Onko kukaan ollut useamman vuoden vakityöpaikasta poissa äitiyslomilla ja hoitovapailla?

Kyllä niitä töitä ehtii tehdä sitten myöhemminkin hamaan eläkeikään asti.

Kolme lasta ja ensimmäisen jälkeen olin töissä. Mutta kakkosesta ja kolmosesta olin yhteensä 5 vuotta pois.

Ja mitään omantunnontuskia en kokenut.

Joten kyllä kehtaat. Sinähän niitä lapsia teet, jos haluat, ei työnantaja voi perhesuunnitteluusi vaikuttaa.

Niin, pitäisi olla terveellä tavalla itsekäs ja ajatella, että minulla on oikeus siihen mutta silti mietin, mitä minusta ajatellaan töissä kun olen monta vuotta pois. Toisaalta, olen kuin hiekanjyvä Saharassa, ei poissaoloani edes varmaan huomaa kun firma on aika iso.

ap

Työnantaja ainakin oli ihan asiallinen kun aina hain lisää virkavapaata hoitovapaata varten. Tein siis niin, että en ollut sopinut köntässä olevani noin kauaa pois, vaan n. vuoden pätkissä. Ihan että itse voin aina miettiä taloudelliselta ja oman jaksamisen kannalta jatkanko vielä kotona.



Olen kunta-alalla, jolla on varmaan helpompi olla pois, kun yksityiseltä, jonka "omasta" pussista poissaoloni on.



Tee vain oikeasti niinkuin itse haluat. Sulla on ihan lakisääteinen oikeus olla kotona, kun nuorinkin lapsesi on kolme. Ja lisää veronmaksajiahan sinä teet :)



-3-

mutta vakipaikka on edelleen odottamassa:)



Tottakai sinulla on oikeus olla äitiyslomalla/hoitovapaalla juuri niin kauan kuin itse kotona viihdyt!



Niin ja minä olen kyllä yksityisellä töissä, mutta minulla on ollut koko ajan sama sijainen eli olen tässä kotivuosinani siis työllistänyt yhden ihmisen siinä yrityksessä jo monen vuoden ajan ja kaikki ovat olleet tilanteeseen tyytyväisiä!:)



Vielä olen parisen vuotta kotona ja sitten loppuikäni työelämässä...eli ehdin kyllä tehdä töitäkin vielä monta kymmentä vuotta!

Minulla ei enää ole sijaista vanhassa hommassani, maksaako siis poissaoloni silti jotain työantajalleni?



ap

Kulujahan työnantajalle tulee perhevapaista lähinnä sijaisen palkkaamisesta ja, mahdollisesta tessin mukaisesta 3kk palkasta äitiysloman alussa ja tältäkin ajalta kela maksaa äitiyspäivärahan työnantajalle.

Yhä enemmän on siirrytty siihen, että pitkiltä hoitovapailta ei välttämättä pääsekään takaisin, vaikka olisi kuinka pitkään ollut vakityö. Aivan laitonta, mutta arkipäivää tänä päivänä ja vaikeaa on alkaa ison työnantajan kanssa asiasta tappelemaankaan. Tunnen monta, joille jo vuoden äitiysloma on ollut tosi vaikea juttu töihin palatessa. Työnantaja on vaan ilmoittanut kylmästi, että 3kk aikaa etsiä firman sisältä työpaikka itse tai alkaa yhden hengen yt-neuvottelut. Sitten kun asiasta kerran nousi meteli, niin työnantaja osoitti uuden työn 400 km:n päässä olevalta toimistolta. No, onneksi melkein kaikki ovat saaneet pitää työsuhteensa esimiehen kanssa tehdyillä ponnisteluilla, mutta konsernien johdosta annetaan nykyään tälläistä ohjeistusta, ettei voi kuvitella työpaikan automaattisesti odottavan.



Ei tarvi varmaan mainita, että tuntui pahalta viimeiset 2kk äitiyslomasta miettiä, onko työpaikkaa vai ei ja jatkuuko palkanmaksu siitä päivästä, kun palaa töihin. Jatkuihan se, kun esimieheni oli etsinyt puolestani sisäisen työpaikan (tosin esimies samalla vaihtui).

mun työpaikka vain sattuu olemaan niin pienessä "puljussa" että siellä on PAKKO olla ne 3 työntekijää tai muuten kukaan ei voi koskaan pitää vapaapäiviä tai lomia!!



