Nyt itkettää.Vihdoinkin raskaana ja juurikin siitä kierrosta
jossa kännipäissäni petin miestäni yhden yön tuttavuuden kanssa.Saatna YHDEN ainoan kerran 11v avioliiton aikana.Me on kärsitty lapsettomuudesta ja nyt mua jotenkin liikaa pelottaa että tämä raskaus ei ole mieheni aikaansaannosta.Kivittäkää, vihaan itseäni.
Mutta mitä mä teen?
Kommentit (27)
kerrot miehelle miten käiv ja otat vastaan sen mitä saat.
Idiootit kärsii.
että pidin lapsen, en puhunut miehelle mitään. Odotin, että vauva syntyi, tein dna testin (salaa) ja onneksi vauva oli oman mieheni. Jos ei olisi ollut, niin olisin kertonut totuuden, joskus se olisi tullut ilmi kuitenkin. Ja toivonut, että mies haluaisi kasvattaa lapsen omanaan. Jos ei olisi halunnut, niin sitten meidän olisi pitänyt erota. Tuolle yhden illan hoidolle en olisi koskaan kertonut yhtään mitään!
Tsemppiä. Apteekin kautta pystyy tosiaan tekemään niitä DNA testejä nimettömänä.
Koska teillä on lapsettomuutta takana (kuinka pitkä aika?) on hyvin mahdollista että kyseessä on tosiaankin toisen miehen lapsi.
Mitäkö teet?
Pidät lapsen. Minä ainakin pitäisin.
Kerrot miehelle jos raskaus jatkuu turvallisille viikoille. Jos menee kesken niin turha on ollut kertoa asiasta.
Otat vastaan kaiken sen paskan mitä saat mieheltäsi ja elät elämäsi sen mukaisesti mitä mies omalta puoleltaan päättää tehdä.
että pidin lapsen, en puhunut miehelle mitään. Odotin, että vauva syntyi, tein dna testin (salaa) ja onneksi vauva oli oman mieheni. Jos ei olisi ollut, niin olisin kertonut totuuden, joskus se olisi tullut ilmi kuitenkin. Ja toivonut, että mies haluaisi kasvattaa lapsen omanaan. Jos ei olisi halunnut, niin sitten meidän olisi pitänyt erota. Tuolle yhden illan hoidolle en olisi koskaan kertonut yhtään mitään! Tsemppiä. Apteekin kautta pystyy tosiaan tekemään niitä DNA testejä nimettömänä.
Miten sä pysyit järjissäsi tuon odotusajan?Tottakai lapsen pidän,en mä mitään aborttia edes harkitse tällä taustalla mikä on..En vaan oo kertonu miehelle vielä,tiedän miten riemuissaan se tulee olemaan raskaudesta mutta mulla on vaan inhottava intuitio tai mikä lie tuntemus että tämä ei ole hänen :((((((((ap
älä stressaa raskaus aikaa! Jotta ei käy huonosti.
t. se joka oli samassa tilanteessa, lapsi syntyi keskosena :( varmaan sen takia kun stressasin niin kovasti
Tsemppiä. Apteekin kautta pystyy tosiaan tekemään niitä DNA testejä nimettömänä.
Ei kyllä taida Suomen apteekkien palveluihin tuollainen kuulua. Mistä menit tuollaista keksimään. Taitaa lähinnä internetin ihmeellisestä maailmasta löytyä noita paikkoja joihinka näytteitä voi lähettää tutkittavaksi.
Oliko tuo syrjähyppy kovinkin etnistä alkuperää? Jos ei, niin mitä väliä? Eriasia, jos sieltä 9kk kuluttua putkahtaa tumma kikkurapää..
oli tarkoitettu niin. Usko pois, elämällä on tapana järjestyä. Koita nauttia raskaudestasi!
että pidin lapsen, en puhunut miehelle mitään. Odotin, että vauva syntyi, tein dna testin (salaa) ja onneksi vauva oli oman mieheni. Jos ei olisi ollut, niin olisin kertonut totuuden, joskus se olisi tullut ilmi kuitenkin. Ja toivonut, että mies haluaisi kasvattaa lapsen omanaan. Jos ei olisi halunnut, niin sitten meidän olisi pitänyt erota. Tuolle yhden illan hoidolle en olisi koskaan kertonut yhtään mitään! Tsemppiä. Apteekin kautta pystyy tosiaan tekemään niitä DNA testejä nimettömänä.
