Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

4-vuotiaan valehteleva kaveri, mitä teen?

Vierailija
10.07.2012 |

Minulla on 4-vuotias poika (sanotaan vaikka "Ville"), joka on hyvin arka ja ujo, eikä hänellä ole aiemmin ollut hyviä kavereita. Lähistöllä ei juurikaan asu samanikäisiä. Viime keväänä naapuritaloon muutti kuitenkin perhe, jossa on 4-vuotias tyttö. Tästä tytöstä ja pojastani tuli heti kaverit, ja olin hurjan onnellinen kun lapset olivat kuin paita ja peppu. Tyttö (sanotaan vaikka "Tiina") vaikutti heti mukavalta ja reilulta kaverilta.



Poikani on aina ollut hyvin kiltti ja huomaavainen, päiväkodin tätien mielestä aivan enkeli, eikä hän ole koskaan kiusannut tai lyönyt ketään. Niinpä olin tosi hämmästynyt, kun noin kuukausi sitten Tiina alkoi yhtäkkiä itkeä hiekkalaatikolla, ja sanoi, että Ville löi. Toruin tietysti poikaani ja käskin pyytämään anteeksi. Vastaava alkoi toistua: "Ville nipisti, Ville rikkoi mun hiekkakakun, Ville otti multa kädestä, ..." Ihmettelin kovasti, mikä ennen niin kilttiin poikaani oli mennyt, varsinkin, kun hän kielsi kaiken, vaikka oli ennen ollut rehellinen.



Päätin ruveta seuraamaan kaverusten leikkejä tarkemmin, jotta saisin pojan kiinni itse teosta (tässä vaiheessa kerrottakoon, että minulla on myös taapero, jota täytyy seurata koko ajan; siksi en ole ehtinyt seurata pojan leikkejä koko ajan). Olin juttelevinani muiden äitien kanssa, mutta kuuntelin ja katsoin sivusilmällä Villen ja Tiinan leikkejä. Ällistyin, kun huomasin, että aivan kesken leikin Tiina rupesi taas huutamaan, että Ville oli lyönyt, vaikka mitään sellaista ei ollut tapahtunut! Menin tietysti heti sanomaan tytölle, että nyt puhut palturia, mutta hän kielsi ja väitti Villen lyöneen.



Sama on toistunut nyt monta kertaa. Kimurantimmaksi asian tekee se, että poikani on ruvennut itsekin myöntämään teot, joita hän ei ole tehnyt, koska ilmeisesti pelkää, että menettää ainoan kaverinsa, jos minä puutun asiaan.



En ole vielä jutellut tytön äidin kanssa, koska asiaa on tosi vaikea ottaa puheeksi: "Tiedätkö, että lapsesi on valehtelija". Lisäksi äiti on autuaan tietämätön asiasta, koska Tiina on enimmäkseen pihalla isompien sisarusten valvomana. Pelkään myös, että äiti ei uskoisi minua, ja välit naapureihin menisivät. Tiina on kaikesta huolimatta pojalleni tosi tärkeä, enkä haluaisi, etä poika menettää ainoan kaverinsa.



Toisaalta tämä kieroutunut kaverisuhde ei mielestäni ole pojalleni kovin hyvä malli ystävyydestä.



Toivoisin, että et haukkuisi minua kasvattajana, vaan kertoisit, miten itse menettelisit tällaisessa tilanteessa? Kiitos!



En välttämättä pysty vastailemaan hirveästi lasten kanssa, mutta olen kiitollinen kaikista asiallisista vastauksista!

Kommentit (6)

Vierailija
1/6 |
11.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

sekä tarvittaessa tytölle - itse tilanteessa. Mutta muista, että 4 v on vielä pieni, eikä osaa sillä tavalla "valehdella" - siis toki puhuu palturia, mutta ei ole sama asia kuin 12 v valehtelisi.

Vierailija
2/6 |
11.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Katsoisin tyttöä suoraan silmiin ja sanoisin, että minä näin koko tapahtuman eikä Ville lyönyt sinua. Älä valehtele, se on rumasti tehty. Valehtelijan kanssa ei ole kiva leikkiä.



Jos tilanne toistuisi, ilmoittaisin, että Ville lopettaa nyt leikit, ja me lähdemme kotiin, koska sinä valehtelet. Valehtelijan kanssa ei ole kiva leikkiä.



Toimisin siis joka kerta niin, että yhden kerran varoitan ja toisella kertaa loppuu leikit. Villelle painottaisin kotona, että hän ei saa myöntää tekoja, joita ei ole tehnyt.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/6 |
11.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minusta kannattaa sanoa sille äidille että seuraa mitä lapset puuhaa keskenään ja seurata ettei lapset juksaa tai valehtele.



Mitä niin kamalaa siinä on jos 4- vuotias huijaa? Tuo on vaihe. Ja sinunkin mukava lapsi voi yllättää joku päivä ilkeydellään.



Vierailija
4/6 |
11.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ville on alkanut myöntää teot, koska kukaan ei aikaisemmin uskonut häntä.



Vaikka valehtelija on vasta 4-vuotias hänen kertomansa valheet ovat harvinaisen ilkeitä pienen lapsen keksimiksi.

Tiina varmasti kaipaa kovasti huomiota ja hakee sitä uhriutumalla.



Itse seuraisin leikkejä ja puhuisin asiasti Tiinan äidille ihan tapauskohtaisesti. Eli: tänään hiekkalaatikolla Tiina...

Ei niin, että: teidän Tiina aina valehtelee ja meidän Ville ei koskaan.



Jos Tiinan valheet eivät lopu tai vanhemmat eivät ota niitä tosissaan on lapsesi parempi etääntyä moisesta ystävästä.

Jos neljän vanhana valehtelee lyömisestä mistä luulet muutaman vuoden kuluttua valehtelevan?



Todennäköisemmin valehtele on kuitenkin Tiinalle ohimenevä vaihe ja hän aksvaa siitä ohi tiukalla kasvatuksella eli aikuisten puuttumisella.

Vierailija
5/6 |
11.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

syytä pyytää anteeksi pojaltais, ettet uskonut häntä.

t: 5

Vierailija
6/6 |
11.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

vielä monilta kehityksen osa-alueiltaan, ettei häntä voi nimittää valehtelijaksi siinä merkityksessä missä me termiä käytämme yleensä. Harmillistahan tuollainen käytös on, mutta minusta se ei ole ilkeyttä vaan lapsi hakee sillä nyt jotain - huomiota tms. tai apua omiin tunneristiriitoihin, mitä ei osaa toisella tapaa ratkaista. Tilanteessa tarvitaan ehdottomasti aikuisen selvitysapua, mutta liian ankara ja vihainen suhtautuminen tyttöön varmasti hankaloittaa hänen ongelmaansa entisestäänkin enemmän. Lapsi on pieni ja tarvitsee apua siihen että ymmärtää sosiaalisen kanssakäymisen aakkosia. NOin pieni lapsi vasta harjoittelee - kuten varmaan monet läpi elämänsä . miten ollaan toisen ihmisen kanssa yhdessä.