Voi paska, pitäisi soittaa kamala puhelu, tsempatkaa mua!

jos pelkäät, että sanat jää kurkkuun, niin kirjoita itsellesi muistilappu, missä on kaikki oleellinen ylhäällä.

Mutta se tunne, kun homma on tehty, on ikävän vaivan arvoinen. Anna palaa!

tsemppiä!! Sit se on ohi, mulla voi mennä kaksikin päivää pilalle tollaisen puhelun takia :(

oon tästäkin stressannut koko viikonlopun... Huoh, pakko nyt vaan hoitaa asia pois alta. Puoleen mennessä soitan!

Nyt tartut siihen luuriin, ja tulet sitten kertomaan meille kuinka kävi, ja onko parempi fiilis.

Tosin asia ei vieläkään täysin selvinnyt, mutta sieltä sitten soitetaan mulle myöhemmin niin ei itse tarvitse. Eikä tuo puhelu taas loppujenlopuksi ollut yhtään niin kamala että olisi ollut panikoimiseni arvoinen. Mun on kyllä päästävä tästä soittelukammosta eroon! -ap

Eikö olekin parempi fiilis?

Eli vähän ymmärrän mistä puhut, niin olen kehitellyt itselleni sellaisen tavan, että en ole niin tunteissani jos pitää puhua. Yritän selvittää itselleni faktat ja sitten vaan selitän sen eteenpäin. Olen oppinut tämän seuraamalla fiksuja ystäviäni. He jättävät kaikki tunteisiin viittaavat sanat ja lauseet minimiin ja kertovat vain lyhyesti ja ytimekkäästi asian.

Esim. Hei, Hanna tässä. Tiedätkö, nyt mun täytyy peruuttaa se elokuviin meno. Meillä on sellainen tilanne perheen kanssa, etten voi lähteä. Palataan asiaan, kun tullaan lomilta. / Hei, Hanna tässä. Menen pitemmittä puheitta suoraan asiaan, eli olen saanut paremmin omia pyrkimyksiäni vastaavan työn, joten en aloitakaan maanantaina teillä, olen pahoillani.

parempi olo kun sain soitettua! En mä tiedä mikä siinä soittamisessa on niin kauheaa. Sitten tulee niin typerä olo kun on jännittänyt jotain puhelua ties kuinka kauan ja sitten kun lopulta saa soitettua niin mitään kamalaa ei tapahtunutkaan. Nyt mä haluan oikeasti päästä tästä kammosta eroon! -ap

hoidan aina asiat mielummin netin kautta kuin puhelimella. Mielummin myös kasvotusten kuin puhelimessa. Mikähän siinäkin on.. Itse myös jännitän paljonkin puheluita..Esim. vähän aikaa sitten soitin pomolle, että jatkankin hoitovapaata pidempään ja tätä jännitin monta päivää. Eikä tuo oikeesti ollut kovin kummoinen juttu. En oikein ymmärrä tätä. En edes ole mitenkään ujo ihminen.