Lapsi ahdistui ilmastonmuutoksesta!!!

Meidän 6 luokkalainen on kovin ahdistunut ilmastonmuutoksesta. Puhuu siitä usein, miten ruokaa on liian vähän, helteitä tulee ja metsäpaloja.

Olen yrittänyt sanoa, että se ei ole nyt ajankohtainen asia, ja että ihmiset yrittävät sitä ratkaista. Toistaiseksi ei ole ollut vaikutusta.

Koulussa olivat puhuneet, ja lapsi itse etsi tietoa netistä. Hän kyllä helposti huolestuu, tätä ennen keskukusteltiin somalian nälänhädästä meillä...

Pitäisi varmaan ainakin rueta valvomaan netin käyttöä.

Miten teillä muilla?

olen huolestunut Somalista tulevien elintasopakolaisten sopeutumattomuudesta sivistyneeseen yhteiskuntaan.

Sano terveisiä hänelle toki, tultiin juuri lomalta toiselta mantereelta ja maastoautolla hutautettiin lentokentältä kotiin:)

Koitahan rauhoitella lastasi. Voisitte vaikka yhdessä miettiä, miten omaa hiilijalanjälkeä saisi hiukan pienennettyä, jos lapsi vaikka innostuisi lajittelemaan roskat. Olo voi helpottua, jos tuntee pystyvänsä vaikuttamaan asioihin edes hiukan.



Sitten parin vuoden päästä hän voisi toimia vaikka jossakin ympäristönsuojeluun keskittyvässä nuorisojärjestössä, jos aihepiiri vielä kiinnostaa.

seuraavaksi lapsesi alkaa arvostelemaan teitä, ette saa ajaa autolla ja syödä lihaa!



Vakavasti puhuen yritä keksiä lapselle muuta ajateltavaa, vaikka joku mieluisa harrastus ikätoverien parissa.

seuraavaksi lapsesi alkaa arvostelemaan teitä, ette saa ajaa autolla ja syödä lihaa!.

Tosin siihen aikaan puhuttiin kasvihuoneilmiöstä, eikä ilmastonmuutoksesta.

seuraavaksi lapsesi alkaa arvostelemaan teitä, ette saa ajaa autolla ja syödä lihaa!.

Tosin siihen aikaan puhuttiin kasvihuoneilmiöstä, eikä ilmastonmuutoksesta.

viherpiipertäjien muotisanat aina vaihtuvat...

Odotan innolla seuraavaa -ilmastonmuutos on jo vanha ja väsynyt termi.

Ei ihme että ahdistuu.



Kannattaisi tosiaan ihan ensimmäiseksi yhdessä lapsen kanssa katsoa, millä sivuilla hän on käynyt. Jos hän on googlettanut ilmastonmuutoksen, niin sieltähän saa lukea kaikki mahdolliset painajaistarinat siitä, miten maapallo tuhoutuu lähitulevaisuudessa ilmastonmuutoksen takia, ihan täytenä totena. Kokeile vaikka itse jos et usko.



Puhu lapsen kanssa paljon, etsikää yhdessä tietoa hyvistä uutisita ja esim, tuuli- ja aurinkovoiman nopeasta kehityksestä, siitä miten otsonireikä on pienentynyt huomattavasti viime vuosina, tai siitä miten Brasiliassa istutetaan puita hakatun sademetsän tilalle.



Näytä lapsellesi vaikka sieltä netistä, että on olemassa paljon ihmisiä jotka työskentelevät hyvän tulevaisuuden eteen. Etsikää yhdessä luonnon- ja ilmastonsuojelujärjästöjen sivuja ja lukekaa sieltä, miten ilmastonmuutokseen yritetään sopeutua.



Auta lastasi näkemään tulevaisuus valoisana :)

Odotan innolla seuraavaa -ilmastonmuutos on jo vanha ja väsynyt termi.

ilmastokatastrofistahan jo puhutaan.

Tosin se taitaa kuvata ilmiötä paremmin kuin ilmastonmuutos.

