytys pelottaa ihan älyttömästi. 

Kiitos vastauksista!

Onko kukaan mahdollisesti saanu Phks-alueella pelkosektiota?



En siis itse ole vielä päättänyt että yritänkö edes sitä saada, kammottaa vaan koko ajatus että pitäisi synnyttää vaikka tämän lapsen tietysti haluankin. En kait vain jotenkin tullut konkreettisesti ajatelleeksi juuri sitä että se pitää tuskassa pusertaa ulos ja olla toisten armoilla..



Olen itse hoitaja ja olen nähnyt miten hoitoalalla myös käytetään valtaa väärin, ei välitetä, toisen kipu mitätöidään, suljetaan pois, ilkutaan kahvihuoneessa ja näytetään jos jostain ei pidä, vaikkei saisi. Yksittäistapauksia toki mutta sitä tapahtuu ja tuntuu hirveältä olla niin avuton.



Koen jopa parempana vaihtoehtona synnyttää yksin saunassa.. Vaikka ei tietenkään järjen kannalta mutta tuo että makaan jossain haarat levällään, välilihani leikataan, alapäähäni tungetaan käsiä, tikataan ilman puudutuksia ja tehdään mitä sattuu eikä minulta kysytä mitään... Ajatus on hirveä.

Olen synnyttänyt Päksissä helmikuussa 2009 ja toukokuussa 2011.



Ensimmäisen synnytyksen aikana kerkesin nähdä parikin vuoroa, ja jokainen kätilö oli mukava ja asiallinen. Suhtautuminen siihen että jännitin oli luontevaa, ja kanssani käytiin hartaasti läpi niin synnytyksen kulku yleensä kuin kaikki vaihtoehdot kivunlievityksessä. Synnytys itsessään oli nopea, mutta ehtisin saamaan epiduraalin. Kaikki meni loistavasti ja voin oikein hyvin.



Toinen synnytys oli yhtä vauhdikas, mutta sillä kertaa ehtisin olla sairaalassa alle tunnin vain kun vauva oli jo maailmassa. Kaikki synnytyksessä mukana olleet kolme kätilöä olivat kannustavia ja ihania! Tämäkin synnytys meni loistavasti vaikka en kivunlievitystä saanutkaan.



Osastolla oli sitten ehkä vähän nihkeämpää väkeä. Imetykseen piti itse perehtyä ja pyytää apua, ja muutenkin oletettiin ehkä liikaa, että ensisynnyttäjä osaa ja tietää, miten toimia. Omatoiminen siellä saa olla, ja jos joku vaivaa, se pitää kysyä.

tosi mukava henkilökunta, mutta mulla ei ollut mitään pelkoja joten en osaa siihen osaan sanoa mitään. Puudutuksen laittoivat heti "tilaukseen" kun sitä pyysin tosin siis sain spinaalin kun oli toinen (esikoisen synnytin toisessa sairaalassa).



Mulla ei mitään huonoa sanottavaa. Tuttavani taas ei keksi mitään hyvää sanottavaa kyseisestä laitoksesta, Mutta olettaisin osittain johtuvan siitä että hän meni synnyttämään pikkutarkan synnytys suunnitelman kanssa ja kaikki ei mennytkään niinkuin hän oli suunnitellut.

tosiaan nihkeitä.leikkurin porukka oli huippu kivoja.

Taas osastolla oli erittäin hyvä henkilökunta, ja vaikka olin toisen kanssa niin kyselivät että joko tiedän vai kaipaanko apua. Mutta tässä ilmeisesti on paljon eroja koska itsellä kohtu jäi vähän vuotamaan ja tilannetta joudutiin vielä osastollakin lääkitsemään, niin olin siellä "ongelmallisten puolella" jossa kaikki hoitajat ovat kätilöitä, kun taas toisella puolella ilmeisesti näin ei ole...



jatkaa 3

Ekan synnytin 2008, toisen viime kesänä 2011. Sain haluamani puudutteet silloin kun pyysin, vaikka olikin nopeat synnytykset. Ekassa halusin jakkaran ja siihen suhtauduttiin hiukan nihkeästi, mutta sain sen kuitenkin (ja kaikki meni hyvin). Osastolla olisin kaivannut enemmän tukea esikoisen kohdalla. Liian nopeasti kotiuttivat, vaikka en osannut vielä edes hoitaa/imettää lasta! Toisen kohdalla osastolla olikin sitten ihan eri meininki, kun taustalla oli synnytyksen jälkeinen masennus. Sain erikoiskohtelua :)

mitään pahaa sanottavaa. Sekä synnärin että osaston puolella oikein hyvä hoito. Uudelleen synnyttäjänä oli vain hyvä, ettei osastolla joku ollut koko ajan hönkimässä päälle vaan sai rauhassa tutustua vauvaan. Minua ja vauvaa taas eivät meinanneet millään päästää kotiin lähtemään, kun olivat varovaisia vauvan verensokerin kanssa, ja hyvä niin, vaikka silloin se ärsytti.

Toisella kerralla sain hieman harvinaisemman vamman kanssa syntyneen vauvan, jonka kanssa sain ihan mahtavaa opastusta erityisesti yhden kätilöopiskelijan kanssa, joka otti oikein asiakseen perehtyä juttuun.

No, niinkin voi käydä, että synnytyskokemuksesta jää trauma, kun synnytys pitkittyy hoitohenkilökunnan ammattaidottomuuden takia. Valtaosalla varmaan hyvät kokemukset jos ei ole osunut juuri tietty kätilö omalle kohdalle tai synnytys on sujunut oppikirjamaisesti. Nimittäin, jos synnytyksessä  tulee jotakin poikkeavaa ja kätilö on asiasta ihan pihalla tai ei viitsi ottaa selvää, niin äidin oltavat voivat olla, myös Päksissä, helvetilliset. Oma kokemukseni on, että kolmesta vuorosta salissa yksi oli aivan hirveä tapaus! Onneksi niistä kuitenkin kaksi tyyppiä oli sentään pätevän oloisia.  Se yksi järkky akka tuskin olisi osannut saattaa lasta maailmaan oikein. Senverran tumpelon oloinen purukuminjauhaja.

Osastolla taas suurin osa oli ok porukkaa ja mukaan mahtui yksi elämäänsä kyllästyneen oloinen ja hapan ihminen, joka ei tunnistanut vauvan kellastumista, vaan alkoi kinaamaan siitä äidin kanssa, kunnes toinen hoitaja hoksaa asian ja konsultoi lääkäriä!! Kannattaa itse olla perillä monista jutuista ja ottaa mukaan vaikka doula, sillä omalle kohdalle voikin joskus osua inhottava kätilö!

Mulla on huonoja kokemuksia vuodelta 2011. Henkilökunta tosi tylyä, mihinkään ei saanut apua, ei neuvottu ensisynnyttäjää. Osastolla pyöri video imetyksestä ja käskettiin katsoa sitä, mutta en ymmärtänyt sitä. Kotiin ei päässyt, vaikka kuinka ruinasin. Jouduin olemaan 10 päivää, vaikka osasto oli ihan täynnä.

Nyt odotan toista ja kauhulla mietin onko meininki edelleen sama. No onneksi en ole enää ensisynnyttäjä, enkä tarvitse enää niin paljon apua ja tukea. Toivottavasti ei enää tarvitse olla niin kauaa siellä.