Poika- ja tyttövauvat syntyvät erilaisina.

testosteroni aiheuttaa kilpailuhenkisyyttä ja estrogeeni hoivaviettiä. Lapsen saaneiden miesten testotasot laskevat jotta miehelläkin hoivavietti tehostuisi. Naiseen taas kilpailu tuo testosteronia.



Miehissä ja naisissa on molempia hormoneja mutta eri suhteissa

Onko Lesboilla enemmän mieshormoneja ja vastaavasti homoilla naishormooneja?

jotka ovat erilaiset, naisella xx ja miehellä xy.



Kyllähän siihen kasvatus ja kulttuurikin vaikuttaa, mutta kyllä se periaatteessa näin menee.

Itselläni on kumpiakin. Vaikka kaikki on kasvatettu samalla tavoin eikä meillä ole ollut "tyttöjen" eikä "poikien" leluja eikä leikkejä, lapset ovat itsestään alkaneet leikkiä niin.



Tytöt leikkivät enemmän pahmoeläimillä, nukeilla, leikkivät ne autoillakin mutta silloin niillä kuljetetaan eläimiä ja nukkeja, ei mennä rallia.



Pojatkin leikkivät nukeilla, mutta yleensä ne nuket hyppivät, riehuvat tai ajavat sitä rallia, ei ne ole yleensä hoiva- eikä kotileikkejä.

kiinnostus ollut täysin samaa luokka perheen tytöillä ja pojilla.



Pimee ajatus tuo, että "tyttövauvat" haluaisivat näyttää näteiltä". BBBBUUUUAAAHHH. Typerämpää ole kuullutkaan.



Meidän perheen pikkuveli muuten laittelee ruokaa ja hoivailee nukkeja aamusta iltaan koska on sattumoisin leikkinyt tyttöporukassa koko kesän.

vielä yksikään ´vain-tyttöjen-äiti´ kirjoittamaan, kuinka heidän tytöt ovat aina tykänneet autoista ja olleet myös villejä?



Kuten joku edellinenkin kirjoitti, niin kyllä se vain niin on, että vaikka tytölle ja pojalle antaisi samat lelut, niin niillä leikitään silti erilailla.

Kyllä meidän perheen kolmivuotias tyttö kampailee itseään peilin edessä ja esittää nättiä.

6 vuotiasta poikaa kiinnostaa Gormitit, hirviölelut ja muut jutut. Poika ei unileluksi pehmoleluja huoli, mutta tytöllä niitä on jo monta josta Nalle Puh on se rakkain.

- tyttömäinen tyttö

- tavallinen rauhallinen ja ei mitenkään "äijämäinen" poika

- tyttömäinen sosiaalinen poika, joka on hyvin suosittu sekä tyttöjen, että poikien kaveri. Kokee olevansa poika, vaikka alussa kyllä mietin, että onko hää lintu vai kala, kun oli kuin ilmetty siskonsa. Sai leikkiä hameleikkinsä. Haluaa isona isäksi:)



Piirteet ovat olleet selvät syntymästä saakka tai sitten se on miun ituitio, joka on ollut harvinaisen varmana.

Meidän perheen pikkuveli muuten laittelee ruokaa ja hoivailee nukkeja aamusta iltaan koska on sattumoisin leikkinyt tyttöporukassa koko kesän.

Poikien ja tyttöjen erot ovat todella suuria ja vain tyhmä ei huomaa tätä naisen/miehen eroavaisuutta jo pienissä lapsissa.

Kyllä meidän perheen kolmivuotias tyttö kampailee itseään peilin edessä ja esittää nättiä.

6 vuotiasta poikaa kiinnostaa Gormitit, hirviölelut ja muut jutut. Poika ei unileluksi pehmoleluja huoli, mutta tytöllä niitä on jo monta josta Nalle Puh on se rakkain.

Tyttö alkoi jo 3-vuotiaana pukemaan ja riisumaan vaatteitaan. Haki vaatekapistaan mekkoja, puseroita, vaihteli vaatteitaan kaiket päivät. Hiuksia piti laitella koko ajan. Jos joku vaate ei kelvannut sai hirveitä raivareita.

Vähän isompana vaateostoksilla käynti alkoi olla ihan kamalaa.

Poika on aina tässä suhteessa ollut helppo. On pistänyt päälleen mitä sille on annettu, mukisematta, eikä ole ikinä penkonut vaatekaappiaan sekaisin.

Vaatteitten ostaminen on helppoa.

