!!!!! Miehille !!!!: Jos lapsesi ei ole sinun näköinen, se ei todennäköisesti ole sinun!!!!
Ainakni omista tuttavistani tunnistaa lapset hyvin isiensä lapsiksi. Näin siis pääsääntöisesti. Niistä muutamasta tapauksesta joissa ei muistuta, niin en yhtään ihmettelisi, vaikka isä olisikin joku yhden illan tuttava tai ex:ä. Sen verran kun muistelen noiden nuoruus vuosia ja kohellusta, niin melkeinpä sanoisin, että isät tunnistavat lapsensa ulkonäöstä.
Yhdenkin ex:ä on aikalailla tyttärensä näköinen.
En tiedä onko tätä ulkonäköasiaa tutkittu tieteellisesti, mutta tiedossahan on että iso osa miehistäkasvattaa jonkun muun siittämi älapsia. Tähänkun rinnastaa ulkonäköseikat, niin lienee aika selvä yhtäläisyys vieraan näköisten lasten ja oikean siittäjän välillä vs. lapsen "virallinen isä".
Omasta kokemuksestani voin vielä tunnistaa, että ainakin muutamalla "raikuli tytöllä" on niitä erinäköisiä lapsia.
Oletteko havainneet saman ja mitä mieltä olette.
Kommentit (21)
Poikani on kovasti minun, ei mieheni, näköinen, enkä ole postimiestä tai muutakaan ulkopuolista nusaissut. Lapsessani tunnistan monia oman sukuni piirteitä, vain suu tulee isän puolelta. Pöh pöh.
Akkojen juttuja.
Meidän lapset näyttää täysin minun isoäidiltäni hiusten ja silmien väriä myöten, mutta itse en varsinaisesti näytä häneltä lainkaan, miehestä nyt tietenkään puhumattakaan.
Vaikka piirteet myöhemmin muuttuisivat. luonto on hoitanut homman silleen että ispappa tunnistaa jälkeläisensä -> suostuu elättämään sitä ja sen äitiä.
on hedelmöitetty luovuttajan sukusoluilla ja silti suku löytää heistä vaikka isän piirteitä vaikka kuinka. Ihmiset näkevät, mitä toivovat. Siksi petetyt miehetkään eivät huomaa eroa omien ja vieraan lasten välillä.
länsimaissa n. 10%:lla lapsista on oikeasti eri biologinen "isä" kuin se perheen oma isä. Tästä tosiasiasta ei yleensä edes äiti ole ihan varma, mutta eiköhän epäilyjä ole esim. just tuon ulkonäön vuoksi.
tuttavien lasten isiä lasten ulkonäön perusteella. Ei ne piirteet periydy minkään kaavan mukaan vaan ihan sattuman kautta. Joten lapsi voi olla enemmän isänsä tai äitinsä näköinen, ei kummankaan näköinen, tai hänestä löytyy molempien näköä. Ja samasta lapsesta voi kaksi eri ihmistä olla ihan eri mieltä, toisen mielestä lapsi muistuttaa enemmän isäänsä ja toisen mielestä taas äitiään.
Joten en, en ole huomannut samaa enkä kyttää muiden lapsia enkä mieti kuka heidän "todellinen" isänsä on. Ja jos mies alkais epäillä lastemme isyyttä vain siksi ettei lapset ole tarpeeksi hänen näköisiään niin löisin kaulimella.
lapsista löytyy lähes aina vahvasti sekä isäänsä että äitiänsä. Jos ei isää näy, niin pitää isän vain etsiä oikean näköisen kaduntallaaja. Toki lapsissa on molempia, en vain viitsinyt tuota äitiä mainita, kun en ajatellut kyseenalaistaa biologisen äidin tunnettuutta.
Mutta isän osalta arvaan että puolet tuntemattomilta näyttävistä lapsista on oikeasti jonkun muun isän.
Tuntuu hyvinkin järkevältä esimerkiksi tuon mainitun 10 % kanssa.
