Mä inhoan kaverini lasta. Kaverilla siis kaksi lasta,vanhin on ihan

nähdäkseni se asia ei sulle kuulu ja mikäli lasta inhoat älä kutsu heitä enää kylään.

mun lapsipuoli... Miehelle kun mainitsee asiasta niin "sellaisia ne lapset on". Joo-o.

eläväinen. Joopa joo, joku adhd tapaus se on, säälin sen tulevaa opettajaa.

Jos epäilet lapsella neuropsykologista häiriötä, jollainen adhd on, on aikuismaista toivoa edes, että lapsi saa tarvitsemaansa tukea ja kuntoutusta. Adhd-ihmisen osa ei ole helppo. Luultavasti koulussa asiaa osataan epäillä, koska siellä häiriö usein ensi kertaa todella haittaa lapsen elämää ja suoriutumista. Vanhemmat saattavat olla hämmentyneitä tai sokeitakin, jos lapsi on todella älykäs kuten annat ymmärtää. Silloin ei tule epäilleeksi että lapsella olisi jokin diagnosoitava häiriö.

nähdäkseni se asia ei sulle kuulu ja mikäli lasta inhoat älä kutsu heitä enää kylään.

Ja mä haluaisin kutsua sen kaverini kylään ja jutella. Mutta kun kaveri raahaa sen lapsensa aina mukana (sen kun pitää saada leikkiä meidän lasten kanssa ja niiiiin kovasti sitä odottaa). Ja meidän lapset tykkää siitä vanhemmasta lapsesta todella, leikki sujuu hyvin jos tuota yhtä ei ole. Olis kiva kerrankin jutella kaverin kanssa ja antaa lasten leikkiä rauhassa, mutta kun siitä ei tule yhtään mitään, koko kyläily on yhtä kaaosta tuon yhden lapsen takia. Koko ajan muut lapset huutaa kun heitä kiusataan, saa itsekin väistellä tavaroita kun tää heittelee, ovet paukkuu, koko ajan saa komentaa jne. Vitut että mä inhoan sitä lasta. Joo, kävivät tänään kylässä. Ja on ne kyläilyt vähentyneet ja se surettaa mua todella, mutta kun näistä nykyisistä vierailuista tulee vain pahalle tuulelle vaikka kuinka tsemppais itseään.

eläväinen. Joopa joo, joku adhd tapaus se on, säälin sen tulevaa opettajaa.

Jos epäilet lapsella neuropsykologista häiriötä, jollainen adhd on, on aikuismaista toivoa edes, että lapsi saa tarvitsemaansa tukea ja kuntoutusta. Adhd-ihmisen osa ei ole helppo. Luultavasti koulussa asiaa osataan epäillä, koska siellä häiriö usein ensi kertaa todella haittaa lapsen elämää ja suoriutumista. Vanhemmat saattavat olla hämmentyneitä tai sokeitakin, jos lapsi on todella älykäs kuten annat ymmärtää. Silloin ei tule epäilleeksi että lapsella olisi jokin diagnosoitava häiriö.

Kyllä pitää tosiaan olla aika sokea jos ei tajua että tuo käytös ei ole normaalia.

Onhan selvää, että muut lapset eivät heittele tavaroita, huuda ja kiusaa koko ajan. Eikö silloin kannattaisi ihan suoraan kysäistä, että ovatko huomanneet tilanteen ja kannattaisiko käydä lääkärillä, josko lääkitys parantaisi käytöstä? On vanhempien oma moka, jos tuosta suuttuvat, ja eipähän ole se lapsi enää vaivoinasi, jos vanhemmat vetävät tuosta herneen nenään.

joiden kuopus on suorastaan ihan karsea!

Poika vinkuu, kitisee, rutisee ja inisee koko ajan.

Lyö, tönii ja mäiskii muita.

No tässä ovat kyllä vanhemmat itse syyllisiä tuohon pojan käytökseen kun ei tämä heidän kultamömeli koskaan tee heidän mielestään väärin.

Jos vaikka tämä riiviö lyö jotain toista lasta niin pojan ei tarvitse pyytää anteeksi koska joku on varmasti ärsyttänyt heidän pientä mösskkäänsä.

Tämä "häntä vain pitää ymmärtää"-tapaus saa myös ihan kaiken mitä keksiikään vaatia tai pyytää, esikoinen taas joutuu tekemään kotityöt ym. jotta saa edes luvan käydä harratuksissaan.

vain tavallinen lapsi saa näitä olla.