Ostetaan mitä tarvitaan ja sillä selvä, poika ei sovittele ikuisesti kuteita ja pullikoi siitä mitä haluaa, mikä on nättiä, mikä ei,

yäääh :D

miten ihmeessä geeneissä voisi olla kiinnostus nappuloihin ja laitteisiin, kun niitä ei edes ollut kivikaudella?



aikuiset huomaamattaan kasvattavat lapsia sukupuoleensa, vaikka luulisivatkin kohtelevansa lapsia samalla tavalla. jo pieni lapsi tajuaa, mitä häneltä odotetaan, vaikka ei tajua sen liittyvän sukupuoleen. sukupuolineutraali kasvatus on kulttuurissamme mahdotonta.

"kyllä mulla ainakin näin on mennyt"



joo, lesboilla ei oo muuta kun testosteronia koko keho täynnä. Joo, vaan tytöt voi työnnellä nukkeja rattaissa muuten niistä tulee homoja. apua! JA VAROKAA PUKEMASTA POIKIA VAALEANPUNAISEEN!!!!!!!!!!TULEVAT KIUSATUIKSI!!!!!!



Tarkistakaa joka kuukausi lasten hormoonipitoisuuudet ettei vaan heitä.

Älkää missään nimessä lukeko koskaan mittään tieteellisiä julkaisuja koska

a)sisälukutaito ei kehity ellei ole tyttö

b)ymmärrän vain ääkkösiä jos olen poika



haloo...taisin tipahtaa keskiajalle...

miten ihmeessä geeneissä voisi olla kiinnostus nappuloihin ja laitteisiin, kun niitä ei edes ollut kivikaudella?

aikuiset huomaamattaan kasvattavat lapsia sukupuoleensa, vaikka luulisivatkin kohtelevansa lapsia samalla tavalla. jo pieni lapsi tajuaa, mitä häneltä odotetaan, vaikka ei tajua sen liittyvän sukupuoleen. sukupuolineutraali kasvatus on kulttuurissamme mahdotonta.

Vastasin jo tuolle yhdelle kirjoittajalle, että meillä tyttö kokoajan vaihteli vaatteitaan jo pienestä pitäen.

Minä kielsin tekemästä sitä, laitoin välillä vaatekaapin lukkoonkin kun harmitti se sotku. Eikä muutenkaan mitenkään kannustettu sellaiseen, kyllä se keksi tuon vaate-, kenkä- ja hiustouhunsa ihan itse.

Meillä vauvat ja taaperot on ollu ihan samanlaisia ja leikkinyt tyttöjen ja poikien leikkejä. Nyt alkaa olla niin, että tyttö 12v ja poika 8v leikkivät kavereidensa kanssa selkeästi sukupuoli sidonnaisia leikkejä, mutta keskenään leikkivät vaan leikkejä, tyttöjen ja poikien vuoron perään.



2v tyttö on vielä aika poikamainen, sellainen raju ja nippeleistä kiinnostunut :D

leikin siskojen kanssa taisteluleikkejä, seikkailuleikkejä, pallopelejä, autojen kanssa leikimme yleensä romurallia tai pihalla tieverkostojen rakenteluja siltoineen ja "jokineen" jne. pikkulapsiajasta en tiedä, mutta muistavalla iällä olen joskus hoivannut mollamaijaani, mutta esim barbeilla leikimme vain sen verran, että saimme talon rakennettua ja sisustettua. Sitten barbit kaivettiin leikkiin uudelleen vasta kun halusimme purkaa vanhat rakennelmat ja tehdä uudet. Kasvatus oli kohtuu sovinistinen ja "kaunis nainen saa hyvän miehen"-asenteella. Vanhemmat pukivat meidät aina hameisiin, tosin ei koskaan röyhelöitä ja ylisöpöä koska se ei sopinut äitini makuun. Itse muistan aina kaivanneeni serkkujen prinsessamekkoja. Pidän yhä punaisen sävyistä ja naisellisista hameista.



Minulla on vain poikia, mutta samoin kasvatettuihin poikiin mahtuu 4vuotias peilimagneetti joka valitsee vaatteensa hyvin huolellisesti sävy sävyyn yhteen sopiviksi, on ollut jo parivuotiaasta asti tarkkaa vaatteistaan. Hän leikkii veljen kanssa raisuja painileikkejä, mutta myös istuu hiljaa rakentamassa legoja ja hoivaa "kipeitä" leluja. On todella kiinnostunut kaikkien laitteiden toiminnasta. Ja taas vuotta nuorempi pikkuveli joskus huomaa kivan kuvan paidassa, mutta ei muutoin pätkääkään välitä vaatteistaan (kunhan vain saa pukea ne itse), hän ei pidä niin painileikeistä eikä osoita mielenkiintoa laitteiden toimintaa kohtaan.