20 % lapsista ei muistuta isäänsä ulkoisesti ja niistä puyolet on jonkun muun isän siittämiä => tästä tulee kivasti tuo 10 %.
ap
tuttavien lasten isiä lasten ulkonäön perusteella. Ei ne piirteet periydy minkään kaavan mukaan vaan ihan sattuman kautta. Joten lapsi voi olla enemmän isänsä tai äitinsä näköinen, ei kummankaan näköinen, tai hänestä löytyy molempien näköä. Ja samasta lapsesta voi kaksi eri ihmistä olla ihan eri mieltä, toisen mielestä lapsi muistuttaa enemmän isäänsä ja toisen mielestä taas äitiään.
Joten en, en ole huomannut samaa enkä kyttää muiden lapsia enkä mieti kuka heidän "todellinen" isänsä on. Ja jos mies alkais epäillä lastemme isyyttä vain siksi ettei lapset ole tarpeeksi hänen näköisiään niin löisin kaulimella.
Tuosta omasta kirjoituksestasi kun perkaat sen osuuden lapsista, jotka eivät näytä millaan lailla isältää, niin siitä porukasta voi hyvinkin puolet olla toisen siittämiä, kuin mitä kirkon kirjoissa lukee.
Mielestäni voi hyvinkin täsmätä.
Ymmärrän että et ole vilkuillut lapsia tai perheitä tällä silmällä, mutta olisiko kenties syytä kiinnittää huomiota tähän, vai onko liian tabu.
Ulkonäköhän periytyy kyllä sattumalta, mutta outo sattuma jos näyttää joltain muulta, kuin mistä ovat geenit tulleet. Varsin moni kun on vahvasti isänsä näköinen, tai molempien vanhempien näköinen tai vähintään isän puolen vahvat perintötekijät ovat muuten nähtävillä. Jos ei ole isän tai edes sukunäköä, niin isästä on varmasti epäselvyyttä. Siis tilanteessa että äiti ei ole kertonut totuutta isälle.
ap
lapsista löytyy lähes aina vahvasti sekä isäänsä että äitiänsä. Jos ei isää näy, niin pitää isän vain etsiä oikean näköisen kaduntallaaja. Toki lapsissa on molempia, en vain viitsinyt tuota äitiä mainita, kun en ajatellut kyseenalaistaa biologisen äidin tunnettuutta.Mutta isän osalta arvaan että puolet tuntemattomilta näyttävistä lapsista on oikeasti jonkun muun isän.
Tuntuu hyvinkin järkevältä esimerkiksi tuon mainitun 10 % kanssa.
20 % lapsista ei muistuta isäänsä ulkoisesti ja niistä puyolet on jonkun muun isän siittämiä => tästä tulee kivasti tuo 10 %.
ap
Nyt vaan kaikki isukit testaamaan lapsiaan, jos ei lapsi tarpeeksi muistuta isäänsä. Saadaan tuplattua avioeroluvutkin siinä samalla.
So busted! Mun keskimmäinen poika on kuin ilmetty.... APPIUKKONI!
Kai sitä sitten on tullut kännipäissään anopin kanssa jotain touhuttua. En kyllä muista mitä.
täysi kopio miehestäni, siis aivan täysi. Pohdin vieläkin, lapsen ollessa 9v että kuka helvetti on sen äiti.
No toinen lapseni taas sitten on aivan minun veljeni kopio, siis onko näin että olenkin vaikka kännipäissäni tehnyt lapsen veljeni kanssa?
" tai vähintään isän puolen vahvat perintötekijät ovat muuten nähtävillä"
siis mita naa on ???
"Eri tutkimusten mukaan moderneissa länsimaisissa yhteiskunnissa vain noin 2-3 prosenttia oletetuista isistä ei todellisuudessa ole lapsensa biologinen isä. Epävarmuus tuntuu kuitenkin iskostuneen vankasti ihmismieleen vuosituhansien varrella. Eniten hoivataan lapsenlasta, joka on takuuvarmasti oma biologinen jälkeläinen."
tuttavien lasten isiä lasten ulkonäön perusteella. Ei ne piirteet periydy minkään kaavan mukaan vaan ihan sattuman kautta. Joten lapsi voi olla enemmän isänsä tai äitinsä näköinen, ei kummankaan näköinen, tai hänestä löytyy molempien näköä. Ja samasta lapsesta voi kaksi eri ihmistä olla ihan eri mieltä, toisen mielestä lapsi muistuttaa enemmän isäänsä ja toisen mielestä taas äitiään.