Miten sä pysyit järjissäsi tuon odotusajan?Tottakai lapsen pidän,en mä mitään aborttia edes harkitse tällä taustalla mikä on..En vaan oo kertonu miehelle vielä,tiedän miten riemuissaan se tulee olemaan raskaudesta mutta mulla on vaan inhottava intuitio tai mikä lie tuntemus että tämä ei ole hänen :((((((((ap
raskaus aika oli aivan kauheaa...stressasin tosi paljon ja lapsi tosiaan syntyi keskosena. Mutta en voinut viedä mieheltäni sitä iloa ensimmäisen lapsen odottamisesta. se ei olisi ollut samanlaista odottaa esikoista miehelleni jos olisi joutunut hänkin pelkäämään onko vauva hänen vai ei? ja onneksi en kertonut, koska vauva tosiaan oli ja on mieheni! nyt jo 6 vuotias.
Oliko tuo syrjähyppy kovinkin etnistä alkuperää? Jos ei, niin mitä väliä? Eriasia, jos sieltä 9kk kuluttua putkahtaa tumma kikkurapää..
Tsemppiä. Apteekin kautta pystyy tosiaan tekemään niitä DNA testejä nimettömänä.
Ei kyllä taida Suomen apteekkien palveluihin tuollainen kuulua. Mistä menit tuollaista keksimään. Taitaa lähinnä internetin ihmeellisestä maailmasta löytyä noita paikkoja joihinka näytteitä voi lähettää tutkittavaksi.
en nyt 100% varmuudella mene vannomaan kun siitä on niin pitkä aika, mutta minusta se oli netti apteekin palveluissa. Niitä oli eri hintaisia, sen mukaan kuinka nopeasti tuloksen halusi. Lähetin vauvan hiuksen ja miehen hiuksen (jonka nappasin kun tämä nukkui)
ihan supisuomalainen tapaus,mutta ei mua nyt se tässä huoleta.Vaan se,miten pystyn tällaisen salaisuuden kantamaan jos pystyn.
Meillä mennyt huonosti jo pitkään, silti mieheni ei ikinä minusta uskoisi että häntä pettäisin,ja mua kaduttikin koko juttu jo kun homma oli vielä käynnissä :*(
Mieheni itse suhteen alkuaikoina petti minua ja oon aikoinaan sellasen helvetin läpi pistäny sen takia mieheni menemään,etten ikinä kehtaisi edes kertoa että itse tein nyt saman.Hurskasteleva,tekopyhä minä.Tekis mieli vetää kännit mutta eipä nyt sitäkään voi.ap
Mitä sen väliä, vaikkei olekaan miehesi. Ajatella, kohdussasi kasvaa pieni ihminen ja sinä olet hänen äitinsä! Nautihan raskaudesta ja katso mitä tuleman pitää. Älä stressaa liikaa. Jos teillä on mennyt huonosti miehen kanssa niin raskaus joko parantaa tai sitten päättää suhteenne. En kiirehtisi isyyden kertomisessa, sen ehtii kyllä myöhemminkin.
Minusta raskausuutinen vuosien lapsettomuuden jälkeen on aivan mahtava asia, tuo isyysjuttu on vain detalji tässä vaiheessa. ;)
ihan supisuomalainen tapaus,mutta ei mua nyt se tässä huoleta.Vaan se,miten pystyn tällaisen salaisuuden kantamaan jos pystyn.
Meillä mennyt huonosti jo pitkään, silti mieheni ei ikinä minusta uskoisi että häntä pettäisin,ja mua kaduttikin koko juttu jo kun homma oli vielä käynnissä :*(
Mieheni itse suhteen alkuaikoina petti minua ja oon aikoinaan sellasen helvetin läpi pistäny sen takia mieheni menemään,etten ikinä kehtaisi edes kertoa että itse tein nyt saman.Hurskasteleva,tekopyhä minä.Tekis mieli vetää kännit mutta eipä nyt sitäkään voi.ap
Minunkin mieheni petti minua suhtemme alussa ja en olisi ikinä voinut uskoa itsestäni, että tekisin sen saman miehelleni. Myös minä laitoin mieheni kiemurtelemaan aika kovasti ennen kun otin takaisin. Ja vuosia itkin hänelle sitä mitä hän minulle oli tehnyt. Ehkä se kaikki sitten tiputti myös omaa rimaani...en tiedä?
