G: Mitkä näistä väitteistä allekirjoitat:

sama henkilö joka tuolla toisaalla ihmettelee, miksi vaimo ei anna miestään sinulle?

B:n



Tuntisin oloni todella epäonnistuneeksi, jos meille tulisi avioero.

Kaikki epäonnistuvat joskus jossain, ja pahempaa on jos ei koskaan mitään yritäkään.

C on vähän niin ja näin. Tunnen naisen, jonka kaikilla lapsilla on eri isät, ja myös eri kansallisuudet. En sitä osaa kovin hienonakaan pitää. Mutta toki ihan normaalissakin elämässä voi käydä niin, että lapsilla on eri isät.



Mutta sanoisin niin, että tavoitteena ei ole se, että lapsilla on eri isät.

Ympäristö tuntuu silti asettavan paineet

a)lle joskus, mutta ei yleensä

b)ainahan se on,mutta niistä voi oppia! JA se on uuden alku!

c)miksi olisi nykypäivänä? Eri asia jos isästä ei ole tietoa... ;)

sama henkilö joka tuolla toisaalla ihmettelee, miksi vaimo ei anna miestään sinulle?

En pidä avioeroa epäonnistumisena kun katselen muita pareja, mutta yleensä ihmisille, jotka eroavat ero on juuri siksi niin suuri trauma ja vaikea asia selviytyä, koska he ITSE kokevat epäonnistuneensa. Kyllähän pappi kysyi vihkitilaisuudessa, TAHTOVATKO molemmat rakastaa myötä ja vastoinkäymisissä, ja sillä hetkellä suurin osaa varmasti uskoo tahtovansa. Kun sitten on elämässä tullut isoja ongelmia avioliittoon, jossain vaiheessa se tahtominen on hiipunut pois, ja SE on kai se miksi avioero tuntuu epäonnistumiselta.



Muita katsoessa usein ihmettelee miten hepposin perustein mennään naimisiin, silloin ei kummastuta se, miksi niin kevyesti myös erotaan.



Joskus ero on ainoa oikea ratkaisu, ja esim lasten kannalta parempi asia kuin väkisin naimisissa kituuttaminen!



A - hih minusta vaimous ei todellakaan nosta naisen statusta. Katselin juuri eilen Goldie Hawnia telkkarista. Hän on ollut 25v Kurt Russellin kanssa, eivätkä he ole naimisissa. Minusta se on tosi ok, ellei pari satu olemaan uskovaisia, jotka haluavat jumalan hyväksynnän liitolleen. Ei naimisissa ole mitään muuta, ei sen pitäisi eikä se voi. Täällä AV:lla todennäköisesti palstailee kovin nuoria äitejä, jotka vielä haaveilevat prinsessahäistä ja puolesta valtakuntaa. Ei se ihan niin mene. Hyvä parisuhde on ihan muuta kuin papin aamen, ja paljon tärkeämpää kuin naimisiin meno.