Oikeesti, noi terveydenhuollon päättäjät on aika tunareita!

Aika surkealla tolalla taitavat nämä tietotekniikka-asiat terveydenhuollossa olla. Ja kansa maksaa..

Ja tähän siis käytetään veroeuroja?

Olen hoitaja ja opiskellut vähän väliä uusia potilastietojärjestelmiä ja niiden päivityksiä. Luonnollisesti noiden järjestelmien suunnitteleminen ja päivittäminen maksaa mansikoita. Lisäksi henkilökuntaa koulutetaan tuntikausia vähän väliä uusiin järjestelmiin ja ohjelmiin. Koska jonkun pitää ne päivän työtkin tehdä, pitää ottaa kalliita keikkalaisia tekemään ne. Olen sitä mieltä, että terveydenhuollon suunnittelupuolella on työntekijöitä, joilla on liikaa aikaa. Sen verran tiheästi tulee muutoksia ohjelmistoihin. Sanomattakin selvää ettei nuo uudet ohjelmat läheskään aina toimi kuten pitäisi. En ymmärrä miksi koko ajan pitää kehittää uutta, jos vanhakin toimii. Hoitajana hoidan koko ajan enemmän tietokonetta kuin ihmisiä.

sinisilmäisiä viranomaisia minkä ehtivät:



http://www.hs.fi/kotimaa/Konsulttiyhti%C3%B6+Accenturen+kaksoisrooli+ih…



http://www.talouselama.fi/uutiset/hs+accenture+hoitelee+tietojarjestelm…



juu ei kiitos, Accenture.

Siinä kirjoituksessa oli aika paljon muutakin mielenkiintoista, joka asettaa terveydenhuollon tietotekniikkahankkeet vielä paljon kummallisempaan valoon. Kannattaa käydä lukemassa:



http://www.instapaper.com/m?u=http%3A%2F%2Fvesirajassa.blogspot.com%2F2…





Epic fail, eli sairaaloiden IT eilen, tänään ja huomenna



vesirajassa.blogspot.com |by Otso Kivekäs



Kaikki nykyään tietävät, että terveydenhuollon IT-järjestelmät tulevat tuhottoman kalliiksi ja toimivat luvattoman huonosti. Erityisesti valtiontalouden tarkastusvirasto avautuu aiheesta säännöllisesti ja asiaa puidaan jo eduskunnassakin. Ylen sanoin, “Terveydenhuollon it-hankinnoissa lähes kaikki on mennyt pieleen”

Mutta miksi on näin? Pieni tapausesimerkki ehkä valaisee tilannetta. Dickensin kolme aavetta johdattavat teemaan.



Ensin vuorossa menneiden IT-hankkeiden aave.



Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) on perinteisesti käyttänyt potilastietojärjestelmänään Uranusta (sama kuin Miranda). Sen kehittämisestä vastasi alkujaan Medici data oy, jonka viisi sairaanhoitopiiriä yhdessä omistivat. Yhtiöitettyä omaa tuotantoa siis. 2007 Medici data myytiin Logicalle (silloin WM-data) hintaan, joka salattiin. Ratkaisun oli tarkoitus helpottaa järjestelmäintegraatioita, koska Logica teki runsaasti muitakin terveydenhuollon järjestelmiä. Alkuperäisessä sopimuksessa HUS sitoutui ostaman Logicalta päivityksiä 700 000 eurolla vuosittain 2012 asti. Todelliseksi kustannustasoksi kuitenkin muodostui 2-3 miljoonaa euroa vuodessa.



Nyt Uranuksesta ollaan luopumassa. Tavoiteltuja integraatiohyötyjä ei saatu, ja järjestelmän käytettävyydestä on tullut paljon valituksia. Koska sairaalaa ei kuitenkaan voi jättää tyhjän päälle, osti HUS vielä kolmen vuoden tuen ja pienkehityksen Uranukseen Logicalta. Hinta oli 15,7 miljoonaa euroa, eli yli viisi miljoonaa vuodessa. Osto tehtiin ilman kilpailutusta, koska vaihtoehtoja ei oikeastaan ole. Tietoviikon sanoin “Hankinta on tehty ilman kilpailutusta, koska Uranus-potilastietojärjestelmä on Logican kehittämä ja yhtiö omistaa sen oikeudet.” Alkuperäisen kehitystyön toki maksoivat sairaanhoitopiirit.



