Adhd-poikani (5. luokkalainen) opettajaksi tulee vastavalmistunut kokematon "keltanokka"
mitä luulette, pärjääkö pelkällä koulutuksella, ilman kokemusta?
Kommentit (12)
hänellä on hallussaan alan uusin tutkimustieto ja uusin tietämys. hän on innoissaan työstään ja rakastaa oppilaitaan jo ennen kuin on tavannut heidät. hän on nuori, ja hän jaksaa painaa. seuraavasta lukuvuodesta voi hyvinkin tulla lapsesi kouluhistorian paras.
t. vastavalmistunut lo myöskin, joka ei nyt käytä isoja alkukirjaimia, koska käytössä on vain yksi käsi
ja ennen kaikkea: hän on avoin uudelle.
Miesopettaja on kuitenkin plussaa, iäkkään naisopettajan kanssa oli viimevuonna pahoja ongelmia.
Toivottakaa ensi lukuvuodelle onnea :)
t. ap
vuoden ope, ja siinähän sitä oppii. Ja tosiaan into voi olla kova, ja tuoreena opit muistissa. Mutta kyllä koulutilanteen pitää olla sellainen, että opena pärjää tavallinenkin ope, jos tilanne karkaa käsistä ilman superopea, jotain on pielessä. Niin että panostakaa lapsenne muuhun tukeen, niin että yhteiselo olisi mahdollisimman helppoa kaikille.
Joku kokenut vanha opettaja on vaan sitämieltä, että adhd on kurittomuutta.
kuin lottovoitto meidän erityislapselle vaikka pelkäsin etukäteen opettajan vaihtumista. Minusta innostuneisuus, halu tutustua ja työskennellä erilaisen lapsen kanssa on tärkeämpää kuin kokemus. Toki kokemus ei sulje pois innostuneisuutta.
Suurin ongelma tulee olemaan asennevammainen ap!
uusin tieto erityislapsista koulumaailmassa, energinen, innostunut. Voi hyvinkin pärjätä. Ole sinä yhteistyökykyinen ja auta häntä oman lapsesi asioissa. Älä hermostu, jos ei heti suju. Onko koulunkäyntiavustajaa?
mitä luulette, pärjääkö pelkällä koulutuksella, ilman kokemusta?
kuin lottovoitto meidän erityislapselle vaikka pelkäsin etukäteen opettajan vaihtumista. Minusta innostuneisuus, halu tutustua ja työskennellä erilaisen lapsen kanssa on tärkeämpää kuin kokemus. Toki kokemus ei sulje pois innostuneisuutta.
Mutta miksi joku päätteli että minulla on asennevamma?
Koska olen huolissaan opettajan vaihduttua? Olen lastani tukenut, opettajien kanssa palaveerannut, tukitoimista taistellut ja kaikkeni tehnyt koko lapseni kouluiän, jotta koulunkäynti sujuisi. Helppoa ei ole, ei minulla, pojalla eikä opettajilla. Tokihan minua huolettaa miten uuden open kanssa menee?
Poika on kyllä kiltti, mutta motorinen levottumuus, impulsiivisuus ja keskittymiskyvyb puute vaikeuttaa kouluarkea hurjasti. Onneksi lääke auttaa hieman, muttei sekään ihmeitä tee.
ap
Ja lopultakin, opettajan tehtävä on opettaa, vanhempien saada lapsensa kuriin.
Kukaan ei ole seppä syntyessään. Ja lopultakin, opettajan tehtävä on opettaa, vanhempien saada lapsensa kuriin.