Psykitrilla käyminen askarruttaa, mitä mieltä?
Sairastuin vuonna x keuhkoputkentulehdukseen ja sain antibioottikuurin. Olin sen jälkeenkin aina vain vsynyt, joten luulin, ett keuhkoissani on jotakin vikaa. Menin yleislääkärille, joka yllättäen kehotti minua menemään psykiatrille. - No, vuosia kului ja kävin psykiatrilla. Nyt sitten psykiatri jää eläkeelle ja varasin ajan toiselle. - Vastaanotolla aloin kertoa lääkärille asioista vapaasti. Hän sanoi, että olevansa kognitiivisen puolen lääkäri ja että kertomani asia ei siksi kuulunut hänelle. - Ok, juttelin siinä automatkalla kotiin mieheni kanssa niistä asioista, jotka eivät kuuluneet sille psykiatrille. - Eilen kävin sitten toisen kerran ja kysyin innoissani, että joko aloitetaan. Psykiatri kertoi, ettei hän ole psykoterapeutti, vaan psykiatri. - Kertoilin jotakin ja lääkäri oli ihan ok, mutta minä nyt olen aivan epätietoinen siitä, mistä on kyse eli miksi käyn psykiatrilla. - Kertokaapas viisaammat, mitä minun pitäisi tehdä.
Kommentit (20)
Onko sinulla omasta mielestäsi tarvetta psyykkisen terveyden parantamiselle? Onko jotain, joka häiritsee arkeasi, jitkut käsittelemättömät asiat menneisyydessä tai nykyongelmat? Kirjoituksestasi ei voi päätellä mitään. Siis miksi edes käyt missään?
Mulle on sanottu, myös tää, jonka luona olen käynyt kaksi krt, että vaikutan terveeltä. - Mulla on kuitenkin taustalla nimenomaan tästä merkillisestiä keuhkoputkentulehduksesta seuranneesta psykiatrilla käymisestä mukaan tarttunut lääkeriippuvuus. - Minä haluan tietää, miksi käytän psyykenlääkkeitä - No, mähän voisin ensi vastaanotolla puhua sen lääkärin kanssa tästä vai mitä?
:) Psykiatri on tosiaan lääkäri. Hän tutkii syvemmin oireita ja syitä ja parannuskeinoja (esim lääkkeellisesti).
Psykologi taas kehittää ja käyttää tiettyjä tutkimusmenetelmiä tiettyjen diagnoosien ja oireiden yhdistämiseen, mutta tee myöskään terapeuttista keskustelutyötä, vaan lähinnä testejä, joita sitten tutkii ja vertailee.
Psykoterapeutti on siis se henkilö, jolle mennään kertomaan, keskustelemaan ja saamaan sanallista tukea eri elämän tilanteisiin.
Mulla on kuitenkin taustalla nimenomaan tästä merkillisestiä keuhkoputkentulehduksesta seuranneesta psykiatrilla käymisestä mukaan tarttunut lääkeriippuvuus. - Minä haluan tietää, miksi käytän psyykenlääkkeitä - No, mähän voisin ensi vastaanotolla puhua sen lääkärin kanssa tästä vai mitä?
siellä menneisyyttäsi vatvomassa tai keskustelemassa. Mutta nimenomaan tuosta lääkeriippuvuudetsa kannattaa puhua. Ja sehän ei ole psyykkinen vaan kemiallis-fyysinen ongelma. Et sinä jostain mystisestä psyykkisestä syystä ole lääkeriippuvainen vaan koska aivosi ovat tottuneet lääkkeeseen ja ovat fysiologisesti siitä riippuvaiset nyt.
Psykiatri varmasti kyllä osaa sinulle neuvoa miten lääkkeestä voi vieroittua ja tarvittaessa määrätä muuta lääkettä tilapäiseen käyttöön lievittämään vieroitusvaiheen oireita jotka voivat olla tosi voimakkaitakin ja vaikeita kestää ilman lievitystä.
yleensä psykologille varataan aika keskusteluun jos on asioita joita haluaa käsitellä. psykiatrikin ok mutta voi määärätä myö lääkkeitä. ja miten voi olla että et tiedä miksi käyt jossain? onko verikokeet otettu? hemoglobiini? kilpirauhasarvot? ok? ei mykoplasmaaa? voi olla uupumusta tai masennusta jos vaan väsyttää tai jokin puutostila..vaikea vastata näillä tiedoilla.