Kun taas nuo 3 työntekijää on pakko olla niin ei omistajalla ole mitään mahdollisuutta irtisanoa mua...hän kun joutus ottamaan muuten mun tilalle toisen ja se ei lakien mukaan ole mahdollista!



t. se yksityisellä "töissä" oleva

olen tehnyt saanut kaikki 3lasta peräkkäin kun töihin palaan olen kotona ollut 5v6kk

Vaihdoin tuossa välissä työpaikkaanikin, mutta en ole virallisesti ollut vielä päivääkään siellä omissä töissäni, sillä työpaikan saadessani olin raskaana. Sen jälkeen olen vielä saanut yhden lapsen ja töihin olen suunnitellut meneväni reilun vuoden päästä, kun nuorimmainen täyttää kolme vuotta. Eikä harmita yhtään, töissä ehdin vielä olla yli 30 vuotta!

Yksityisellä muuten ei kannata uskoa liikoja työpaikan pysyvyyteen. Yhä enemmän on siirrytty siihen, että pitkiltä hoitovapailta ei välttämättä pääsekään takaisin, vaikka olisi kuinka pitkään ollut vakityö. Aivan laitonta, mutta arkipäivää tänä päivänä ja vaikeaa on alkaa ison työnantajan kanssa asiasta tappelemaankaan. Tunnen monta, joille jo vuoden äitiysloma on ollut tosi vaikea juttu töihin palatessa. Työnantaja on vaan ilmoittanut kylmästi, että 3kk aikaa etsiä firman sisältä työpaikka itse tai alkaa yhden hengen yt-neuvottelut. Sitten kun asiasta kerran nousi meteli, niin työnantaja osoitti uuden työn 400 km:n päässä olevalta toimistolta. No, onneksi melkein kaikki ovat saaneet pitää työsuhteensa esimiehen kanssa tehdyillä ponnisteluilla, mutta konsernien johdosta annetaan nykyään tälläistä ohjeistusta, ettei voi kuvitella työpaikan automaattisesti odottavan.

Ei tarvi varmaan mainita, että tuntui pahalta viimeiset 2kk äitiyslomasta miettiä, onko työpaikkaa vai ei ja jatkuuko palkanmaksu siitä päivästä, kun palaa töihin. Jatkuihan se, kun esimieheni oli etsinyt puolestani sisäisen työpaikan (tosin esimies samalla vaihtui).

Mulle kävi ikävästi 1 ½ vuoden perhevapailta palatessani. Ensimmäisenä työpäivänä tarjottiinkin ½ vuoden palkkaa jos irtisanoisin itseni. :( Yksityisen puolen firmasta kyse ja vakituinen työsuhde oli.

Kun palasin, kerkesin olla 30 min. töissä ja sain potkut. En siltikään kadu kotonaoloa ja lapsia. Tod näk potkut olis tässä finanssikriisin keskellä joka tapauksessa tullu, olisin vain "lahjoittanut" yhden lapsen ja arvokkaat kotivuodet työnteolle. Tuskin olisin ollut onnellinen.

Niitä ei kiinnosta oikeasti se, että koska palaat. Jos tilanne on huono, niin kesken hoitovapaan tulee viesti, että jos nyt irtisanot itsesi, niin korvausta pesee.. nimimerkki kokemusta on.

Jos potkut tulee, ne tulee. Lapsiahan ei korvaa mikään. Minulla on vain korkea työmoraali ja ahdistaa, mikä kuva minusta on töissä kun olen vuosia kotona...Kiva kuitenkin kuulla, että moni on ollut kotona useamman äitiysloman yms vapaiden verran.

ap

Kun palasin, kerkesin olla 30 min. töissä ja sain potkut. En siltikään kadu kotonaoloa ja lapsia. Tod näk potkut olis tässä finanssikriisin keskellä joka tapauksessa tullu, olisin vain "lahjoittanut" yhden lapsen ja arvokkaat kotivuodet työnteolle. Tuskin olisin ollut onnellinen.