Kenen etu on se, että töissä, joita ennen tehtiin ilman erityisiä tutkintoja, vaaditaan nyt amk-

toimistoon merkonomin papereilla, nyt sillä ei pääse välttämättä edes kaupan kassalle..

Yllättäin kaikkein tiukimmat säännöstelyt löytyy naisten ammateista.



Toki näitä voi aina perustella turvallisuussyillä, mutta samoin pystyis kyllä monissa miestenkin ammateissa... kuten automekaanikko, hitsari, rakennusmies, koodari... Missä tahansa näistä ammateista voit tehdä niin ison virheen, että henkiä menetetään.



Tärkeintä olis, että osaa tehdä työnsä hyvin, ei niinkään se tutkintopaperi.

Yllättäin kaikkein tiukimmat säännöstelyt löytyy naisten ammateista. Toki näitä voi aina perustella turvallisuussyillä, mutta samoin pystyis kyllä monissa miestenkin ammateissa... kuten automekaanikko, hitsari, rakennusmies, koodari... Missä tahansa näistä ammateista voit tehdä niin ison virheen, että henkiä menetetään. Tärkeintä olis, että osaa tehdä työnsä hyvin, ei niinkään se tutkintopaperi.

työnantajasta. Valtiolla ja kunnilla säädetty kelpoisuusvaatimuksia, yksityisellä ei.

on haluttu nostaa yleistä koulutustasoa ja sitähän taas ei kannata nostaa, jos ei koulutuksesta ole jotain selkeää hyötyä. Tämä osaamisen osoittaminen papereilla yleistyi Suomessa jo 1970-luvulla, jolloin ammattikasvatus oli siirtynyt yksittäisiltä aloilta ammattikasvatushallitukselle eli pois substanssista

pöhöttynyt koulutussektori. Jotenkin suomalaiset on saatu uskomaan, että koulutus on autuaaksitekevää, aivan koulutuksen laadusta riippumatta.



Siinä tuleva automaalari jalostuu kun istuu amiksen penkillä pari vuotta ruotsia opiskellen. Javisst näin on näreet.



Ja pari virallisen kääntäjän tutkintoa suorittanut pätevä kielenkääntäjä jalostuu kuunnellessaan itsestäänselvyyksiä yliopistossa vähintään viisi vuotta ennen kuin voi hakea kääntäjän virkaa.

on haluttu nostaa yleistä koulutustasoa ja sitähän taas ei kannata nostaa, jos ei koulutuksesta ole jotain selkeää hyötyä.

Mutta eikö se ole kansantaloudelle haitaksi, että hommiin, johon ennen saattoi mennä suoraan kansakoulusta, istutaan nyt vuosia lisää koulun penkillä tyyliin lukio+amk ?

jossa on alhainen koulutus. Se on merkki alhaisesta sivistyksestä ja siitä taas seuraa se, että meistä tulee todellinen takapajula.

jossa on alhainen koulutus. Se on merkki alhaisesta sivistyksestä ja siitä taas seuraa se, että meistä tulee todellinen takapajula.

Onko se sivistystä, että yliopiston käyneet istuvat siwan kassalla?

jossa on alhainen koulutus. Se on merkki alhaisesta sivistyksestä ja siitä taas seuraa se, että meistä tulee todellinen takapajula.

Onko se sivistystä, että yliopiston käyneet istuvat siwan kassalla?

poikkeuksellisen korkea koulutus kansainvälisesti mitaten. Lähes puolet nuoremmasta ikäluokasta on suorittanut ylemmän yliopistotutkinnon!

Toisaalta töitä on niin vähän, että on ihan hyväkin pitää ihmisiä poissa työttömyystilastoja rumentamasta, vaikka kyllä se varmasti halvemmaksi tulisi jos he saisivat olla rehellisesti työttöminä. Toisaalta silloin työttöminä olisi myös suuri määrä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen henkilökuntaa, jotka nykyisin pyörittävät absurdia koulutusrumbaa.

jossa on alhainen koulutus. Se on merkki alhaisesta sivistyksestä ja siitä taas seuraa se, että meistä tulee todellinen takapajula.

jossa on alhainen koulutus. Se on merkki alhaisesta sivistyksestä ja siitä taas seuraa se, että meistä tulee todellinen takapajula.

Onko se sivistystä, että yliopiston käyneet istuvat siwan kassalla?

poikkeuksellisen korkea koulutus kansainvälisesti mitaten. Lähes puolet nuoremmasta ikäluokasta on suorittanut ylemmän yliopistotutkinnon! Toisaalta töitä on niin vähän, että on ihan hyväkin pitää ihmisiä poissa työttömyystilastoja rumentamasta, vaikka kyllä se varmasti halvemmaksi tulisi jos he saisivat olla rehellisesti työttöminä. Toisaalta silloin työttöminä olisi myös suuri määrä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen henkilökuntaa, jotka nykyisin pyörittävät absurdia koulutusrumbaa.

voi suorittaa ylemmän yliopistotutkinnon, jos sinne yliopistoon ei pääse edes neljännes ikäluokasta? Minun matematiikallani tuo ei onnistu.

on turvata yhteiskuntarauha aikoina, jolloin töitä on vähän. Se on siis eräänlainen lama-ajan tulva-allas jonka avulla ihmiset pidetään jokseenkin yhteiskunnassa kiinni vaikka töitä ei ole.

Toki näitä voi aina perustella turvallisuussyillä, mutta samoin pystyis kyllä monissa miestenkin ammateissa... kuten automekaanikko, hitsari, rakennusmies, koodari... Missä tahansa näistä ammateista voit tehdä niin ison virheen, että henkiä menetetään.