Mihin mä tarvitsen psykiatria, joka vain toljottaa ja ikänkuin viestii niin, ettei hänellä ole mitään käsitystä mistään. Yritin kertoa hieman menneistä asioista ekalla kerralla, mutta tää tyyppi torppasi siis mut sanomalla, että on kognitiivinen. No, mä otin netistä tietoa kognitiivisest psykiatriasta ja menin innoissani vastaanotolle, mutta lääkäri ei ollutkaan "kognitiivinen psykoterapeutti vaan psykiatri". - Mitä psykiatrit siis tekevät??? - Hän ei kysynyt miksi olen alun perin mennyt psykiatille, se mua ihmetyttää, koska pitäisihän mun elämänkulku selvittää ensin vai kuinka?
Mitään sun elämänkulkuja selvitellä jos kyseessä ei ole psykoterapiaa antava psykiatri. Vaan kerrot mitkä oireet sinua vaivaavat ja lääkäri arvioi tarvitsetko lääkkeellistä apua ja määrää lääkettä jos katsoo sinun tarvitsevan.
Kenekähän kanssa mun oikeesti kandeis jutella? (ap.)
Paitsi ihan siitä miten käytänössä nyt saisit vieroituttua siitä lääkkeestä johon on kehittynyt riippuvuus. Jos se on psyykenlääke, psykiatri on asiantuntija myös vieroituksessa. Jos se on joku muu lääke, voit ihan mille vaan lääkärille mennä kertomaan että on tästä lääkkeestä riippuvuusongelma ja nyt siitä pitäisi päästä.
Mihin sinä jotain juttelemista ja elämäsi vatvomita tuossa tarvitset?
Kenekähän kanssa mun oikeesti kandeis jutella? (ap.)
Miksi sun erityisesti täytyisi jutella jollekin
Paitsi ihan siitä miten käytänössä nyt saisit vieroituttua siitä lääkkeestä johon on kehittynyt riippuvuus. Jos se on psyykenlääke, psykiatri on asiantuntija myös vieroituksessa. Jos se on joku muu lääke, voit ihan mille vaan lääkärille mennä kertomaan että on tästä lääkkeestä riippuvuusongelma ja nyt siitä pitäisi päästä.
Mihin sinä jotain juttelemista ja elämäsi vatvomita tuossa tarvitset?
Minusta on tosi kivaa jutella elämästäni ja kuulla ns. asiantuntijan kommentteja, jolloin syntyy keskustelua ja myöhemmin sitten hoksaan asioita. Tosi kivaa :). - Kilautin yleiselle puolelle terveyskeskukseen ja sain sieltä psykologin puh.nron, joten toivottavasti onnistun! :) (ap.)
Minusta on tosi kivaa jutella elämästäni ja kuulla ns. asiantuntijan kommentteja, jolloin syntyy keskustelua ja myöhemmin sitten hoksaan asioita. Tosi kivaa :). - Kilautin yleiselle puolelle terveyskeskukseen ja sain sieltä psykologin puh.nron, joten toivottavasti onnistun! :) (ap.)
Eipä taida julkisella puolella saada terapia-aikoja ihan sillä perusteella kun olisi vaan muuten kiva jutella elämästään, kun ei tahdo saada oikeaan psyykkiseen hätäänkään vaan pelkän lääkereseptin.
Sinänsä jos käy itse yksityisellä terapeutilla ja itse maksaa huvinsa niin samapa tuo sitten jos ihan harrastukseen tykkää käydä terapiassa pohtimassa elämäänsä.
Minusta on tosi kivaa jutella elämästäni ja kuulla ns. asiantuntijan kommentteja, jolloin syntyy keskustelua ja myöhemmin sitten hoksaan asioita. Tosi kivaa :). - Kilautin yleiselle puolelle terveyskeskukseen ja sain sieltä psykologin puh.nron, joten toivottavasti onnistun! :) (ap.)
