Kuinka usein teillä on tunne, että on ihan pakko saada joku tavara?

rikki menneen harrastuskaman tilalle uuden.



Tai imuri on hajonnut:D

Kun ikää on tullut tarpeeksi ja huomannut mikä on elämässä oikeasti tärkeää, ei ole oikeastaan pahempaa hinkua materiaan kuin tositarpeessa. Eli kun joku hajoaa, jota ei voi korjata, täytyy saada uusi.

Yli varojen en ainakaan eläisi vaikka olis mikä ihanuus tyrkyllä. Haaveita on kiva olla ja aika moni haave jopa toteutuu tänä päivänä, kun kirpparit pursuaa tavaroita pikkurahalla.

Ok, on mullakin haaveena erään tietyn taiteilijan taulu, talo Italiassa, moottoripyörä miehella ja matkat tietty aina mutta ne on haaveita jotka toteutuu aikanaan jos niin on tarkoitettu. Työtä tehdään joka päivä niiden eteen....



Mistään laukusta tai kengistä en saa kiksejä

mutta kyllä se tunne sitten ohi menee jos sitä tavaraa ei saakaan.

noita kanssa USEIN... no onneksi nyt himoitsen vain puuteria eli halvalla pääsen... venytän kuitenkin ostoa koska tuntuu että aina löytyy jotain jota haluan ja sitten kun olen sen ostanut niin löytyy jotain uutta mitä haluan vaikka kuinka päätän että nyt en enää osta mitään...

Olen täysin koukussa tiettyihin kotimaisiin hopeakoruihin. Ja kun niitä nyt sitten käytän, entiset keltakultaiset kihla- ja vihkisormus eivät sovikaan niiden kanssa yhteen. Joten nyt olisi "pakko" saada hyvät hopeiset sormukset vasempaan nimettömään. Yllättävän vaikea löytää uskottavan näköisiä hopeasormuksia.

Mutta taide onkin asia erikseen :) Jos sua, ap, puhuttelee se taulu, niin säästä ja hanki se! Mua kaivelee vieläkin yksi nuoruudessa nähty taulu, jota ihailin erään liikkeen ikkunan takaa vuosia. Silloin siihen ei ollut rahaa, ja sitten kun rahaa olisi ollut, taulu oli hävinnyt eikä kukaan enää tiedä minne. Älä sinä anna itsellesi käydä noin!

Ja tarpeellisestakin vain jos siihen on varaa. Onneksi on ollut.

on pakko, siis kun esim jokin laite hajoaa ja korjaus on mahdoton tai tulee kalliimmaksi kuin uusi laite. Lapsille tietenkin ostan vaatteita ja tarpeellista kun kasvavat vanhoista ulos, mutta paljon käyn kirppareilla. Ja silti vaikka en ole materialisti, olen esteetikko! Nautin kaikesta mielestäni kauniista, kukista, tuoksuista(ei hajuvesistä), väreistä, mutta nämä esteettiset elämykset ovat usein liki ilmaisia tai ainakin halpoja.

Sanoisin etä vähän väliä. Kyse on päivistä, ei kuukausista siinä välissä kun jotain haluan.



Noh, onneksi ei oo vielä lapsia, rahaa saa ja voi mennä välillä ihan tavaroihinkin...

Maailmassa olis niin paljon kivaa ostettavaa! Rahat kun vain riittäis.

varsinaisesti tuollasta tavaran "saamispakkoa", mutta monesti tulee sellaine että joku asia pitää saada/tehdä NYT. Esimerkiksi tarvitsisin uudet lenkkarit, ensi viikolla minulla ei olisi muuta kuin aikaa mutta haluan mennä ostamaan niitä TÄNÄÄN, vaikka se olisikin jollain tavalla paljon hankalampaa. Tai haluan siirtää jonkun huonekalun, siirto kävisi helposti miehen kanssa mutta alan siirtämään sitä hankalasti itse, koska en malta odottaa että mies tulisi avukseni. Kuitenkaan en ole mielestäni kaikki-mulle-heti tyyppi, noista kohtauksista huolimatta...

Oikeastaan vain 1 asia on koko elämän aikana jäänyt harmittamaan, etten ostanut ja nyt olen kiitollinen, etten silloin teininä siihen rahojani laittanut.

Kuka nekin keksi? Saisi viedä mut ulos syömään. Grr...



:P



Joo, mutta ihan kauhea tuska aina jos häviää huutokaupassa.