Hyvä ap :(

Onko tälle lapselle ohjelmaa, tyyliin ottaako muut leikkiin vai riehuuko, koska jää ulkopuoliseksi.



Voisko tolle lapselle laittaa dvd:n tai jonkun muun, että ehtisit hetken jutella ystäväsi kanssa tai jos näkisitte ihan vain kahdestaan. Tai ulos hyppimään trampalle ja selkeät vuorot.



Musta kuulostaa, että lapsella ei ole teillä tekemistä tai kokee ulkopuolisuutta.



Monet lapset on aika ärsyttäviä just 6-7-vuotiaana, mutta niistä kasvaa sitten ihania kahdeksanvuotiaina. Toi on hankala ikä, olla yhtä aikaa iso ja pieni.



Et ihanalta kyllä vaikuta itsekään, valitettavasti.

adhd ei saa olle nero ja eläväinen, vain tavallinen lapsi saa näitä olla.

Hyvä ap :(

(Paitsi vanhempien mielestä.) Koko ajan saa vahtia 7v:sta kuin pikkulasta. Normaalisti tuon ikäisen voi jo antaa leikkiä ja itse juoda kahvia. Tän kanssa saa koko ajan olla silmä tarkkana ja sittenkin se ehtii itkettää muita. Sitä on oikeasti aika poikki sen vierailun jälkeen ja lapsiakin vituttaa kun eivät saaneet leikkiä vanhemman lapsen kanssa vaan koko ajan se nuorempi tekee kiusaa. Ei auta vaikka isommat laittaa oven kiinni, sitten se poika roikkuu ovessa, paukuttaa sitä ja yrittää avata oven väkisin. Mikään kielto ei auta, pitää mennä ja ottaa se pois. Ja hetken päästä se on siellä ovella taas riehumassa.

Musta tuntuu että tuota on pidetty nerona (varmaan siksi että on poika) heti vauvasta lähtien. Ja nerouden takia kasvatus on ollut vähän sitä ja tätä, kun eihän neroa nyt voi kasvattaa kuten tavallista. Kaipa poika on tajunnut että voi tehdä mitä huvittaa ja tekee, äiti kun vaan vähän inisee vieressä. Voi vaan miettiä mikä on meiniki muutaman vuoden kuluttua. No, ehkä koulu tosiaan puuttuis asiaan.

adhd ei saa olle nero ja eläväinen, vain tavallinen lapsi saa näitä olla.

Hyvä ap :(

(Paitsi vanhempien mielestä.) Koko ajan saa vahtia 7v:sta kuin pikkulasta. Normaalisti tuon ikäisen voi jo antaa leikkiä ja itse juoda kahvia. Tän kanssa saa koko ajan olla silmä tarkkana ja sittenkin se ehtii itkettää muita. Sitä on oikeasti aika poikki sen vierailun jälkeen ja lapsiakin vituttaa kun eivät saaneet leikkiä vanhemman lapsen kanssa vaan koko ajan se nuorempi tekee kiusaa. Ei auta vaikka isommat laittaa oven kiinni, sitten se poika roikkuu ovessa, paukuttaa sitä ja yrittää avata oven väkisin. Mikään kielto ei auta, pitää mennä ja ottaa se pois. Ja hetken päästä se on siellä ovella taas riehumassa.

Musta tuntuu että tuota on pidetty nerona (varmaan siksi että on poika) heti vauvasta lähtien. Ja nerouden takia kasvatus on ollut vähän sitä ja tätä, kun eihän neroa nyt voi kasvattaa kuten tavallista. Kaipa poika on tajunnut että voi tehdä mitä huvittaa ja tekee, äiti kun vaan vähän inisee vieressä. Voi vaan miettiä mikä on meiniki muutaman vuoden kuluttua. No, ehkä koulu tosiaan puuttuis asiaan.

en ole ennustaja, mutta monia oikeita adhd -lapsia nähneenä voisin ennustaa, että viimeistään teineinä ne tosiaan loistaa... älykkyydellään ja oudolla vajavaisuudellaan, sosiaalinen puoli laahaa niin jäljessä, ja sille ei kyllä voi mitään.

Onko tälle lapselle ohjelmaa, tyyliin ottaako muut leikkiin vai riehuuko, koska jää ulkopuoliseksi.

Voisko tolle lapselle laittaa dvd:n tai jonkun muun, että ehtisit hetken jutella ystäväsi kanssa tai jos näkisitte ihan vain kahdestaan. Tai ulos hyppimään trampalle ja selkeät vuorot.

Musta kuulostaa, että lapsella ei ole teillä tekemistä tai kokee ulkopuolisuutta.