Tilanne nyt vaan on se, että lapsesi tuskin tulee lapsenlapsia ainakaan saamaan tällä pallolla jos meininki jatkuu samana. Kuulostaa raa'alta, mutta kyllä nää tosiasiat tulisi itse kunkin sisäistää pikkuhiljaa, tai itseasiassa helvetin äkkiä! Toivottavasti et itsellesikin uskottele, että asia ei ole ajankohtainen. Ollaan itseasiassa ylitetty jo se "viimeinen piste" toimia jotta elinympäristömme ei tuhoutuisi. Itse haluan kyllä vielä toivoa, että jotain on tehtävissä, lapsenikin takia.



Onneksi nuoret sukupolvet tuntuvat olevan vastuullisempia ja valistuneempia näissä asioissa kuin monet vanhemmat... Paljon tietysti vaikuttaa kotonakin opitut asenteet. Sen sijaan, että koittaisi lapsen ohjata ajattelemaan jotain ihan muuta, tai vähätellä aiheen vakavuutta liiaksi, voisi juuri kannustaa toiminnaliseen ajatteluun. Paras tapa purkaa tuota ahdistusta on kokea tunnetta siitä, että lopullinen tuho ei ole vääjäämätön, vaan että asioille on jotain tehtävistä. Kannattaa etsiskellä netistä vaikka jotain hyviä dokumentteja ekologisemmasta ja kestävämmästä elämäntavasta, niistä saa usein toivoa. Koulussakin helposti vaan maalaillaan uhkakuvia antamatta niitä konkreettisia vaihtoehtoja. Ei ihme, että ahdistaa!



En nyt tarkoita, että pienen kuutosluokkalaisen olisi pelastettava maailma. Hänen oloaan vaan saattaa kummasti helpottaa, jos pystyy itse tekemään jotain edes näennäisesti ongelmaa ratkaisevaa. Kuten joku jo ehdotti, voitte yhdessä pohtia miten pienentää hiilijalanjälkeä tms. Ja niinkuin sanoit, tämän ongelman ihmiset yrittävät ratkaista, mutta me kaikki olemme ne ihmiset! Kukaan ei voi ulkoistaa tätä valtavan suurta haastetta joillekin "asiantuntijoille".



Hienoa, että teillä kasvaa noin ajatteleva ja empaattinen ihmislapsi :)

Ihan iästä riippumatta. Ei niin, että koko maailman ongelmia omille harteille tarvitsisi kasata tai tyyliin tappaa itseään siksi, että ei ole kovin hyvä äiti.



Syyllisyydentunto herättää meissä jotain, iästä riippumatta, ja se jos mikä on hyvä asia. Ahdistus ei auta itseä/perhettä/lähimmäisiä/maailmaa, mutta syyllisyydentunto saattaa herättää ajattelemaan ja toimimaan uudella tavalla.

rauhoiteltu lapsia juuri niin, että on keskusteltu miten voi itse vaikuttaa, opelteltu kierrättämään jätteitä ja kulkemaan harrastuksiin bussilla auton sijaan. Vanhin oli myös ruuan suhteen tosi nirso, mutta kun tuli varhaisteini-ikään ja maailman ongelmat alkoi kiinnostaa niin alkoi ruokakin maistua! Kun perusteltiin, että ohra ja peruna on parempaa ruokaa ilmaston kannalta kuin riisi, tai pavut parempaa kuin jauheliha.

Tuo maailman ongelmien tajuaiminen on kyllä mielenkiintoinen vaihe, sitä huomaa että oma lapsi on tosi fiksu ja empaattinen, vaikkakaan ei mittasuhteet ole ihan kohdillaan tuossa hahmottamisessa vielä.



Itsekin teininä pelkäsin ydinsotaa, sellaista se kasvaminen kai on.

siitä pitääkin olla huolissaan? Ei kuitenkaan tietenkään lasten, mutta aikuisten. Jos kaikki luulevat ilmastonmuutoksen olevan vain joku muoti-ilmiö niin sitten tosiaan on kiva myöhemmin selitellä lapsille miksi maapallo on niin paska paikka elää.