Oi tätä äityiden onnea äitienpäivänä.
Toivoin kahvia ja aamupalaa sänkyyn.
Heräsin itse pesemään vauvan aamupaskoja kun mies
jäi vielä nukkumaan...
Ihana tietää että mun äitiyttäni arvostetaan.
Taidan pysyä facebookista hetken pois, kaikki vaan hehkuttaa kuinka ovat saaneet ruusuja ja lahjoja sänkyynsä.
Katkera...minäkö?
Kommentit (12)
No jos lohduttaa,niin mun "ihana" aviomieheni ja lasteni isä ei edes onnitellut saati,että olisi tehnyt mitään muutakaan . Onneksi on ihanat lapset.
Itsehän olet ukkosi valinnut ja sille mukulan tehnyt ja ruikutat täällä pettymystäsi, aikuinen ihminen! et taida itse arvostaa sitä, että ylipäätään saat pestä niitä aamupaskoja! Hanki itelles apua. Sääliks käy sun mukulaas...
Sama täällä, ei tule mitään huomiointia äitienpäivänä mieheltäni ja lapseni isältä. Ei korttia, ei kahvia, ei mitään. Ei vaikka nätisti kerroin viikkoja etukäteen toivovani jotain huomionosoitusta äitienpäivänä. Ja tietty itse väännän tarjoilut ja hankin lahjat isänpäiväksi.
Vielä toista kertaa näköjään olen tehnyt saman virheen. Olen toista kertaa naimisissa, eikä tässä asiassa ole mies vaihtamalla parantunut.
MUTTA. Isommat lapseni olivat leiponeet, tehneet kortit ja lahjat, ja tänään aamulla keittelivät kahvia ja ottivat pikkusisaruksen mukaan aamupuuhiin. Sitten sain vielä halailla kaikkia kolmea hetkisen. Ihana äitienpäivä!
Eli AP unohda mies tässä asiassa (mies "luiskaan" jos ei muutenkaan ole hyvä mies) ja jaksa sillä voimalla, että lapset kasvavat ja oppivat itse muistamaan äitiä.
Ja muistithan itse omaa äitiäsi ja lastesi mummua? :)
Vauvan aamupaskojen pesemistä. Vauva arvostaa kyllä, sen äitihän sinä olet.
Olisit tökännyt miehen hereille ja käskenyt pyllypesulle. Mutta ei, kun sä olet marttyyri! Kruunu kiiltää tänne asti niin että häikäisee!
ja tuo sen sänkyyn lahjan ja kortin kanssa.
Sinähän olet äiti tavallaan sen vauvan ansiosta.
Terv. entinen yksinhuoltaja, jolla ei ollut ketään joka olisi muistanut äitienpäivänä, paitsi oma lapsi sitten kun oli jo hieman vanhempi ja teki esim. eskarissa äitienpäiväkortin ja lahjan. Nykyisin saan aamukahvin ja ruusun mieheltäni sänkyyn, mutta olen elänyt useita äitienpäivää kaksin lapseni kanssa, ja tosiaan herännyt äitienpäivänä ihan samalla tavalla kuin muinakin päivinä tekemään aamiaista lapselleni ja itselleni
meillä mies otti vauvan, kun heräs(klo 5.30!!). Pian heräsi esikoinen. Minä sain jäädä nukkumaan hetkeksi.. Aamukahvit, leivät,kakku ja lahja oli pöydällä. Myös lasten pesut tehtynä. Ihana aamu.... Saisi olla aina;) Aurinkoista äitienpäivää!
En raaskinut vaatia miestäni heräämään aikaisin, kun oli tullut duunista vasta aamukolmen jälkeen. Minä saan arvostusta äitiyttäni kohtaan myös muulloin, joten yksi äitienpäivä ei ole niin 'tärkeä', että siitä viitsisi riitaa vääntää.
Jotenkin sitä ennen aina toivoi jotain erityistä äitienpäiväaamuun. Erityisesti sitä pitkään nukkumista. Kun toiveet eivät toteutuneet ketutti ihan hirveästi. Paljon enemmän kuin tavallisina sunnuntaina.
Nyt en enää edes toivo aamuun mitään ekstraa. Mies nukkukoon. Lapset ovat tohkeissaan askarrelleet ihania lahjoja ja kortteja. Ovat aivan innoissaan. Iltapäivällä sitten syödään kunnolla (minun tekemään ruokaa)kun mieskin on herännyt ja juhlitaan äitienpäivää onnellisina.
Ei toiveita-ei pettymyksiä-iloa ja onnea.
että aion pilata kaikkien päivän ja alan riitelemään asiasta?
Mahtavasti luette rivien välistä omia tulkintojanne!
Saa kai sitä ihminen toivoa asioita ja jos ne eivät toteudu niin kai on sallittua pettyä?
Ihmeellisia mussuttajia täällä.
Ihanaa! Kiva, kun tykkäsit!