Johtopäätös? Tokihan sukupuoli on ihan hormonaalisesti ohjaava tekijä, mutta uskon että eniten ohjaavaa on kuitenkin luonne ja vanhemmat, joihin lapset pyrkivät samaistumaan. Tunnen niin paljon keskenään eriluonteisia saman perheen lapsia, että uskon enemmän luonteeseen kuin sukupuoleen.

miten ihmeessä geeneissä voisi olla kiinnostus nappuloihin ja laitteisiin, kun niitä ei edes ollut kivikaudella?

aikuiset huomaamattaan kasvattavat lapsia sukupuoleensa, vaikka luulisivatkin kohtelevansa lapsia samalla tavalla. jo pieni lapsi tajuaa, mitä häneltä odotetaan, vaikka ei tajua sen liittyvän sukupuoleen. sukupuolineutraali kasvatus on kulttuurissamme mahdotonta.

ja jo noin 1-vuotiaana havaitsin, että poikaa kiinnostavat (katsoivat ikkunasta kadulle) kaikki ohi kulkevat autot ja moottoripyörät, tyttö ei kiinnittänyt niihin huomioita, vaan katseli kiinnostuneena kaikkia ohikulkevia koiria ja lastenvaunuja. Lelut olivat heillä yhteisiä, joukossa sekä nukkeja että autoja jne. ja poika oli alusta asti kiinnostunut autoista ja muista vempaimista mistä vaan sai osat purettua pois, tyttö tykkäsi niistä nukeista ja pehmoleluista, vaikka yritimme kovasti tarjota heille niitä toisenlaisiakin leluja. Miksi ihmeessä muuten maailmassa olisi ihmisiä kahta eri sukupuolta, jos ei niiden välillä olisi jo syntyjään erinäisiä erovaisuuksia?

Ja siksi toivonkin salaa tästä neljännestä tyttöä, en millään jaksaisi enää poikien touhuja. Meillä siis kaksi tyttöä ja poika.

Nyt omia ja tuttavien VAUVOJA paljon seuranneena uskon, että tietyssä määrin kiinnostuksenkohteet ovat jo syntymässä sukupuolen mukaisia (on tyttömäisiä poikia ja toisinpäin).



Ja nimenomaan eron on nähnyt USEIN (ei ihan aina) jo vauvana.



Olen halunnut itse välttää kasvattamasta tiettyihin rooleihin, mutta niin vaan poikani jo vauvana innostui poikamaisista jutuista ja pikkusiskonsa taas ihan eri jutuista.



Sen näki jo vähän yli puolivuotiaana vaikka kaupassa: kurkottelivat ihan eri tavaroiden suuntaan. Poika myös meinasi aina kiivetä vaunuista, jos näki traktorin tai rekan. Tyttöä ei kauheasti kiinnostanut, mutta jos koira meni ohi, meinasi niskat katketa, kun jäi katseella seuraamaan ja kikatti.



Tyttö on aina ollut todella kiinnostunut vaatteista, poika ei yhtään. Heitti ihan pienestä pehmeät paketit sivuun.



Emme ole ikinä halunneet tällaiseen kannustaa. Tiedän kyllä, että tiedostamatta niin voi käydä, mutta pientä vauvaa tai taaperoa ei ole vielä pystynyt aivopesemään. Ja turha on esim. pehmolelua tyrkyttää vauvalle, jota se ei kiinnosta.



Ja tietoisesti yritän rohkaista molempia lapsia tekemään myös "toisen sukupuolen juttuja".

kiinnostus ollut täysin samaa luokka perheen tytöillä ja pojilla.

Pimee ajatus tuo, että "tyttövauvat" haluaisivat näyttää näteiltä". BBBBUUUUAAAHHH. Typerämpää ole kuullutkaan.

Meidän perheen pikkuveli muuten laittelee ruokaa ja hoivailee nukkeja aamusta iltaan koska on sattumoisin leikkinyt tyttöporukassa koko kesän.

Nyt kannattaa toimia ennenkuin pikkumiehen naisellisuus muuttuu sairaudeksi joka tunnetaan homoutena.

Uskotteko, että esim. tyttömäistä poikaa saisi käännytettyä poikamaiseksi? Todennäköisesti ette. Tiedätte, että ihminen on syntymästään jo persoona. Eikö niin?



Miksi ette voi hyväksyä, että suurin osa lapsista noudattelee persoonaltaan perinteisiä sukupuolirooleja? Vai luuletteko, että vain heidän vanhemmillaan on kyky muokata persoonaa erilaiseksi?



Toivon, että joku vastaisi! Uskon nimittäin, että tätä pohtiessa huomaa oman epäloogisuutensa.