Lue keskustelun säännöt.
En todellakaan laita lapsia askartelemaan anopille korttia,
10.05.2012 |
ja sekin suosii tyttäriensä lapsia enemmän kuin meidän. esim tyttären lapsen saa n.50e arvoisia lahjoja, meidän alle 10e.
koitan välttää myös anoppilan sunnuntaikahvittelun, miksi minä sitä lehmää juhlisin? omien vanhempieni kanssa mennään hienoon ravintolaan syömään.
Kommentit (19)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minun pitäisi kantaa huolta anopin äitienpäivän sujumisesta. Hänellä on lapsensa ja nämä lapset saavat patistaa omansa askartelemaan jotain jos patistavat. Anoppi ei ole äitini, yhtä lailla kun mies ei ole äitini, enkä oleta että hänkään minulle jotain lahjoja hommaisi.
Pakko sanoa, että kieltämättä näin äitienpäivänä tulee mieleen, miten anoppi äitinä kohtelee aikuisia lapsiaan törkeän epätasa-arvoisesti.
Nuoremmat ovat mamman silmäteriä joita äiti hyysää ja auttaa, kun taas oma mieheni vanhimpana on jätetty ihan oman onnensa nojaan yksin selviämään. Nuoremmille syydetään rahaa, ostellaan autoja ja huonekaluja, maksetaan matkoja, autetaan monilla tavoilla. Mieheni unohdetaan kaikessa.
Mikäs velvollisuus miehelläni on esittää äitienpäivänä hyvää poikaa: esittäköön sitä ne lapsista, joille anoppi aikansa, apunsa ja rahansakin syytää. Mutta siinäpäs sen taas huomaa - kiittämättömyys on tämän maailman palkka: ne lapset, joita anoppi itse hyysää, eivät useinkaan edes vaivaudu äitienpäiväksi vierailulle. Mieheni on uskollisesti kiikuttamassa epäkelvolle äidilleen ruusua vuosi toisensa jälkeen...
Ok, ymmärrän, jos anoppi on ihmishirviö ja aina täysin epätasapuolinen.
Mutta oletteko te nyt ihan varmoja siitä, että ette ITSE ole osasyyllisiä suhteiden viileyteen? Oletteko täysin varmoja siitä, että suhteet eivät voisi kehittyä paremmiksi, jos itse olisitte herttaisia ja pitäisitte anoppiin tiiviimmin yhteyttä?
Tavallisesti tangoon tarvitaan kaksi, eli yksin ei suhdetta saa kuralle menemään tai yksin ei toki myöskään saa sitä pelastettua.
Kyse on muuten sitten äitIenpäivästä, eli silloin juhlitaan KAIKKIA äitejä, ei pelkästään omaa.
Nuoremmat ovat mamman silmäteriä joita äiti hyysää ja auttaa, kun taas oma mieheni vanhimpana on jätetty ihan oman onnensa nojaan yksin selviämään. Nuoremmille syydetään rahaa, ostellaan autoja ja huonekaluja, maksetaan matkoja, autetaan monilla tavoilla. Mieheni unohdetaan kaikessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ok, ymmärrän, jos anoppi on ihmishirviö ja aina täysin epätasapuolinen.
Mutta oletteko te nyt ihan varmoja siitä, että ette ITSE ole osasyyllisiä suhteiden viileyteen? Oletteko täysin varmoja siitä, että suhteet eivät voisi kehittyä paremmiksi, jos itse olisitte herttaisia ja pitäisitte anoppiin tiiviimmin yhteyttä?
Tavallisesti tangoon tarvitaan kaksi, eli yksin ei suhdetta saa kuralle menemään tai yksin ei toki myöskään saa sitä pelastettua.
Kyse on muuten sitten äitIenpäivästä, eli silloin juhlitaan KAIKKIA äitejä, ei pelkästään omaa.
no minä en juhli äitienpäivänä ketään muuta kuin OMAA äitiäni.
toisekseen, en kaipaa mitään hyviä välejä anoppiin, ei ole mitään tarvetta siihen. en halua hänestä mitään muuta kuin ilmaisen lastenhoitajan silloin kun sellaista tarvin, ja sellainen hän onkin.
mutta lasten eriarvoistamista en hyväksy. sitä että anoppi kohtelee poikansa lapsia huonommin kuin tyttärien lapsia. ja sen takia lapsemme eivät muista mummoaan millään tavoin äitienpäivänä.
Mutta toisaalta auttaa meitä paljon, joten muistamatta ei voida jättää. Hän on myös miehelleni tärkeä, vaikka kohtelu on ollut lapsesta saakka epäreilua. TAvallaan mies yrittää edelleen kelvata äidilleen, ja sitä on aika riipaisevaa katsella. Anoppi kun perustaa tämän suosimisensa siihen, että tytöt ovat ihania ja tärkeitä, pojista ei ole mihinkään. Mies ei kai koskaan ole oikein tajunnut tätä anopin filosofiaa, ja todellisuus iski vasten kasvoja, kun kuuli anopin toteavan tämän jälleen toisen poikamme odotusaikana (näytin ultrakuvaa pippelistä). Ei kyllä sanonut äidilleen mitään mutta minulle asiaa vähän ihmetteli. Nyt on tainnut jo unohtaa koko jutun.
Meillä anoppi hoitaa tyttären lapsia säännöllisesti viikottain, ostaa kalliita lahjoja ja vie esim. Hoplopiin. Jos meidän lapsille tehdään samaa (muutaman kerran vuodessa), niin heti pitää miehen olla mylläämässä pihaa tai maalaamassa aitaa.
No, tytär kyllä hemmottelee äitiään äitienpäivänä, joten minun ei tarvitse vaivautua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP on joskus ehkä itsekin anoppi. Saakohan yhtä kylmää kohtelua kuin oma anoppinsa...
