Seksi (tai sen puute) pilaa suhteen (sisältää vuodatusta).

Ollaan miehen kanssa oltu yhdessä reilut kymmenen vuotta. Ihan alkuaikoja lukuunottamatta seksi on ollut jossain määrin ongelma; mies haluaa enemmän kuin minä. Eikä siinä mitään, jos haluaa; annan kyllä vaikken itse haluaisikaan, mutta kun "on pakko saada vaikkei tilanne olisikaan suotuisa".



Tänään sit tilanne taas riistäytyi käsistä. Lapselle tuli kavereita yökylään ja tytöt touhusi omiaan yläkerrassa. Me miehen kanssa makoiltiin sohvalla ja hyväiltiin toisiamme, mutta sepä ei miehelle riittänyt. Odotetaavissa oli (niin kuin sitten tapahtuikin), että tytöt ramppaa alhaalla vähän väliä. Kun ehkä kolmas keskeytys tuli, mies suuttui (hän siis välttämättä, vastusteluistani huolimatta, halusi "viedä homman loppuun asti") ja nousi sohvalta sekä meni koneelle. Tästähän minä tietysti loukkaannuin.



Puhua ei meillä voi koska heti homma menee huutamiseksi ja mies syyttää mua syyllistämisestä. Mentiin sitten saunaan ja mies oli niin kuin ei mitään, minä en suostunut puhumaan jonninjoutavaa. Yritti vielä lämmitellä mutta en lämpene, ennen kuin suostuu puhumaan. Turha toivo on vaan vissiin koska tästä samasta aiheesta on meillä riidelty ennenkin. Miehen mielestä vanhoja asioita on turha muistella (ja tää juttu on jo aamulla vanha).



Jos mies olisi hieman hillinnyt halujaan, olsi meillä ollut tilaisuus sekstailla tyttöjen saunassa oloajan. Mutta ei, heti oli saatava, odottaa ei voinut. Vielä yritti ennen nukahtamista mutta sanoin, että nyt ei kyllä irtoo kun ei voinut mun viereen jäädä vain olemaan lähelle, vaan meni koneelle suuttuneena, vaikkei keskeytys edes ollut mun syy. Miks'ei voinut jäädä viereen odottamaan sopivaa tilaisuutta? Vetäköön käteen mun puolesta!