Alalla toimivan lähteen arvion mukaan sopimuksen sisältämät työt olisi saanut ostettua markkinoilta noin miljoonalla per vuosi. Loput neljä miljoonaa kuluvat siis käytännössä siksi, että Logica on palvelun ainoa mahdollinen tarjoaja, ja voi hinnoitella työnsä kuten haluaa. Monopolimyyjän markkinat ovat tällaiset. (En väitä, että ne ovat kaikki katetta, vaan suuri osa tuhrautuu myös tehottomaan tai turhaan työhön).



Tähän mennessä siis on ensin koodattu järjestelmä itse, sitten myyty se, luultavasti lähes ilmaiseksi isolle IT-talolle. Iso IT-talo on nostanut hintoja ensin vähän ja sitten paljon, mutta pakko on maksaa koska toimittajalla on monopoli järjestelmäänsä. Laatu ei myöskään ole ainakaan parantunut vuosien varrella. On hyvin ymmärrettävää, että HUS haluaa luopua järjestelmästä.





Sitten kuvaan astuu nykyisten IT-hankkeiden aave



Uranuksen tilalle ollaan tuomassa uutta, kansallista yhtenäistä potilastietojärjestelmää. Sitra teetti Accenturella selvityksen kuinka Suomessa voitaisiin yhtenäistää terveydenhuollon potilastietojärjestelmät ostamalla ulkomailta valmis järjestelmä. Sirius-hankkeen projektipälliköt ja lähes koko projektiryhmä olivat joko HUSin tai Accenturen palkkalistoilla, vaikka muodollisesti hankkeen organisoi Sitra. Käytännössä ajatus on, että uusi järjestelmä tuodaan ensin HUSille ja sitten muualle maahan (sivumennen sanoen tämä on ihan järkevä tapa toimia, ei siinä mitään).



Selvityksessä parhaaksi järjestelmäksi todettiin amerikkalainen Epic ja toiseksi tuli myöskin amerikkalainen Cerner. Jatkotoimenpiteinä HUS aloitti Sirius 2 -hankkeen, jossa valmistellaan varsinaista järjestelmän kilpailutusta, ja Accenture hankki oikeudet myydä Epic-järjestelmää Suomessa (*).



Tässä kohti kannattaa taas pysähtyä hetkeksi. Olemme siis tilanteessa, jossa on konsultin avustuksella käytännössä päätetty, mikä järjestelmä tullaan valitsemaan. Samainen konsultti on nyt ainoa taho, jolta tuon järjestelmän voi saada. On siis Accenturen ehdotuksesta käytännössä päätetty, että potilastietojärjestelmät koko Suomeen tulee toimittamaan Accenture.





Terveydenhuollon ATK-päivillä niin Accenturen kuin HUS:inkin edustajat löysi parhaiten Epicin tiskiltä. Lapussa lukee “Olemme Epicin ständillä. Tervetuloa”



Ja kerrontavastuu siirtyy nyt tulevien IT-hankkeiden aaveelle



Seuraavaksi HUS kilpailuttaa potilastietojärjestelmän hankinnan syksyllä 2012. Accenture tarjoaa Epicciä, Logica tarjonnee Cerneriä. Muitakin varmasti osallistuu.



Accenture voittaa kilpailutuksen, ja alkaa viiden vuoden projekti, jossa Uranus korvataan Epicillä. Kahdeksan vuoden sisään kaikki muutkin suomen potilastietojärjestelmät korvataan Epicillä. Kustannuksiksi arvioidaan 1.2 - 1.8 miljardia euroa, josta 60% menee Accenturelle ja Epic Systemsille. Loput ovat sairaanhoitopiirien omia kuluja.



Alun jälkeen hankinnat tullaan tekemään ilman kilpailutusta; muita vaihtoehtoja ei oikeastaan ole. Epic-potilastietojärjestelmä on Epic Systemsin kehittämä ja Accenture omistaa sen jälleenmyyntioikeudet Suomessa.



Aiemmin HUS oli siis yhden monopolitoimittajan kuristusotteessa, ja tämä hyödynsi sitä laskuttamalla useita miljoonia vuodessa. Jatkossa koko maan sairaanhoitopiirit ovat yhden monopolitoimittajan kuristusotteessa, ja arvioitu kustannustaso on useita satoja miljoonia vuodessa. Siis monopolitoimittajan arvioima kustannustaso.





