Olipa kiva äitienpäivä :(

täytyy sanoa.

lähdet yksin tai parhaan ystävän kanssa (jos on esim. lapseton sellainen) hotelliin yöksi niin, että saat äitienpäivänä herätä ilman urpoa ukkoa eikä tarvitse passata ketään. Varaat jonkun hieronnan tai ulkoilua tai mitä vaan, mistä tykkäät, ja vietät päivän parhaassa mahdollisessa seurassa eli yksin.



Illalla sitten voit lähteä äitisi luo kahvittelemaan, tulkoot loppuperheesi sinne sinuakin juhlimaan.



Ja ukon turha kuvitella, että isänpäivänä häntä muistettaisiin millään tavalla sinun toimestasi. Etkä sitten kanssa muista!!!

ja sitä en voi käsittää, suostumista. Minä olisin heti aamulla kysellyt että saisinkos rakas äitienpäiväaamuiaisen sänkyyn, menen hetkeksi vielä pötköttämään. Mutta kukin tavallaan... vähän marttyyrimeinikiä silti.



Olen toki pahoillani puolestasi. Kurjalta kuulostaa, kakkaa sataa joka puolelta :(

Olipa kiva äitienpäivä :) Viime vuosista olen oppinut sen, että mieheni ei ole hyvä viettämään juhlapäiviä, joten järkkäsin lasten kanssa äitienpäivän tarjottavat. Tänä vuonna otin suht rennosti, enkä leiponut kakkua, koska kaupastakin saa ihan hyviä. Kämppäkin sai näyttää tänään rähjäiseltä, kyllä ensi viikolla ehtii.



Kyselin, onko innokkaita pyöräilylenkille, mutta koska ei ollut, kävin itsekseni pyöräilemässä ihanassa kevätsäässä. Kun olin tullut kotiin, huomasin että mies oli ostanut kukkia. Ne tuoksuivat vähän oudolle, mutta laitoin ne parvekkeelle tuulettumaan. Parit sukulaisvierailut tuli myös tehtyä, mutta ne nyt menee vaikka hammasta purren, vaikken anopista välitäkään - antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.



Onneksi on työpaikka, johon mennä huomenna, vaikka se unelmaduuni olekaan. Taidankin katsella tänä iltana työpaikkoja netistä.

Ja oikein hyvää äitienpäivää! Kuulostat hyvältä äidiltä!

Tai loikkimaan omilla vanhemmilla..

Minä en tiedä, mitä te oikein odotatte. Miksi nostatte yhden päivän asiat näin korkealle? Itse heräsin aamulla, sisko oli kylässä ja oli keittänyt kahvia, teinit olivat yöllä ulkona ja nukkuivat vielä. Toinen koululainen oli sairas ja toinen heräsi ja toi aamiaispöytään ihanan itsetehdyn kortin. Sairas lapsi voi edelleen huonosti joten soitin Jorviin ja käytiin siellä aamulla, sisko oli sillä aikaa siivonnut keittiön ja teinitkin olivat nousseet ja onnittelivat. Sitten esikoinen tuli kylään ja meillä oli mielenkiintoisia ja hauskoja keskusteluita ja sain yhden lahjankin. Leppoisaa ja mukavaa yhdessäoloa, talo täynnä ihmisiä ja elämää. Mikäs sen parempaa.

Meillä miehen piti tulla eilen futispelin jälkeen kaupan kautta kotiin. Ei tullu. Tuli tekstari että vetää kännit ja tulee yöllä kotiin. Ei tullu. Havahduin 5.30, ei miestä. Soitin, oli umpikännissä kaverillaan. Itkin, pisti kaverin puhelimeen. Itkin lisää ja lopulta suutuin ja haukuin koko sakin. Aamupalaks mulle ja lapselle kuivaa ruisleipää. Mieheltä tuli vittuilevia ja äitienpvää vähätteleviä viestejä. Päätin kuitenkin et mulla ja pojalla (1v 8kk) mukava päivä, haettiin ärrältä kahvi ja jätskit ja ulkoiltiin auringossa pari tuntia. Meillä olikin kiva päivä, kunnes mies tuli jonkun kukan kanssa. Kehtas suuttua kun en heti avannu kukkapakettia (tein lapselle ja mulle ruokaa). Että siinä teille kusipää.

