Lue keskustelun säännöt.
Mitä te supernannyt neuvoisitte toimimaan kun lapsella 'uhmakohtaus'
02.05.2012 |
Mulla on 12v lapsi joka koko ikänsä on pari kertaa vuodessa saanut jonkun ihme uhmakohtauksen.
Alkaa vänkätä jostain jonninjoutavasta asiasta, eilen siitä miksi Nintendon nappula on rikki ja miksi minä en sitä korjaa. Mikään vastaus ei kelpaa, vänkää ja vänkää. Komennan sitten omaan huoneeseen, lapsi ei tottele mitään kulkee mun perässä vänkäämässä. Jos lukitsen huoneeseensa, tulee lähes oven läpi, sama jos itse menen toiseen huoneeseen ja laitan oven lukkoon. Mikään käskeminen ei tehoa. Mikään rangaistus ei tehoa ('ihan sama'). Toinen lapsi alkaa itkeä hysteerisenä, koska ei siedä mitään huutamista (erityislapsi). Lapsi tekee tämän yleensä kun mies ei ole kotona. En todellakaan tiedä miten pitäisi toimia. Ja kummallisinta tässä, että ilmenee sen jälkeen kun lapsi on saanut jotain ylimääräistä extrakivaa, kuten sai eilen tivoliin päivärannekkeen ja jätskirahaa.
Kommentit (5)
ja käsken jo lopettaa, koska menen itse nukkumaan. Ja totaalinen sota tulee joka kerta, koska lapsi ei kertakaikkiaan lopeta. Jos olen hiljaa, enkä vastaa mitään, lapsi alkaa tuuppia.
ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on 12v lapsi joka koko ikänsä on pari kertaa vuodessa saanut jonkun ihme uhmakohtauksen.
on sulla ongelmat!
ja käsken jo lopettaa, koska menen itse nukkumaan. Ja totaalinen sota tulee joka kerta, koska lapsi ei kertakaikkiaan lopeta. Jos olen hiljaa, enkä vastaa mitään, lapsi alkaa tuuppia.
ap.
Ei tuossa ap ole vänkyttäminen se ongelma, vaan tuuppiminen. Lapsella ei ole mitään asiaaa tuuppia vanhempaansa.
Miten olet rangaissut häntä siitä? Et selvästikään kunnolla ole. Totta kai hän siinä tilanteessa - kun on kiihdyttänyt itsensä siihen kiukkuun - sanoo, ettei välitä rangaistuksista, mutta takuulla välittää, jos sen takia menettää pelikoneensa ja kännykkänsä pariksi viikoksi. Tai mitä nyt itse, lapsesi tuntien rangaistukseksi määräät.
Kiukkuinen saa olla, saa jankuttaa ja jopa hiukan huutaakin. Mutta ei rikkoa paikkoja, eikä käydä kehenkään käsiksi. Samat säännöt koskevat sitten aikuisiakin...
-2-
yks hyvä keino olis palata n 10 vuotta ajassa taakse päin ja kasvattaa se lapsi olemaan hyväkäytöksinen.
Etkä vaan komenna olemaan hiljaa?
Jos oikeasti olet vastannut jo - mutta vastaus ei ole lapselle kelvannut - toistat vastauksen pariin kertaan, pyydät olemaan jankuttamatta - ja jos vänkäys jatkuu, älä ole huomaavinasi. Puuhailet omiasi, teet kotitöitä ja annat lapsen vänkyttää. Jos hän alkaa kerätä kierroksia, voit muistuttaa häntä siitä, että sinä olet jo vastannut, etkä osaa nappulaa korjata - lapsi voi kysyä isältään sitten, kun hän tulee kotiin.