Nuoremmat ovat mamman silmäteriä joita äiti hyysää ja auttaa, kun taas oma mieheni vanhimpana on jätetty ihan oman onnensa nojaan yksin selviämään. Nuoremmille syydetään rahaa, ostellaan autoja ja huonekaluja, maksetaan matkoja, autetaan monilla tavoilla. Mieheni unohdetaan kaikessa.
Jaa että teillekin pitäisi?
Tottakai. Vanhemmuuteen kuuluu olennaisesti tasa-arvoisuus KAIKKIA lapsiaan ja toki myös lapsenlapsiaan kohtaan. Jos antaa yhdelle, pitäisi sisaruus- ja vanhemmuussuhteiden vuoksi antaa myös muille.
No, sitäpä anoppi sitten niittää, mitä nyt ja aikoinaan on kylvänyt. Ikävä jos anoppi ymmärtää erheensä vasta vanhainkodissa kun kukaan ei käykään yllättäen katsomassa: ei edes se uskollinen, syrjitty poikansa, joka vain yritti kelvata äidilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ok, ymmärrän, jos anoppi on ihmishirviö ja aina täysin epätasapuolinen. Mutta oletteko te nyt ihan varmoja siitä, että ette ITSE ole osasyyllisiä suhteiden viileyteen? Oletteko täysin varmoja siitä, että suhteet eivät voisi kehittyä paremmiksi, jos itse olisitte herttaisia ja pitäisitte anoppiin tiiviimmin yhteyttä? Tavallisesti tangoon tarvitaan kaksi, eli yksin ei suhdetta saa kuralle menemään tai yksin ei toki myöskään saa sitä pelastettua. Kyse on muuten sitten äitIenpäivästä, eli silloin juhlitaan KAIKKIA äitejä, ei pelkästään omaa.
no minä en juhli äitienpäivänä ketään muuta kuin OMAA äitiäni. toisekseen, en kaipaa mitään hyviä välejä anoppiin, ei ole mitään tarvetta siihen. en halua hänestä mitään muuta kuin ilmaisen lastenhoitajan silloin kun sellaista tarvin, ja sellainen hän onkin. mutta lasten eriarvoistamista en hyväksy. sitä että anoppi kohtelee poikansa lapsia huonommin kuin tyttärien lapsia. ja sen takia lapsemme eivät muista mummoaan millään tavoin äitienpäivänä.
vaikka tämä suhtautuu häneen naama norsunvitulla kuin lehmänläjään. Ihan pitäisi olla nöyränä lapsenvahtina.
Ja ap vielä ihmettelee, miksi anoppi tykkää tyttäristään enemmän ;-DDD
Hauska trolli, mutta ap vetää vähän liikaa överiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua ei kiinnosta. En edes muistuta miestä, että pitäis äidillensä soittaa.
Mies huolehtikoon äidistään.
Vierailija - 10.05.12 03:41 (ID 14830165
Mua ei kiinnosta. En edes muistuta miestä, että pitäis äidillensä soittaa.
Jos sua ei kiinnosta, ei kiinnosta häntäkään. Silloinhan asiat menee ihan tasapuolisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi mulla on niin kiva anoppi! Mielelläni autoin lapsia askartelemaan kortit ja ostinpa vielä lahjankin. Sunnuntaina menen iloisena äitienpäivälounaalle anopin luo ja illalla omalle äidilleni. Ihanaa, kun ei tarvitse olla katkera mistään ja hienoa, että miehelläni on niin mukava ihminen äitinä! :)
se ole ap:n miehen tehtävä muistaa äitiään, jätä vain huoletta askartelut ja muistamiset miehen harteille -mutta ilmoita asia hänelle jo tänään. Meihesi voi sitten ihan itse valita, ketä hän haluaa juhlia äitienpäivänä vai osallistuuko kaikkiin pippaloihin.
vaikka tämä suhtautuu häneen naama norsunvitulla kuin lehmänläjään. Ihan pitäisi olla nöyränä lapsenvahtina.
Ja ap vielä ihmettelee, miksi anoppi tykkää tyttäristään enemmän ;-DDD
Hauska trolli, mutta ap vetää vähän liikaa överiksi.
minusta ei siis tarvi anopin tykätä, enhän minäkään hänestä tykkää. lastenlapsia sen sijaan pitäisi kohdella tasavertaisesti.
Minusta kummankin isoäidin muistaminen äitienpäivänä on haastavaa. Joka vuosi olemme kokeilleet eri juttuja, mutta mikään ei tunnu hyvältä.
Kumpikin isoäiti on hyväkuntoinen ja eläkkeellä, asuvat lähellä. Minä käyn töissä ja meillä on kolme pientä lasta. Kumpikaan isoäiti ei ole koskaan kutsunut meitä kylään äitienpäivänä. Olemme useimmin jakaneet porukan siten, että ensin syömme lounaan oman perheen kesken kotona ja sitten osa porukasta lähtee toiseen ja osa toiseen mummulaan viemään jotain pikkupakettia.
Minusta tällainen "jakautuminen" on tyhmää, mutta en ole keksinyt parempaakaan. Joskus molemmat mummit ovat olleet meillä samaan aikaan kestittävinä, mutta se on ollut minulle tylsä juhlapäivä äitinä, sillä minä olen silloin joutunut kyökkiin ja tehnyt kaiken. Miten olette ratkaisseet ongelman, jotta kaikilla äideillä olisi kiva päivä? Ravintola ei ole vaihtoehto.
ettei ole miehensä äiti.
Se nyt on selvää, ettei miehesi ole äitisi...
Voi teidän lapsi-parkoja.