Taitaa olla provo
Eipä taida julkisella puolella saada terapia-aikoja ihan sillä perusteella kun olisi vaan muuten kiva jutella elämästään, kun ei tahdo saada oikeaan psyykkiseen hätäänkään vaan pelkän lääkereseptin.Sinänsä jos käy itse yksityisellä terapeutilla ja itse maksaa huvinsa niin samapa tuo sitten jos ihan harrastukseen tykkää käydä terapiassa pohtimassa elämäänsä.
Ai lääkeriippuvainen eläkeläinen on provo? (ap.)
Onko sinulla omasta mielestäsi tarvetta psyykkisen terveyden parantamiselle? Onko jotain, joka häiritsee arkeasi, jitkut käsittelemättömät asiat menneisyydessä tai nykyongelmat? Kirjoituksestasi ei voi päätellä mitään. Siis miksi edes käyt missään?
Mulle on sanottu, myös tää, jonka luona olen käynyt kaksi krt, että vaikutan terveeltä. - Mulla on kuitenkin taustalla nimenomaan tästä merkillisestiä keuhkoputkentulehduksesta seuranneesta psykiatrilla käymisestä mukaan tarttunut lääkeriippuvuus. - Minä haluan tietää, miksi käytän psyykenlääkkeitä - No, mähän voisin ensi vastaanotolla puhua sen lääkärin kanssa tästä vai mitä?
Sä käytät lääkkeitä, koska sä olet tyhmä ja osin myös siksi, että se eka psykiatri luuli sulla olevan masennus, kun kerta tulet väsymyksen takia psykiatrille. Hän oletti, että somaattisella puolella on tehty asianmukaiset kokeet väsymyksen fyysisten syiden poistamiseksi, jolloin seuraavaksi kokeillaan olisiko kyseessä psyykkinen ongelma. ILmeisesti on kuitenkin niin, että lääkkeet ei ole auttaneet kska sulla ei alunperin ole ollut mitään psyykenongelmaa. SÄ oot juossut turhaan siellä psykiatreilla ja syönyt niitä lääkkeitä turhaan ja ihan vain omaa tyhmyyttäsi, kun et ole sanonut, etteivät ne auta.
Tämän selittämiseen sä et tarvitse enää uutta psykiatria. Sun pitää ihan itse tajuta se. VAikka miten kaivaisi, sieltä ei löydy psyykenongelmaa (ellei tämä resuaminen ole sitä sitten aiheuttanut, muutakin kuin lääkeriippuvuuden). Sen sijaan sä tarvit sitä psykiatria siihen,e ttä hankkiudut vähitellen eroon noista psyykelääkkeistä. Niitä pitää vähentää vähitellen lääkärin valvonnassa. Ja kannattaa, koska rehellisesti sanottuna niillä on pitkäaikaiskäytössä kognitiivisia vaikutuksia, eli ne tyhmentää käyttäjäänsä.
ja ylipäänsä veriarvoja ja kilpirauhasta jne, yleisimpiä väsymyksen syitä?
Ai lääkeriippuvainen eläkeläinen on provo? (ap.)
Tuli vaan mieleen tuosta että et niinkään näytä kuitenkaan hakevan apua siihen lääkeriippuvuuteen vaan vaan muuten selvitellä elämääsi terapeuttien kanssa koska se on sinusta ihan mukavaa hommaa.
Olen samaa mieltä tuon yhden kanssa joka sanoi että et tarvitse todennäköisesti mitään psyykkistä apua vaan ihan vaan katkaisun siihen riippuvuuteen, siihen saatat tarvita lääketieteellistä apua. Olet luultavasti tosiaan syönyt ihan turhaan koko lääkettä tai se ei ainakaan ole enää mitenkään tarpeen ja on muuttunut itse ongelmaksi. Tässä sivussa olet joutunut psyko- ja terapiakulttuurin hurmaamaksi niin että luulet että sinun täytyy jotenkin analysoida ja terapoida itseäsi vaikka sinulla ei tunnu olevankaan mitään erityisiä psyykkisiä tai elämänhallinnallisia ongelmia.
