Miksi ihmiset taputtavat elokuvateatterissa?
Siis kun elokuva loppuu? Kenelle ne taputukset on oikein suunnattu, mielestäni tuollainen on ihan järjetöntä. Joku amerikkalainen tapa varmaan...
Kommentit (7)
ei niinkään kellekkään, vaan leffa vaan tuntuu niin hyvältä, että sen haluaa jakaa muiden katsojien eli saman kokemuksen läpikäyneiden kanssa?
Tai jotain.
Kyllä elokuvateatterissa saa taputtaa, julkisella paikalla saa pussata ja töissäkin saa nauraa. Ei haittaa minua ja muutaman kerran olen moiseen törmännyt, kerran taputin itsekin.
Siellä taputti kaikki muutkin. Oli niin hieno 3-tuntinen, että oli pakko taputtaa.
Kesällä olin katsomassa The Avengersin ja yhdessä kohtauksessa kesken leffan suuri osa yleisöä puhkesi hurraamaan ja taputtamaan :-) Se oli hauska kokemus, enkä panisi pahakseni moisia suosionosoituksia muutenkaan. Suomesta puuttuu tällainen yhteisöllisyys ja monta kertaa ääntä paheksutaan liikaa.
Taputtamiselle voi olla monta syytä, esimerkiksi
-tekijät paikalla (eriyisesti festarit ja enskarit)
-arvostuksen osoittaminen
-voimakkaan tunne-elämyksen purkaminen
-hyvä tunnelma
Jos tekijöitä ja tai yleisöä seuraavaa mediaa on paikalla, aplodeeraaminen elokuvatatterissa ei ole sen kummempaa kuin aplodit teatterissa - viesti välittyy tekijöille. Jos näytös on aivan "tavallinen" tai elokuva-arkistonäytös, aplodit ovat osa katsojien spontaania kokemusta siinä, missä nauraminen, hengen haukkominen tai muut reaktiot.
Festivaaleilla ja ensi-illoissa aplodeerataan myös, koska yleisön rektio on yksi seikoista, joita elokuvasta kirjoittaessa saatetaan mainita ja yksi mittareista, joilla elokuvaa arvioidaan. Ja se ei ole amerikkalainen tapa sen enempää kuin eurooppalainenkaan. Kuten mainittu, elokuvafestivaaleilla maailman sivu toimitaan noin, kuten myös ensi-illoissa. Elokuvaharrastajat taas tekevät tuota usein heille tärkeiden elokuvien näytöksissä, koska kokemus on merkittävä. Rocky Horror Picture Show -tyyppiset leffat, joissa katsomiskokemuksen pääpaino on melkeinpä siinä, mitä salissa tapahtuu, ovat tietty ihan oma lukunsa.
Mikään ei ole raivostuttavampaa, kuin ihmiset, jotka hirnuvat ääneen elokuvissa, jos on pienikin kohta jossa huumoria. Ihminen voi nauraa aika pitkälle äänettömästi tai hymyillä leveästi hauskassa kohdassa. Jos pitään ääneen hirnua, niin se ei ole mitään muuta kuin esittämistä, että mulla on näin hauskaa, ja meitsi ymmärsi vitsin ja meitsillä on sitten niin hemmetin hyvä huumorintaju. Raivostuttavaa! Ja pilaa toisten elokuvanautinnon! Pahinta silloin, kun kyseessä on vaikka kauhuelokuva ja pitää ääneen nauraa hekottaa, ihan niinkuin, että "ei mua yhtään pelota"
empä ole moiseen törmännyt koskaan.