Mutta minun tapauksessa kerroin pettämisestä miehelleni kun lapsemme oli noin 4vuotias. Hän oli sen kuulemma jollain tasolla arvannutkin. Vietin aika paljon silloin aikaa tuon pettämis kaverini kanssa (työkuviot) ja mies oli aavistanut jotain, mutta ei kuulemma halunnut siitä nostaa mitään meteliä. Ei ollut varaa kun oli itse aikoinaan tehnyt saman tempun.
Siis usko tai älä, niin mies todellakaan ei suuttunut minulle hetkeksikään. Sanoi vaan,että eiköhän me olla nyt molemmat hölmöilymme tehty. :)
Enää en siis kanna mitään sisälläni. Toivon, että sinunkin lapsesi on miehesi biologinen lapsi, mutta jos ei ole, niin varmasti yhtä rakas miehellesi.
Kerro. Oma isäni on epäillyt 30 vuotta että veljeni ei ole hänen biologinen lapsensa ja luulen että se on totta. Se joka tästä on saanut kärsiä on veljeni, jolle noita vihjailuja on tullut pienestä asti. Hänen mielenterveytensä on kärsinyt huonosta isäsuhteesta. Äiti tuskin koskaan totuutta kertoo, hänen mielestään se on vain hänen asiansa, todellisuudessa se on eniten veljeni asia ja vasta sen jälkeen vanhempien. Parempi olisi puhdistaa pöytä saman tien. Jos mies ei tekoasi ja lasta hyväksy, se on parempi selvittää heti eikä myöhemmin. Mitä kauemmin tuota salaa, sitä vaikeammaksi kertominen käy ja lopulta saatat olla samassa sairaassa tilanteessa kuin oma perheeni. Tuon kertominen vasta siinä vaiheessa kun mies jo pitää lasta omanaan saa miehen tuntemaan itsensä vielä enemmän petetyksi kuin on.
nuo DNA testit tehdään. Pumpulitikkuja pyöritellään poskien sisäpinnoilla.
lasta melkein vuosi, ja tuona aikana petin miestäni muutaman kerran. Siinä kierrossa mistä tulin raskaaksi, olin myös pettänyt. Alkuraskaudesta panikoin, mutta mä ihan oikeesti unohdin koko asian raskauden edetessä. En edes enää muistanut pettäneeni. Tiesin, että mieheni on lapsen isä.
Kun lapsi syntyi, ei ollut isästä epäilystä, oli tosi paljon mieheni näköinen. Ja on edelleen, 10-vuotiaana. Jossain vaiheessa muistin sen pettämisasian, ja huokaisin syvään, että onneksi lapsi on mieheni.
Tsemppiä sulle! Onko tuo mies jonka kanssa petit kovin erinäköinen kuin miehesi?
jossa tosiaan pitää olla se tuppi mukana.
lasta melkein vuosi, ja tuona aikana petin miestäni muutaman kerran. Siinä kierrossa mistä tulin raskaaksi, olin myös pettänyt. Alkuraskaudesta panikoin, mutta mä ihan oikeesti unohdin koko asian raskauden edetessä. En edes enää muistanut pettäneeni. Tiesin, että mieheni on lapsen isä.
Kun lapsi syntyi, ei ollut isästä epäilystä, oli tosi paljon mieheni näköinen. Ja on edelleen, 10-vuotiaana. Jossain vaiheessa muistin sen pettämisasian, ja huokaisin syvään, että onneksi lapsi on mieheni.
Tsemppiä sulle! Onko tuo mies jonka kanssa petit kovin erinäköinen kuin miehesi?
saattaisit yllättyä! Sillä joskus sitä vaan näkee mitä haluaa.
Pidät lapsen tietenkin. Voit valita kerrotko miehelle vai mutta ehkä olisi kuitenkin reilua kertoa.