Sä käytät lääkkeitä, koska sä olet tyhmä ja osin myös siksi, että se eka psykiatri luuli sulla olevan masennus, kun kerta tulet väsymyksen takia psykiatrille. Hän oletti, että somaattisella puolella on tehty asianmukaiset kokeet väsymyksen fyysisten syiden poistamiseksi, jolloin seuraavaksi kokeillaan olisiko kyseessä psyykkinen ongelma. ILmeisesti on kuitenkin niin, että lääkkeet ei ole auttaneet kska sulla ei alunperin ole ollut mitään psyykenongelmaa. SÄ oot juossut turhaan siellä psykiatreilla ja syönyt niitä lääkkeitä turhaan ja ihan vain omaa tyhmyyttäsi, kun et ole sanonut, etteivät ne auta.Tämän selittämiseen sä et tarvitse enää uutta psykiatria. Sun pitää ihan itse tajuta se. VAikka miten kaivaisi, sieltä ei löydy psyykenongelmaa (ellei tämä resuaminen ole sitä sitten aiheuttanut, muutakin kuin lääkeriippuvuuden). Sen sijaan sä tarvit sitä psykiatria siihen,e ttä hankkiudut vähitellen eroon noista psyykelääkkeistä. Niitä pitää vähentää vähitellen lääkärin valvonnassa. Ja kannattaa, koska rehellisesti sanottuna niillä on pitkäaikaiskäytössä kognitiivisia vaikutuksia, eli ne tyhmentää käyttäjäänsä.
Tavallaan kyllä olen tyhmä. Masennuslääkkeen pyysin itse ja psykiatri sanoi, etten vaikuta masentuneelta, mutta jos minusta siltä tuntuu, hän voi kyllä reseptin kirjoittaa. - Bingo: "alunperin" ei ollut ongelmaa, mutta kas kun elämä joskus kolhii. - Kyllä tarvitsen masennuslääkettä ja rauhoittavaa, mutta mun pitäisi saada keskusteluapua kasvaakseni ihmisenä.
Kiitos viestistäsi! (ap.)
mutta mun pitäisi saada keskusteluapua kasvaakseni ihmisenä.
että psykiatreja ja psykoterapiaa käytetään ihmisenä kasvamiseen. Yleensä niitä käytetään kun on arkipäivää häiritseviä vakavia mieleterveyden tai oman elämän hallinnan ongelmia. Muut terveet ihmiset hoitaa tuon ihmisenä kasvamisen ihan elämällä elämää ja tutkiskelemalla sitä ja itseään vaan, ilman tarvetta terapeuteille.
Pahimmassa tapauksessa terapiariipuvuutesi jopa estää ihmisenä kasvuasi, koska et opi luottamaan itseesi ja omaan kykyysi muokata elämääsi omin voimin.
Onko sinulla omasta mielestäsi tarvetta psyykkisen terveyden parantamiselle? Onko jotain, joka häiritsee arkeasi, jitkut käsittelemättömät asiat menneisyydessä tai nykyongelmat? Kirjoituksestasi ei voi päätellä mitään. Siis miksi edes käyt missään?
Mulle on sanottu, myös tää, jonka luona olen käynyt kaksi krt, että vaikutan terveeltä. - Mulla on kuitenkin taustalla nimenomaan tästä merkillisestiä keuhkoputkentulehduksesta seuranneesta psykiatrilla käymisestä mukaan tarttunut lääkeriippuvuus. - Minä haluan tietää, miksi käytän psyykenlääkkeitä - No, mähän voisin ensi vastaanotolla puhua sen lääkärin kanssa tästä vai mitä?
jos tahdot puhua muusta kuin lääkityksestä tai diagnooseista
yleensä psykologille varataan aika keskusteluun jos on asioita joita haluaa käsitellä. psykiatrikin ok mutta voi määärätä myö lääkkeitä. ja miten voi olla että et tiedä miksi käyt jossain? onko verikokeet otettu? hemoglobiini? kilpirauhasarvot? ok? ei mykoplasmaaa? voi olla uupumusta tai masennusta jos vaan väsyttää tai jokin puutostila..vaikea vastata näillä tiedoilla.
yleensä psykologille varataan aika keskusteluun jos on asioita joita haluaa käsitellä. psykiatrikin ok mutta voi määärätä myö lääkkeitä. ja miten voi olla että et tiedä miksi käyt jossain? onko verikokeet otettu? hemoglobiini? kilpirauhasarvot? ok? ei mykoplasmaaa? voi olla uupumusta tai masennusta jos vaan väsyttää tai jokin puutostila..vaikea vastata näillä tiedoilla.
