Musta tuntuu että täytyy tappaa ittensä...

Sitten päätin että haluan ihailla itseäni peilistä, pienellä ruuan tarkkailulla ja muutamalla lenkillä sain 15 kiloa pois.

Arvaappa miltä nyt tuntuu kattoo itteä peilistä, TOSI KIVALTA! ja olokin on paljon parempi!

Vierailija:

Siis kun näitä lihavuus keskusteluja seuraa niin lihava tuntuu olevan kaikista pahin asia joka maanpäältä löytyy.

Mun äiti painostaa koko ajan että laihduta ennen kuin sun nuori komea miehesi jättää ja.....

Sitten mieskin tänään sanoi että jos laihduttaisin niin mentäisiin sitten jollekin reissulle jonnekin kivaan paikkkaan ,mun unelma paikkaan.

Se oli tosi kivasti ja kiltisti sanottu,mutta kun mä muutenkin vihaan itseäni joka minuutti ja en pysty katsomaan edes peiliin ilman että oksettaa.....niin musta alkoi nyt yhtäkkiä tuntumaan että olis parempi tappaa ittensä.Sitten ei tarvitsisi kenenkään enää hävetä mua ja mun oksettavia läskejäni.Se olis nopeampaakin...

Mulla on ollut ihan samanlaisia ajatuksia. Olen niin lihava, että ahdistaa. Syön ahdistukseen ja lihon lisään. Ja taas ahdistaa. Usein mua ahdistaa niin paljon, etten esimerkiksi lähde luennolle vaan jään himaan itkemään.

Vaateostoksilla on ihan tuskaa. Itken ja ahdistun. Olen käynyt psykologilla ja erikoissairaanhoitajalla puhumassa. Mikään ei tunnu auttavan.

En kehtaa sanoa kellekään, kuinka paljon itseäni vihaan ja kuinka epänormaalisti syön.

Oikeasti en ole edes kauhean lihava, painan 74 kg ja olen 165 cm pitkä. Tunnen itseni silti maailman rumimmaksi norsuksi.

Tsemppiä sulle, älä tapa itseäsi.

Mulla on ongelemana se että saan laihdutettua ,mutta se ei ole pysyvää.Pikku hiljaa vaan huonot tavat ja mässäily alkaa.



Ihan oikeasti musta tuntuu että mä en jaksa olla olemassa,kun olen niin lihava.Joo ja saan syyttää vain ja ainoastaan itseäni tästä! Tiedän.



Voi se olla jonkun laista masennustakin tai en tiedä.Kävin kerran tekemmässä jonkun masennustestin netissä ja sen mukaan en ollut pätkääkään masentunut....



Ap

Vierailija:

Sitten päätin että haluan ihailla itseäni peilistä, pienellä ruuan tarkkailulla ja muutamalla lenkillä sain 15 kiloa pois.

Arvaappa miltä nyt tuntuu kattoo itteä peilistä, TOSI KIVALTA! ja olokin on paljon parempi!

Miksi luulet, että maailmassa on ylipainoisia ja kilojensa kanssa taistelevia ihmisiä, jos se laihtuminen on noin helppoa? Olen yrittänyt laihduttaa elämäni aikana noin miljoona kertaa jokaisella tekniikalla. Olen käynyt PV:ssä, olen karpannut, olen ollut psykologin valvonassa, olen kerran viikossa käynyt erikoissairaanhoitajan luona... Mikään ei auta.

Olen varmaan tuomittu tähän kierteeseen. Ja taas ahdistaa syötättää.

Nelonen

vaikka olen 172 ja 65 mutta mies ei halua ja porno vain kelpaa

Mitä ne psykiatrit sanoo tälläiseen asiaan?

Kun tilanne on vain ja ainoastaan itse aiheutettu.



Mä esitän ihan super pirteää mamma kavereitten kanssa ja muuallakin.Silti JOKA AINOA hereillä olo minuutti vihaan itseäni kun olen lihava.



Ap

Vierailija:

Mitä ne psykiatrit sanoo tälläiseen asiaan?

Kun tilanne on vain ja ainoastaan itse aiheutettu.

Mä esitän ihan super pirteää mamma kavereitten kanssa ja muuallakin.Silti JOKA AINOA hereillä olo minuutti vihaan itseäni kun olen lihava.

Ap

Tilanne EI ole itse aiheutettu. Usein taustalla on joitain psyykkisiä ongelmia tms. Mulla ainakin vaikutti entinen miesystäväni, joka nujersi itsetuntoni täysin. Reagoin stressiin syömällä - kuten joku toinen nukkumalla, itkemällä, juomalla viinaa, urheilemalla tai olematta syömättä. Nämä on usein lapsuudessa opetettu malleja. Äitini aina tyrkytti jätskiä ja suklaata, kun oli paha mieli. Samoin opin juhlimaan ruoan kanssa.

Pitäis päästä sinne ongelman alkulähteille. Laihduttaminen ei ole helppo, miksi muuten Suomessakin yli puolet on ylipainoisia?

Mä opettelen toistaiseksi hallitsemaan painoani ja opettelen syömään nälkääni, en tunteisiini. Ja sitten ehkä joskus uskallan laihduttaa. Mulla tosin on ollut myös bulimian piirteitä tässä läskitaistelussani.

Tsemppiä sulle, ap! Olet ihana ihminen. Älä välitä näistä av:laisista, jotka haukkuvat lihavia. Mä TIEDÄN, millaista se on. Ja niin tietää moni muukin. Ihminen on muuta kuin läskinsä, ihminen on ihmisen luonne.

Nelonen

Päätös muuttaa elämäntapoja ja etsiä uusia kiinnostuksenkohteita on välttämätön laihtumisen kannalta. Sinun on pikkuhiljaa vain totuteltava ajatukseen laihasta elämästä. Ala miettiä oikeasti miltä näyttäisit hoikempana. Laihduta itsesi takia älä kenenkään muun. Tarvitset jotain kivaa tekemistä ruoan sijaan. Mistä tykkäät?

Itse aloitin painonvartijoilla ja pudotin 17 kiloa. Nyt olen hoikka. Laihduttamisesta tuli mukava harrastus. Kun olin masentunut se ei onnistunut. Se onnistui vasta kun sain masennuksen hoidettua lääkkeillä ja psykologin käynneillä. Se auttoi ja jaksoin kiinnostua itsestäni ja elämäntavoistani. Nyt ei mässäily enää kuulu elämääni kuten se kuului edelliset 15 vuotta. Enää en edes halua syödä. Ennen laihtumistani ihmettelin ihmisiä, jotka söivät vain sen mitä jaksoivat. Itse änkesin itseni täyteen joka kerta. Pizzaa tehdessä ei riittänyt todellakaan yksi tai kaksi palaa vaan söin koko pellillisen...suklaata meni kerralla koko levy ja vanukasruudusta kaikki 4 peränjälkeen...nyt niitä ei edes tee suuremmin mieli. Joskus harvoin ostan ja syön yhden.

Usko pois että pystyt siihen, ei kannata heittää hukkaan elämääsi. Kaikkea hyvää sinulle!!!

Lisäsin myös elämääni liikunnan. Aloin käydä iltaisin kävelyllä naapurin kanssa. Siinä tuli hoidettua sekä fyysistä että henkistä puolta. Kävelyistä tuli tärkeää terapiaa. Saisitko jonkun lenkkikaverin?