Add, ad/hd ym?
ps.
vertaistukea löytyy
perheklubi.net
ja
leijonaemot.com
palstoilta
ei juurikaan TÄÄLTÄ...
täällä on täydellisiä äitejä...terveine lapsineen enimmäkseen
Kommentit (8)
Hankalaa kyllä on jaksaminen välillä, vaikkei sitä kai ääneen saisi sanoakaan. Minäkin suosittelen Adhd-keskuksen vanhempainiltoja, niissä tapaa "kohtalotovereita" ja saa asiallista tietoa ja tukea. Munkin 10v pojalla on add ja pahoja oppimisvaikeuksia ja tuntuu etten aina jaksa olla tsemppaamassa ja pönkittämässä pojan huonoa itsetuntoa siinä määrin kuin ehkä pitäisi. Tärkeätä olis myös pitää huolta omasta jaksamisestasi, eli omaa aikaa on saatava jotenkin...mä olen tosi huono ottamaan omaa aikaa, aina tuntuu ettei se ole niin tärkeetä ja että lapsia ei muka vois jättää kenellekään, varsinkaan kun esikoinen on niin vaativa tapaus.
Vanhemmat joilla lapsella jokin tällainen diagnoosi!! Mun 10v pojalla add, sekä dysfasia.
Miten te jaksatte lapsenne kanssa? Mulla tuottaa suuria vaikeuksia pitää mölyt mahassa ja pitää pinnani kasassa vaikka tiedänkin ettei lapsi ilkeyttää tee mitä tekee, silti liian usein tuntuu että nyt riittää. Poikani hukkaa taukoamatta tavaroita, tärkeitäkin, käyttäytyy hölmösti nimenomaan silloin kuin ei saisi (kotona se ei niin haittaa jos meidän edessä "hilluu"), mutta rasitta´vaa on kun ulkopuoliset käy arvostelemaan meitä mm. kurittomuudesta.
Rakastan lastani yli kaiken, ehkä jollain tapaa eniten kaikista lapsistani mutta silti tuntu välillä etten kohta jaksa olla todellakaan mikään rakentava ja itsetuntoa pönkittävä äiti. :(
jos olet pääkaupunkiseudulta niin suosittelen osallistumaan adhd centerin järjestämään vanhempien vertaisryhmään. Itse olen käynyt sen ja lohduttaa tieto kun kaikki painivat samanlaisten ongelmien kanssa.
auttaa nimittäin pirusti ja tyhmyydet jää vähemmälle!
Niin ja lapsi tietysti täysin flekmaatikko ja lääketokkurassa ?
vaan helpottaa tarkkaavaisuutta. Meillä ne ei toimi 4 vuotta ollaan testailtu erilaisia lääkkeitä,nyt ollaan ilman--agresiivisuus lisääntyy lääkkeiden käytöllä,muttei niistä kyllä mitään tokkuraisuutta ole tullut.
lääkkeet ei vaikuta lapsen persoonallisuuteen, eikä niistä mene tokkuraan.
lääke vaikuttaa tarkkaavaisuuteen, impulssiivisuuteen ja sitä kautta sosiaalisiin suhteisiin ja suuttumiseen.
kyllä tyhmyydet jää vähemmälle, kun lapsi ei ole niin impulssiivinen.
75 % saa lääkkeestä hyödyn ja pienempi osa ei saa niistä hyötyä.
se mikä ei sovi toisen lapselle, niin toiselle sopii.
lääkekokeilu kestää vain kuukauden, joten sopii kokeilla. vanhemmat kuitenkin päättää jatketaanko läkkeiden käyttöä.
uskon siis enemän lastenpsykiatria, kuin sitä mitä asiantuntija 6 sanoo.