Monet lapset on aika ärsyttäviä just 6-7-vuotiaana, mutta niistä kasvaa sitten ihania kahdeksanvuotiaina. Toi on hankala ikä, olla yhtä aikaa iso ja pieni.

Et ihanalta kyllä vaikuta itsekään, valitettavasti.

Ei kelpaa lautapelit, ei dvd, ei tietokone. Kaikista kivoin leikki on rääkätä muita ja saada ne itkemään tai huutamaan. Kyllä mä kaikkeni kuule yritin tänäänkin, ehdottelin vaikka mitä ja välillä tuo leikkikin jopa 5 minuuttia kunnes oli taas muiden kimpussa. Lopulta aina käy niin että muut lapset leikkii yhdessä ja tää yks kiusaa koko porukkaa. Isommat lapset on 9 vuotiaita (tyttöjä molemmat) ja sitten meillä on 7v. poika ja 3v. poika. Meidän poika yritti leikkiä tän pojan kanssa, mutta kun siitä ei tullut mitään siirtyi tyttöjen kanssa touhuamaan. Pienin oli mun hoteissa kun pelkäs "eläväistä neroa". Ja varmaan kuulostan ikävältä ihmiseltä, mutta nyt en vaan jaksa kaunistella. Mä inhoan sitä kakaraa ja mua vituttaa.

näin fiksusti sanottuna, muutamaa lasta kohtaan. Ja aina isoin inhotuksen aiheuttaja on lapsen vanhempi/vanhemmat. Ällöttävä palvominen ärsyttää ja saa inhoamaan koko ihmekakaraa. Ja se palvonta saa lapsen luulemaan olevansa jotain, mitä ei ole. Ja käytös on sen mukaista. Minä, minä, minä...



Miettikäähän tätä, te lapsensa jalustalle nostavat. Normaali suhtautuminen lapseen antaa vieraillekin aikuisille tilaa iloita lapsen kehityksestä ja hassuista sanomisista jne. Jos joku nekuitenkin ihan tavalliset asiat kehuu jo maasta taivaisiin, jää vieraan osaksi pyöritellä myötähäpeästä silmiään. Sen sijaan, että kehuisi mukana.

mikset kerro kaverillesi oneglemaasi? Saattaa hyvin poistua päiväjärjestyksestä koko kaveri ongelma mukanaan. Eikä sun tarvii vihata lasta.

Voit myös sanoa että sun kotona on tietyt säännöt joita tulee noudattaa. Ei täällä valitus mitään auta. jos et sitten nauti valittamisesta.

no, ei hän siis mätki muita lapsia tms, mutta kyllä, on ikätasoa lapsellisempi ja usein se sosiaalisten kykyjen puute saa muut lapset kokemaan tilanteet kiusaamisena, minkä ymmärrän kyllä. Ikävää kaikille... Ja joo, on diagnoosi, ja ei, emme kauheasti kyläile ellen tiedä että isäntäperhe kestää tilanteen, ja joo, ei siinä paljon seurustella kun lapsi mukana. Ja ei ole ainokainen, ei edes kuopus, muut lapseni osaavat käyttäytyä, kyse ei kasvatuksesta tai sen puutteesta ole. Ja se on totta, oli vaikea itse nähdä asiaa aluksi, koska älyllisesti hän on jopa ikäisiään edellä, samoin motorinen kehitys ollut aina nopeaa jne. Jotkin ystävyyssuhteet ovat jääneet, kun en ole jaksanut/halunnut pyydellä anteeksi sitä että lapseni on mikä on. Mutta totta kai joutuu pyytämään anteeksi jos satuttaa muita ja saa tuhmuuksista rangaistuksen, se vaan ei saa häntä muuttumaan, ikävä kyllä. Ihan itsensä kannalta ikävää, mutta kun ei hänkään itselleen mitään voi...

ikää jo 9 vuotta, ja tökkii ja häiritsee muita koko ajan. Huutaa myös tosi helposti vähän joka asiasta, ja on yleisesti ottaen täysi riesa. Jos olisi oma lapsi, vetäisin korvasta puun taakse ja uhkaisin hirveyksillä, mutta ikävä kyllä sattuneista syistä en voi. Pisteenä iin päälle poika ei usko puhetta lainkaan. Edellinen isomman porukan huvireissu meni mönkään kyseisen lapsen takia, eikä hänen äitinsä edes tajunnut koko asiaa. Hänen kommenttinsa oli vaan että 'Meidän Jami nyt on vähän tuollainen'.