Joten en, en ole huomannut samaa enkä kyttää muiden lapsia enkä mieti kuka heidän "todellinen" isänsä on. Ja jos mies alkais epäillä lastemme isyyttä vain siksi ettei lapset ole tarpeeksi hänen näköisiään niin löisin kaulimella.
Tuosta omasta kirjoituksestasi kun perkaat sen osuuden lapsista, jotka eivät näytä millaan lailla isältää, niin siitä porukasta voi hyvinkin puolet olla toisen siittämiä, kuin mitä kirkon kirjoissa lukee.
Mielestäni voi hyvinkin täsmätä.
Ymmärrän että et ole vilkuillut lapsia tai perheitä tällä silmällä, mutta olisiko kenties syytä kiinnittää huomiota tähän, vai onko liian tabu.
Ulkonäköhän periytyy kyllä sattumalta, mutta outo sattuma jos näyttää joltain muulta, kuin mistä ovat geenit tulleet. Varsin moni kun on vahvasti isänsä näköinen, tai molempien vanhempien näköinen tai vähintään isän puolen vahvat perintötekijät ovat muuten nähtävillä. Jos ei ole isän tai edes sukunäköä, niin isästä on varmasti epäselvyyttä. Siis tilanteessa että äiti ei ole kertonut totuutta isälle.
ap
se on syjähypyn tulos. Katsos kun puolet niistä lapsista jotka eivät muistuta isäänsä ovat kuitenkin isänsä lapsia. Joten niistä sun tuttalapsista about puolella on isänään ihan se oma isä, vaikka sä aloituksessasi annoit ymmärtää että ne kaikki ihan varmasti on syrjähypyn tuloksia koska eivät muistuta isäänsä. Sä et siis oikeasti voi mitenkään tietää kuka on kukakin.
Entäpä kun lapset eivät muistuta äitiään ollenkaan, niin pitäisikö silloin epäillä miestä syrjähypystä :=)
Vaikka piirteet myöhemmin muuttuisivat. luonto on hoitanut homman silleen että ispappa tunnistaa jälkeläisensä -> suostuu elättämään sitä ja sen äitiä.
Olen huomannut tuon sukulaisissa, erityisesti isovanhemmissa. Vastasyntyneestä löydetään oman suvun piirteet vaikka yhdennäköisyys olisi kuin vaivalla ja norsulla. Iseillä on taipumusta samaan.
Meillä löydettiin vastasyntyneen synnytyksestä turvonneista korvista suvun piirteet. Ne oli kyllä hävinneet parin viikon päästä, eikä korvat onneksi viittaa toiseen sukuun näin 12 vuotta myöhemmin. Sukulaisuussuhteen tiedän varmasti, yhdennäköisyys ei ollut isään, vaan hänen "turvonneisiin" sukulaisiin. Onneksi johtui vain hitaasta imukuppi synnytyksestä.
Meillä molemmat tytöt ovat AIVAN kuin isänsä, minun tai sukuni näköä/piirteitä ei löydy laisinkaan.
Mitä/ketä tässä nyt tulisi kyseenalaistaa - enkö mä olekaan heidän äitinsä..?
Toki lapsissa on molempia, en vain viitsinyt tuota äitiä mainita, kun en ajatellut kyseenalaistaa biologisen äidin tunnettuutta.ap
Vanhin muistuttaa hiukan minua, keskimmäinen tätiäni. Muut eivät ketään, eikä kukaan varsinkaan isäänsä, jonka tiedän siittäneen heidät kaikki.
eihän nyt kaikki lapset näytä isältään. Meidän tyttö on tasan minun näköinen ja ihan taatusti on mieheni lapsi.
Mistäs ne äidin piirteet periytyvät lapselle jos sinun logiikkasi mukaan kaikki lapset muistuttavat (oikeaa) isäänsä?