Tärkeintä olis, että osaa tehdä työnsä hyvin, ei niinkään se tutkintopaperi.

yksityisellä puolella koodareista suuri osa on sellaisia joilla ei ole tutkintoa. Osaajat kun revittiin ainakin 2000-luvun vaihteessa kesken koulujen töihin ja sitten kun on jo työkokemusta, ei sitä turhaa paperia viitsi myöhemminkään hankkia.

Työelämä on koko ajan monimutkaistunut ja mitä on käynyt niille, jotka ovat olleet esim. 20 vuotta paperitehtaalla ilman koulutusta töissä. Tehdas laitetaan kiinni, eikä mihinkään muualle voi päästä, koska ei ole minkään alan koulutusta.

Nykyään harvat ovat samassa työpaikassa koko elämäänsä ja jos ei sinne siwan kassalle aio jäädä niin pitää olla jonkinlainen cv, jonka pohjana on koulutus.

Suhteellisen suuri osa väestöstä saa korkeakoulutuksen. Ikäluokissa 25–64 vain Kanadassa, Yhdysvalloissa, Japanissa, Venäjällä ja Israelissa suuremmalla osuudella väestöstä on korkeakoulututkinto. Suomi käyttää kansantuotteestaan korkeakoulutukseen opiskelijaa kohti hieman alle OECD-maiden keskiarvoa vastaavan määrän ja selvästi vähemmän kuin Yhdysvallat.



OECD-maiden koulutetuimmat nuoret ikäluokat (yli 45 % ikäluokasta 25–34 on valmistunut keskiasteen koulutuksesta) ovat Australiassa, Islannissa, Korean Tasavallassa, Norjassa, Suomessa, Tanskassa ja Uudessa Seelannissa.





Ja olisinpa vielä kysynyt, että mitä hyötyä sille 20 vuotta paperitehtaassa työskennelleelle olisi jostain yli 20 vuotta vanhasta paperityöläisen tutkintopaperista työttömyyden sattuessa kohdalle?

tarvitaan inssin paperit ja väitän, että niillä on helpompi työllistyä kuin ilman papereita.

Itse olen tradenomi, ja tärkein koulutuksesta saamani asia oli hyvä atk-käyttötaito (joka valitettavasti nyt mamma-lomalla rapistuu). Kielitaitoa en valitettavasti omassa työssäni juuri ole tarvinnut. Asiakirjan asettelua tiettyyn tyyliin aika vähän, lakitieto on tullut enemmän omaksi hyväksi kuin työnantajan, kirjanpidon perusteet oli mielestäni tärkeää, mutta jatkokurssilla ymmärsi, että näitä töitä pitäisi päästä tekemään, ei niitä pelkästään istumalla opi.



Käytännössä siis tarkoitan, että suurimman osan tarvitsemistani asioista olen oppinut töissä, enkä koulutuksesta.



Olisi mielenkiintoista tietää miten muilla aloilla? Voisin kuvitella, että putkimies tai muu käytännön ala koulusta enemmän hyötyy (siis teoriasta käytännön tueksi).

tarvitaan inssin paperit ja väitän, että niillä on helpompi työllistyä kuin ilman papereita.

olisi pitänyt suorittaa inssin tutkinto silloin 20 vuotta sitten (maksaa kansantaloudelle noin 50 000 euroa) ja sen jälkeen tuijottaa monitorin ruutua 20 vuotta. Se se hullua olisi. Toisekseen työssä ei tarvita erityisosaamista, joten se on jo nyt siirtynyt halvemman työn maihin, joissa töitä eivät nytkään tee insinöörit.

vaikka ei ole tutkintotodistuksia.

Pätevyysvaatimukset ovat yleensä julkisen sektorin ja suurien yritysten tapa karsia hakijoita. Lisäksi monessa työpaikassa YT-laki vaatii sen että on valittava muodollisesti pätevä.

Ja kenen etu tämä on, luulisin että niiden jotka näitä kouluja pyörittävät.

Itse olen tradenomi, ja tärkein koulutuksesta saamani asia oli hyvä atk-käyttötaito (joka valitettavasti nyt mamma-lomalla rapistuu). Kielitaitoa en valitettavasti omassa työssäni juuri ole tarvinnut. Asiakirjan asettelua tiettyyn tyyliin aika vähän, lakitieto on tullut enemmän omaksi hyväksi kuin työnantajan, kirjanpidon perusteet oli mielestäni tärkeää, mutta jatkokurssilla ymmärsi, että näitä töitä pitäisi päästä tekemään, ei niitä pelkästään istumalla opi. Käytännössä siis tarkoitan, että suurimman osan tarvitsemistani asioista olen oppinut töissä, enkä koulutuksesta. Olisi mielenkiintoista tietää miten muilla aloilla? Voisin kuvitella, että putkimies tai muu käytännön ala koulusta enemmän hyötyy (siis teoriasta käytännön tueksi).

että koulu antaa perusteet, joita töissä sitten sovellat. Ei siellä olekaan tarkoitus kouluttaa osaajaa vaan antaa ne tiedot ja taidot, joita työpaikalla tarvitaan ennen kuin voi ryhtyä harjoittelemaan töissä soveltamista.

Olen akateeminen, opinnoissa ei päivääkään oikeustiedettä ja ihan mukavasti määrittelen päivittäin, miten lait ja asetukset tekemisiä ohjaavat.