mutta eihän kukaan aina jaksa:) Älä ap välitä, mullakin oli aika surkea äitienpäivä: olen kipeä, perjantaina ex teki lapsille oharit, en siis saanut rauhassa laittaa paikkoja ym kuntoon, tarjottavia en jaksanut juuri miettiä, jotain pientä väsättiin yhdessä lasten kanssa eilen, no se oli toki kivaa. Söpön lahjan sain esikoiselta, mutta riehuivat koko päivän ja sotkivat kodin jota olin kauhealla vaivalla yrittänyt edes hiukan siivota:D Ja Suomi vielä hävisi jenkeille. Muutakin pikkuhäikkää ollut koko vkl, ja jos olisi mies tässä joka ei olisi osallistunut yhtään tai joku muu alkanut naamaansa aukomaan, olis munkin huumori jo loppunut:)

tuosta lakanoiden vaihtamisesta ja kakun tekemisestä ja tiskikoneesta. Noita ei tarvitse tehdä äitienpäivänä ja jos pakko on, niin aina voi pyytää mieheltä apua.



Meillä mies nousi lasten kanssa, keitti kahvit ja tuli takaisin nukkumaan. KUn nousin, oli kahvi valmiina mutta nälkäiset lapset. Itsellekin tuli vähän kiukkuinen olo, kun ruokin lapsia ja yritin hillitä heidän riehumistaan ja kiukuttelua (tappelivat keskenään) ja sain sitten aamupalan väsättyä itselleni viimeisenä. Mutta pöydällä odotti lahja ja kun mies heräsi, vei pyykit ulos ja täytti tiskikoneen ja laittoi päälle. Tuli hyvä mieli, kun yleensä ei näitä kotitöitä tee! Ja lahja oli kiva!



Meilläkin rampattiin oman äitini ja anopin luona kakkukahveilla, en siis tehnyt itse mitään kakkua. Olin vaan tyytyväinen, että kakut ja ruoat tulivat muualta, itse pääsin helpommalla. Koti on kaaoksessa, pyykkivuori mahdoton (kahden viikon sisällä tultu matkoilta, sairastettu vatsatauti, ripuli ja flunssa koko perhe), kaikkialla tavaraa huiskin haiskin ja talvivaatteet vielä eteisessä, mutta en ota stressiä. Niin, ja lakanatkin vaihdettu varmaan viime kuussa! Ei tule mieleenkään niitä marttyyrinä hoidella. Ensi viikolla sitten.

... Olin valinnut myös itse itselleni ruokakaupasta kukan, hinta alle viisi euroa. Olin ilmoittanut miehelle etukäteen etten halua lahjaa, meillä yhteiset rahat ja halusin säästää muuhun.



Lapsi oli tehnyt pk-ssa kivan kortin. Aamulla mies nousi lapsen kanssa keittämään kahvia, teki myös pyytämiäni voileipiä. Lapsi "herätti" minut ja toi kortin, oli aivan innoissaan kun kehuin korttia ja sanoin että on maailman paras äitienpäivä, koska minulla on niin ihana 5-vuotias.



Käytiin metsäretkellä yhdessä, iltapäivällä täytin tiskikonetta ja pestiin pyykkiä, suurimman osan ajasta lueskelin sisustuslejtiä, luin lapselle jne. Puheltiin että siivotaan ensi viikonloppuna. Viimeksi siivottu kinnolla ja lakanat vaihdettu 2 (vai enemmän?) viikkoa sitten.



Oli todella kiva äitienpäivä, tosin illalla lapsi vähän kiukutteli väsyneenä ja kaiken taustalla varjosti vähän huoli ja suru erään perheenjäsenemme terveydestä.



Kestän kaiken kun tiedän että mies välittää minusta, ja lapsi. Ymmärrän että harmittaa, jos on ätienpäivänä sellainen olo, ettei välitetä. Sitä en ymmärrä, että pitää välttämättä väsätä hieno kakku, vaihtaa lakanat tms.

Jos noin vätys ukko ettei saa kakkua hankittua niin en kyllä alkais sitä ite tekemään..menisin johonki kahvilaan yksin juomaan leivoskahvit rauhas.

Joudun nyt viiltään puukkoa haavas mutta

pakko sanoa että itse sain prinsessakohtelun aamulla. Nukuin pitkään , mies ja lapset tuli herättämään laululla , korttien ja lahjojen kans. Mies oli laittanut aamupalan valmiiksi, kaatoi kahvit kuppiin ja piti huolen ettei lapset häiritse. Siinäpä join kahveet ja luin lehden rauhas ja nautin ihanasta aamuhetkestä!