Mihin mä tarvitsen psykiatria, joka vain toljottaa ja ikänkuin viestii niin, ettei hänellä ole mitään käsitystä mistään. Yritin kertoa hieman menneistä asioista ekalla kerralla, mutta tää tyyppi torppasi siis mut sanomalla, että on kognitiivinen. No, mä otin netistä tietoa kognitiivisest psykiatriasta ja menin innoissani vastaanotolle, mutta lääkäri ei ollutkaan "kognitiivinen psykoterapeutti vaan psykiatri". - Mitä psykiatrit siis tekevät??? - Hän ei kysynyt miksi olen alun perin mennyt psykiatille, se mua ihmetyttää, koska pitäisihän mun elämänkulku selvittää ensin vai kuinka?
mun mielestä psykiatri ei ole mikään terapeutti vaan lääkäri ja psykologi taas on terapeutti jonka kanssa käydään asioita läpi.
Käytkö yksityisellä puolella vai kunnallisella? Luulis että kunnallisella puolella sua osataan ohjata enemmän mihin kuulut ja miksi. Psykiatrin kanssa tehdään yleensä hoitoneuvvottelu jossa kartoitetaan lääkkeet ja psykologin luona käyntien määrä...
Onko jotain, joka häiritsee arkeasi, jitkut käsittelemättömät asiat menneisyydessä tai nykyongelmat? Kirjoituksestasi ei voi päätellä mitään. Siis miksi edes käyt missään?
Sairastuin vuonna x keuhkoputkentulehdukseen ja sain antibioottikuurin. Olin sen jälkeenkin aina vain vsynyt, joten luulin, ett keuhkoissani on jotakin vikaa. Menin yleislääkärille, joka yllättäen kehotti minua menemään psykiatrille. - No, vuosia kului ja kävin psykiatrilla. Nyt sitten psykiatri jää eläkeelle ja varasin ajan toiselle. - Vastaanotolla aloin kertoa lääkärille asioista vapaasti. Hän sanoi, että olevansa kognitiivisen puolen lääkäri ja että kertomani asia ei siksi kuulunut hänelle. - Ok, juttelin siinä automatkalla kotiin mieheni kanssa niistä asioista, jotka eivät kuuluneet sille psykiatrille. - Eilen kävin sitten toisen kerran ja kysyin innoissani, että joko aloitetaan. Psykiatri kertoi, ettei hän ole psykoterapeutti, vaan psykiatri. - Kertoilin jotakin ja lääkäri oli ihan ok, mutta minä nyt olen aivan epätietoinen siitä, mistä on kyse eli miksi käyn psykiatrilla. - Kertokaapas viisaammat, mitä minun pitäisi tehdä.
että sä et tarvitse mitään psykiatria tai terapia-apua. Lääkäri ehdotti sitä, koska ne nyt ehdottelee milloin mitäkin. Sitten sä oot jäänyt siihen systeemiin sisään, kun tulit siihen menneeksi. Jätä koko rumba pois, ihan jo siksi, että on niitäkin jotka oikeasti luulevat tarvitsevansa terapia-apua, ja jotkut siitä kai jotain hyötyä oikeasti luulevat saavansa. Sä viet joltain tällaiselta paikan ja samalla sulta kuluu ihan turhaan aikaa joutavaan. POis vaan, et selvästikään ole ns avun tarpeesa, ja sehän on hyvä uutinen!
pohjakoulutus voi olla psykiatri, psykolgi tai vaikka erikoissairaanhoitaja. Eli kyllä psykiatrikin voi olla terapeutti, tai sitten ei.
Jos tunnet tarvitsevasi terapiaa, niin ehkä sinun kannattaisi vaihtaa terapeuttia, joidenkin kanssa ei vaan kemiat kohtaa, ja silloin terapista ei tule mitään.