Tämäkin voisi vielä olla ihan ok. Nykyisestä katastrofista eroon pääseminen maksaa väistämättä paljon rahaa, teki sen miten tahansa. Jos yhtenäisellä ja toimivalla potilastietojärjestelmällä saadaan jatkuva koneiden odottelu ja turhien lomakkeiden täyttely sekä systeemin aiheuttamat hoitovirheet karsittua, on tämänkin potentiaaliset hyödyt jopa satoja miljoonia.



Olisin ihan valmis hyväksymään vaikka kymmenen miljoonan vuotuisen välistävedon, jos sen vastineeksi saataisiin toimiva sairaalajärjestelmä. Mutta miksi ihmeessä saataisiin? Todennäköisempää on, että se toimii suunnilleen yhtä hyvin kuin Uranuskin.



Julkiset kilpailutukset voitetaan sillä, että tarjottava järjestelmä on itsessään halpa. Usein tarjoukset tehdään jopa tappiolla. Tarjoava yritys tekee voittonsa lisä- ja muutostöistä, joiden hinta on kova. Ostaja ei tietenkään halua ostaa kalliita lisätöitä, vaan ostaa niitä ainoastaan jos on pakko.



Eli jos järjestelmä toimii hyvin, jäävät toimittajalta kalliit lisätyöt saamatta, mutta jos se on koko ajan katastrofin partaalla, tili juoksee. En väitä, että kukaan rikkoisi softiaan tahallaan, mutta olemme luoneet järjestelmän, jossa menestyvät lähinnä yhtiöt joiden järjestelmissä on kriittisiä ongelmia. Sitä saa mitä tilaa.





Ratkaisun avain onkin tilata toisin.



Potilastietojärjestelmän kaltainen suuri, monimutkainen ja erittäin kustomoitu tuote luo voimakkaan lock-in efektin. Asiakas on käytännössä täysin riippuvainen lähdekoodin haltijasta, joka voi sanella hintansa ja ehtonsa. Vaihtaminen toiseen järjestelmään vie vuosia ja maksaa kymmeniä miljoonia. Siksi asiakkaan on hallittava lähdekoodia itse.



Toimitusehtoihin on siis lisättävä, että sairaanhoitopiiri saa lähdekoodin hallintansa ja vapaat oikeudet ostaa kehitystyötä järjestelmään keneltä haluaa sekä jakaa tilaamiaan muutoksia muiden sairaanhoitopiirien kanssa. Eli Vaikka Accenture myy Epicin lisenssit HUSille (15% kustannuksista), ylläpito ja muutostyöt (45% kustannuksista) voidaan tilata keneltä vain.



Parhaiten tämä onnistuisi vaatimalla avoimen lähdekoodin lisenssiä, mutta tärkeimmät hyödyt saadaan vaatimalla jatkokehitysoikeus vain itselle. Välttämätöntä on kuitenkin rikkoa yhden toimittajan monopoliasema. Välttämätöntä on katkaista se kuristusnaru, jolla suuret IT-talot sairaanhoitopiirejä hallitsevat.



On mahdollista, että nykyiset tarjoajat eivät halua lähteä tällaiseen kisaan mukaan, mutta viime kädessä järjestelmän voi vaikka tehdä tyhjästä. Jos käytettävissä on viisi vuotta ja miljardi euroa, sillä oikeasti tekee jo aika paljon koodia. Potilastietojärjestelmät ovat monimutkaisia, mutta ei niiden niin monimutkaisia tarvitse olla. Monopolitoimittajan intressissä on aina tehdä järjestelmästä monimutkaisempi; asiakkaan hallitsemassa IT:ssä näin ei olisi pakko olla.



Koodin omistus tai avoimuus ei ole mikään hopealuoti, joka ratkaisee kaikki IT-hankkeiden ongelmat. Vaikka asiakas omistaisi kaiken koodin, hankkeet voidaan silti mokata. Mutta irtautuminen toimittajan liekanarusta on välttämätön edellytys sille, että hankkeet voivat onnistua.



Terveydenhuollon tietojärjestelmäongelmat ovat ratkaistavissa, mutta ne eivät ratkea ilman muutosta toimintatavoissa.



(*) Accenture on ainoa tiedetty Epicin myyjä Suomessa, ja on syytä olettaa, että sopimus antaa heille yksinoikeuden. Varmaa tietoa tästä ei minulla kuitenkaan ole.